jamk.fi
Kotopaikka-hanke, Johanna Pitkänen

Traumatisoituneen asiakkaan kohtaaminen

"Vahvistettaessa arjen asioita - toimijuutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä - mieli vahvistuu ja menneisyyden traumaattiset kokemukset on helpompi kohdata."

Trauman havaitseminen ja kriisiavun antaminen              Euroopan sosiaalirahaston rahoituksesta kertovat logot.

Kotopaikka-hankkeessa kohdekuntien henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen kehittämiseksi räätälöity koulutus- ja valmennuspaketti sisälsi kuntakohtaisesti määriteltävän kokonaisuuden, jossa yksi kysytyimpien koulutuksellisten teemojen joukkoon nousseista oli traumatisoituneen asiakkaan kohtaaminen – traumaosaamista asiakkaan kohtaamiseksi, trauman havaitsemiseksi ja kriisiavun antamiseksi kunnissa selkeästi tarvitaan.

katja pihlaja

Traumaosaamisen kouluttajana kohdekunnissa toimineen Katja Pihlajan (Gradia, Jyväskylä) mukaan mielenterveyttä voidaan vahvistaa ja mielenterveystaitoja voidaan oppia. Vahvistettaessa arjen asioita, toimijuutta, osallisuutta ja mahdollistettaessa mielekäs tekeminen, mieli vahvistuu ja menneisyyden traumaattiset kokemukset on helpompi kohdata.       

 

 

 

 

 

                Traumatisoitumisen ydinoireet, kaaviokuvassa on esitetty muun muassa Uudelleen eläminen, Välttäminen sekä ylivireys tai kiihtyneisyys. Kaaviokuva.

Katja Pihlaja korostaa traumaattisten kokemusten kokonaisvaltaisen merkityksellisyyden ymmärtämisen niin psyykkisenä, fysiologisena kuin sosiaalisenakin kokemuksena. Posttraumaattisen stressireaktion oireet on Katjan mukaan hyvä osata tunnistaa (ks. kuva: Traumatisoitumisen ydinoireet (PTSD), Hannu Majava), mutta myös rinnalla kulkijana kyetä ne kohtaamaan (ks. kuva: Kun asiakkaalle tulee mieleen traumaattinen tapahtuma, Katja Pihlaja).

ohjeita mitä tehdä kun asiakkaalle tulee mieleen traumaattinen kokemus

Eri vaiheissa korostuu erilainen apu ja tuki: hoiva ja suoja, palveluihin ohjaaminen (terapoimaan ei kannata alkaa, ellei ole osaamista traumaterapiasta!), läsnäolo, kuunteleminen ja ajan antaminen (esimerkiksi mennä vaikka ulos kävelemään, penkille istumaan, sillä rinnakkain on helpompi jutella kuin kasvotusten, aina ei tarvitse sanoja, läsnäolo riittää, ja kuunteleminen), sensitiivisyys ja kyky käyttää asiakkaan kieltä (omankielinen materiaali ja tarvittaessa puhetta tukeva kommunikaatio, kuten kuvat).

 

 

 

 

Kirjoittaja:

Johanna Pitkänen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. 

Palaa Kotopaikka-hankkeen sivulle. 

               

Jaa

Takaisin