jamk.fi

Maantiekuljetuksissa on mahdollista saada 20-30 % säästöt kuivattamalla energiapuupinot kohteessa. Hankkeessa kehitettävä energiasaareke mahdollistaa kuivausjärjestelmän viemisen paikan päälle.

Biopooli -hankkeen yhdessä neljästä osatoteutuksesta on rakenteilla energiasaareke, jossa aurinkoenergialla tuotetaan lämpöä ja sähköä energiapuun kuivatukseen. Tavoitteena on energiapuun varastointiajan lyhentäminen. Kuivausaika on säästä riippuvainen, mutta pyrkimys on päästä keinokuivauksella 2 viikon kuivausaikaan.  Luonnonmukainen kuivuminen kestää normaaliolosuhteissa korjuukesän lisäksi 1-2 vuotta.

Hankkeessa kehitettävä energiasaarekejärjestelmä on siirrettävissä kohteeseen. Tästä on selkeitä etuja: varastointitappioita ei tule, kun energiaa ei pääse häviämään eikä vettä tarvitse kuljettaa, kun energiapuu on valmiiksi kohteessa kuivatettu.

”Maantiekuljetuksissa tämä tarkoittaa suoraan 20-30 % säästöä. Kuivaamalla saadaan kuorman painosta veden muodossa n. ¼ pois, jolloin kuorman energiamäärää saadaan lisättyä kuorman kuiva-aine määrän lisääntyessä”, toteaa laitteen kehittäjä Hannu Vilkkilä ja jatkaa: ”Erityisesti kuivauksesta tulee hyötymään pienen kokoluokan laitokset. Pienillä laitoksilla ei yleensä ole savukaasulämmön talteenottojärjestelmiä ja kattilat ovat arinakattiloita, jotka tarvitsevat kuivemman polttoaineen.”

Käytännön kokeet ovat parhaillaan alkamassa. Biotalouskampuksen piha-alueelle on ajettu neljä risutukkikasaa, joista kaksi jätetään luonnonkuivaustilaan ja kaksi keinokuivataan. Luonnonkuivattu ja yksi keinokuivattu risutukkikasa jätetään seurantaan loppuvuoden ajaksi, jotta mittaustuloksia saadaan myös pidempiaikaisesta säilytyksestä.

Energiapuupinot tullaan peittämään ja peitteen alle johdetaan urinkolämpökeräimen lämmittämää puhallusilmaa. Laitteiston puhaltimia käytetään aurinkopaneeleilla tuotetulla sähköllä ja lämpö tuotetaan aurinkokeräimillä. Laitteisto on osin jo rakennettu, mutta työstämistä jatketaan vielä pilotoinnin jälkeen.

Kuivatusta energiapuusta selvitetään energian määrä heti kuivauksen jälkeen sekä pidemmän varastointijakson päättyessä. Kosteutta seurataan koko säilytyksen ajan. Kosteus- ja energiasisällöistä saadaan vertailuarvoja reilun vuoden kuluttua, kun luonnonkuivausmenetelmällä varastoidusta energiapuukasan mittaustulokset selviävät. Aiheesta tehdään myös JAMKille opinnäytetyö.