jamk.fi

Korkeakouludiplomi-kokeilun koulutukset päättyivät ja tammikuussa 2016 järjestettiin päätösseminaari ja korkeakouludiplomien jako, julkaistiin KTL:n seuranta- ja arviointitutkimuksen loppuraportti sekä JAMKin oma julkaisu koulutusmallista. Marraskuussa 2016 korkeakoulut kokoontuivat Arenen ja Unifin kanssa pohtimaan korkeakouludiplomin tulevaisuutta.

Korkeakouludiplomit osana avointa korkeakoulutusta

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän edustajat kokoontuivat 1.11.2016 Jyväskylässä keskustelemaan korkeakouludiplomien tulevaisuudesta.

Materiaali esityksistä ja workshopeista

KKD seminaariTilaisuuden avasi JAMKin vararehtori Heikki Malinen. Hänen jälkeensä opetusneuvos Petri Haltia OKM:stä kertoi korkeakouludiplomeista ja elinikäisestä oppimisesta korkeakouluissa OKM:n näkökulmasta. Lisäksi oman puheenvuoronsa pitivät Arenen Ry:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Mervi Vídgren Savoniasta ja Unifi Ry:n toiminnanjohtaja Leena Wahlfors.

Alustusten jälkeen pidetyissä workshopeissa keskusteltiin ja koottiin ajatuksia yhteen korkeakouludiplomeista. Keskustelun pohjana toimivat kysymykset:

  1. Miten ja millaiseksi korkeakouludiplomeja pitäisi tästä eteenpäin jalostaa?
  2. Miten korkeakouludiplomeilla vastataan työelämän osaamistarpeisiin ja kysyntään?
  3. Korkeakouludiplomit - yhteistyön paikka korkeakouluille

Korkeakouludiplomien asema korkeakoulutuksessa puhututtivat

KKD työpajastaSekä alustukset että workshopit tarjosivat monipuolisia näkökulmia aiheeseen. JAMKin koulutuspilotissa tekemää määrittelyä korkeakouludiplomien laajuudesta ja periaatteista ja KTL:n tutkimuksissaan esiintuomia asioita pidettiin pääosin kannatettavina.

  • Korkeakouludiplomien ja erikoistumiskoulutuksien erottautumista asiakkaiden ja työelämän näkökulmasta pohdittiin paljon. JAMKin julkaisussa näiden koulutusten eroja on avattu taulukossa ( ks. s. 79).
  • Korkeakouludiplomien (engl. Diploma of Higher Education) kansainvälistä vertailtavuutta pidettiin tärkeänä. Kansainvälistä tilannetta selvitettiin monipuolisesti myös hankkeen aikana ja sitä on taustoitettu julkaisussa (suomeksi alk. s. 75 ja s. 12; englanniksi alk. s. 77; 12).
  • Päivän aikana käydyissä keskusteluissa pidettiin arvokkaana avoimen korkeakoulutuksen tasa-arvon periaatteita ja edullisia opintomaksuja. Koska tavoitteena on edelleen sekä nostaa suomalaisten koulutustasoa että välttää päällekkäisten tutkintojen tekemistä, on hyvä, että korkeakouludiplomi pidetään avoimena kaikille. Avoimuus on tärkeää sekä niille, joilta puuttuu kokemusta korkeakouluopinnoista että niille, jolla ei ole enää tarvetta tehdä kokonaista korkeakoulututkintoa.
  • Myös ammatillisen verkoston syntyminen ja monipuolistuminen koulutusten myötä ja etenkin työttömien työnhakijoiden ja työelämässä olevien mahdollisuus opiskella samoissa ryhmissä todettiin arvokkaaksi.

ARENE ja UNIFI jatkavat keskustelua korkeakouludiplomien ja muiden laajojen kokonaisuuksien merkityksestä omissa viitekehyksissään. Avoimen korkeakoulutuksen roolia työelämätarpeisiin vastaajana pidettiin arvokkaana ja työelämälähtöisiä moduuleita tarjotaan jatkossakin avoimessa korkeakoulutuksessa. 

Osaamiskokonaisuuksia suositetaan osaksi avoimen korkeakoulun tarjontaa

KTL loppuraporttiPäätösseminaarissa 25.1.2016 kuultiin arvioita ja tuloksia korkeakouludiplomikokeilun toteutuksesta sekä koulutusmallin toimivuudesta. Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) suosittaa seuranta- ja arviointitutkimuksen loppuraportissa, että vastaavien koulutuskokonaisuuksien suunnittelua ja tarjontaa jatketaan osana avoimen korkeakoulun toimintaa. Myös seurantatutkimukseen osallistuneet opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä koulutusten tasoon ja toteutustapoihin. Erityisen tärkeässä roolissa ovat olleet riittävä ohjaus ja vertaistuki sekä mahdollisuus sovittaa opinnot yhteen muun elämän kanssa.

KTL toteaa, että korkeakouludiplomi on koulutuksen mallina vaihtoehto tutkintoperustaiselle ajattelulle, sillä diplomeilla tähdätään osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Koulutuskokonaisuuksia voidaan laatia joustavasti melko nopeallakin aikataululla työelämän tarpeiden pohjalta.

Erityisenä haasteena nostettiin työttömien mahdollisuus osallistua pitkäkestoisiin, työllistymistä edistäviin koulutuksiin. Työttömien oikeutta opiskeluun on rajoitettu ja päätökset voivat vaihdella joskus virkailijakohtaisesti. Avoimen korkeakoulun opiskelijat eivät myöskään saa opintososiaalisia etuuksia. Lisäksi työttömät tarvitsevat esimerkiksi mahdollisuuden harjoitteluun, joka tukee työelämäyhteyksien muodostumista.

Varsinaisille eurooppalaisen mallin mukaisille lyhyttutkinnoille ei KTL näe toistaiseksi tarvetta, eikä näitä tutkintoja esitetty myöskään OKM:n muistiossa Monipuoliset ja sujuvat opintopolut, jonka perusteella korkeakouludiplomikokeilu käynnistettiin.

Opetusneuvos Petri Haltia opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi päätösseminaarissa, että korkeakouludiplomeille tai vastaaville osaamiskokonaisuuksille näyttää olevan selkeä tarve. Haltia kannusti ammattikorkeakouluja ja mahdollisesti myös yliopistoja yhteistyössä määrittelemään korkeakouludiplomin tai vastaavan osaamiskokonaisuuden reunaehdot.

Kokeilun päätösseminaarissa jaettiin Suomen ensimmäiset korkeakouludiplomit

Korkeakouludiplomien jako Korkeakouludiplomikokeilun päätösseminaarin yhteydessä jaettiin myös ensimmäiset korkeakouludiplomit ja nostettiin maljat valmistuneiden kunniaksi. Seminaarissa kuultiin KTL:n ja OKM:n puheenvuoron lisäksi kokemuksia pilottikoulutusten toteutuksesta ja merkityksestä kouluttajien ja opiskelijoiden kertomana . Tilaisuudessa käytiin antoisaa keskustelua korkeakouludiplomeista, kiitos kaikille osallistujille!

Tallenteisiin esityksistä voit tutustua täällä.

Korkeakouludiplomin väliseminaari 9.2.2015

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos julkaisi väliarvioinnin korkeakouludiplomeista Helsingissä 9.2.2015 (seminaarin ohjelman näet tästä linkistä). Paikalle saapui runsaslukuinen ja monipuolinen asiantuntijoiden joukko. Mielenkiintoinen keskustelu antoi hyviä eväitä hankkeen jatkoa varten.