Tuloksia korkeakouludiplomikokeilusta

Korkeakoulujen ja elinkeinoelämän edustajat kokoontuivat 1.11.2016 Jyväskylässä keskustelemaan korkeakouludiplomien tulevaisuudesta.

Materiaali esityksistä ja workshopeista

Tilaisuuden avasi JAMKin vararehtori Heikki Malinen. Hänen jälkeensä opetusneuvos Petri Haltia OKM:stä kertoi korkeakouludiplomeista ja elinikäisestä oppimisesta korkeakouluissa OKM:n näkökulmasta. Lisäksi oman puheenvuoronsa pitivät Arenen Ry:n koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Mervi Vídgren Savoniasta ja Unifi Ry:n toiminnanjohtaja Leena Wahlfors.

• Tallenteet kaikista esityksistä voit katsoa täältä.

Alustusten jälkeen pidetyissä workshopeissa keskusteltiin ja koottiin ajatuksia yhteen korkeakouludiplomeista. Keskustelun pohjana toimivat kysymykset:

1. Miten ja millaiseksi korkeakouludiplomeja pitäisi tästä eteenpäin jalostaa?
2. Miten korkeakouludiplomeilla vastataan työelämän osaamistarpeisiin ja kysyntään?
3. Korkeakouludiplomit - yhteistyön paikka korkeakouluille

• Koosteen kaikista workshopeissa kirjatuista kommenteista löydät täältä.

Korkeakouludiplomien asema korkeakoulutuksessa puhututtivat

Sekä alustukset että workshopit tarjosivat monipuolisia näkökulmia aiheeseen. JAMKin koulutuspilotissa tekemää määrittelyä korkeakouludiplomien laajuudesta ja periaatteista ja KTL:n tutkimuksissaan esiintuomia asioita pidettiin pääosin kannatettavina.

• Korkeakouludiplomien ja erikoistumiskoulutuksien erottautumista asiakkaiden ja työelämän näkökulmasta pohdittiin paljon. JAMKin julkaisussa näiden koulutusten eroja on avattu taulukossa ( ks. s. 79).
• Korkeakouludiplomien (engl. Diploma of Higher Education) kansainvälistä vertailtavuutta pidettiin tärkeänä. Kansainvälistä tilannetta selvitettiin monipuolisesti myös hankkeen aikana ja sitä on taustoitettu julkaisussa (suomeksi alk. s. 75 ja s. 12; englanniksi alk. s. 77; 12).
• Päivän aikana käydyissä keskusteluissa pidettiin arvokkaana avoimen korkeakoulutuksen tasa-arvon periaatteita ja edullisia opintomaksuja. Koska tavoitteena on edelleen sekä nostaa suomalaisten koulutustasoa että välttää päällekkäisten tutkintojen tekemistä, on hyvä, että korkeakouludiplomi pidetään avoimena kaikille. Avoimuus on tärkeää sekä niille, joilta puuttuu kokemusta korkeakouluopinnoista että niille, jolla ei ole enää tarvetta tehdä kokonaista korkeakoulututkintoa.
• Myös ammatillisen verkoston syntyminen ja monipuolistuminen koulutusten myötä ja etenkin työttömien työnhakijoiden ja työelämässä olevien mahdollisuus opiskella samoissa ryhmissä todettiin arvokkaaksi.

ARENE ja UNIFI jatkavat keskustelua korkeakouludiplomien ja muiden laajojen kokonaisuuksien merkityksestä omissa viitekehyksissään. Avoimen korkeakoulutuksen roolia työelämätarpeisiin vastaajana pidettiin arvokkaana ja työelämälähtöisiä moduuleita tarjotaan jatkossakin avoimessa korkeakoulutuksessa. 

Päätösseminaarissa 25.1.2016 kuultiin arvioita ja tuloksia korkeakouludiplomikokeilun toteutuksesta sekä koulutusmallin toimivuudesta. Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) suosittaa seuranta- ja arviointitutkimuksen loppuraportissa, että vastaavien koulutuskokonaisuuksien suunnittelua ja tarjontaa jatketaan osana avoimen korkeakoulun toimintaa. Myös seurantatutkimukseen osallistuneet opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä koulutusten tasoon ja toteutustapoihin. Erityisen tärkeässä roolissa ovat olleet riittävä ohjaus ja vertaistuki sekä mahdollisuus sovittaa opinnot yhteen muun elämän kanssa.

KTL toteaa, että korkeakouludiplomi on koulutuksen mallina vaihtoehto tutkintoperustaiselle ajattelulle, sillä diplomeilla tähdätään osaamisen kehittämiseen ja päivittämiseen. Koulutuskokonaisuuksia voidaan laatia joustavasti melko nopeallakin aikataululla työelämän tarpeiden pohjalta.

Erityisenä haasteena nostettiin työttömien mahdollisuus osallistua pitkäkestoisiin, työllistymistä edistäviin koulutuksiin. Työttömien oikeutta opiskeluun on rajoitettu ja päätökset voivat vaihdella joskus virkailijakohtaisesti. Avoimen korkeakoulun opiskelijat eivät myöskään saa opintososiaalisia etuuksia. Lisäksi työttömät tarvitsevat esimerkiksi mahdollisuuden harjoitteluun, joka tukee työelämäyhteyksien muodostumista.

Varsinaisille eurooppalaisen mallin mukaisille lyhyttutkinnoille ei KTL näe toistaiseksi tarvetta, eikä näitä tutkintoja esitetty myöskään OKM:n muistiossa Monipuoliset ja sujuvat opintopolut, jonka perusteella korkeakouludiplomikokeilu käynnistettiin.

Opetusneuvos Petri Haltia opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi päätösseminaarissa, että korkeakouludiplomeille tai vastaaville osaamiskokonaisuuksille näyttää olevan selkeä tarve. Haltia kannusti ammattikorkeakouluja ja mahdollisesti myös yliopistoja yhteistyössä määrittelemään korkeakouludiplomin tai vastaavan osaamiskokonaisuuden reunaehdot.

• Tärkeintä on, että oppii ja kehittyy - titteli ei ole niin tärkeä (KTL:n seuranta- ja arviointitutkimuksen loppuraportti
• KTL:n tiedote tutkimuksen tuloksista (25.1.2016)
• KTL:n esitys päätösseminaarissa: yhteenveto opiskelijoiden ja työnantajien haastatteluista, johtopäätökset ja suositukset

Kokeilun päätösseminaarissa jaettiin Suomen ensimmäiset korkeakouludiplomit

Korkeakouludiplomikokeilun päätösseminaarin yhteydessä jaettiin myös ensimmäiset korkeakouludiplomit ja nostettiin maljat valmistuneiden kunniaksi. Seminaarissa kuultiin KTL:n ja OKM:n puheenvuoron lisäksi kokemuksia pilottikoulutusten toteutuksesta ja merkityksestä kouluttajien ja opiskelijoiden kertomana . Tilaisuudessa käytiin antoisaa keskustelua korkeakouludiplomeista, kiitos kaikille osallistujille!

Tallenteisiin esityksistä voit tutustua täällä.

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos julkaisi väliarvioinnin korkeakouludiplomeista Helsingissä 9.2.2015 (seminaarin ohjelman näet tästä linkistä). Paikalle saapui runsaslukuinen ja monipuolinen asiantuntijoiden joukko. Mielenkiintoinen keskustelu antoi hyviä eväitä hankkeen jatkoa varten.

• Tutustu tiedotteeseen ja raporttiin KTL:n sivuilla.
• Katso tallenteet esityksistä (korkeakouludiplomin esittely, väliarviointi, kokemuksia jokaisesta koulutuksesta)
• Projektipäällikkö Tytti Pintilän esitys: Korkeakouludiplomin tausta ja toteutus (pdf)
• Professori Jussi Välimaa, KTL: Väliraportin esittely (pdf)