Kirsi Heiskanen, CYBERDI -hankkeen projektipäällikkö

Useampi kuin joka toinen suomalainen on huolestunut tietoturvastaan

"Vuonna 2021 kyberrikoksista aiheutuneiden kustannusten on ennustettu kipuavan 9 800 000 euroon minuutissa. Arvioidaan, että kyberrikollisten uhriksi joutuu joku joka 39. sekuntia. Haittasähköpostien määrä on koronapandemian aikana kasvanut 600 %. Ei siis ihme, että yli 60 % suomalaisista on huolestunut omasta ja läheistensä tietoturvasta."

Vuonna 2021 kyberrikoksista aiheutuneiden kustannusten on ennustettu kipuavan 11 400 000 dollariin eli 9 800 000 euroon minuutissa. Sattumanvaraisuus näyttelee merkittävää osaa digimaailman hyökkäyksissä, joten kuka tahansa voi joutua sellaisen kohteeksi.

Juuri nyt kyberrikollinen ottaa hyödyn irti korona-ajasta. Arvioidaan, että kyberrikollisten hyökkäyksen uhriksi joutuu joku joka 39. sekunti. Nykyihmisen riippuvaisuus verkkopalveluista ja etätöihin siirtyminen ovat kasvattaneet rikolliselle toiminnalle otollista hyökkäyspinta-alaa. Esimerkiksi haittasähköpostien määrässä on havaittu koronapandemian aikana kasvua 600 prosenttia.

Suomalaisille huolta aiheuttavat muun muassa henkilökohtaisia tietoja kalastelevat netti- ja sähköpostihuijaukset, erilaiset haittaohjelmat ja tekniseen laiteturvallisuuteen liittyvät seikat sekä se, että monet päivittäisessä käytössä olevat sovellukset ja laitteet keräävät meistä paljon tietoa.

Yli 60 % suomalaisista on huolestunut omasta ja läheistensä tietoturvasta. Huolen aihe ei ole turha, sillä reilun vuoden aikana yli puoli miljoonaa suomalaista on joutunut identiteettivarkausyrityksen kohteeksi. Lähes kolmasosa identiteettivarkauksista saa alkunsa sosiaalisesta mediasta.

Suomalaisia yrityksiä piinaavat päivittäin tietojenkalasteluviestit, toimitusjohtajahuijaukset ja aiheettomat huijauslaskut. Peräti 120 000 suomalaista yritystä on joutunut jossain toimintansa vaiheessa identiteettivarkauden kohteeksi tai onnistuneen varkauden uhriksi. Rikolliset suuntaavat aiempaa enemmän hyökkäyksiä myös julkisiin laitoksiin, instituutioihin ja kriittisille aloille, kuten terveydenhuoltoon ja lääketieteellisiin tutkimuslaitoksiin. Nämä iskut voivat pahimmillaan uhata ihmishenkiä.

Kyberrikoksista kertovat uutiset ja valtavat lukemat eivät ole mukavaa luettavaa. Päätä ei kuitenkaan voi laittaa pensaaseen, se on jokaisen verkonkäyttäjän ymmärrettävä. Tietoturvallisen käyttäytymisen omaksuminen, ymmärrys ja tietoisuus olemassa olevista riskeistä voi suojata yksityistä henkilöä, mutta myös organisaatioita vahingoilta. Mitä hiljaisemmin siedämme rikollisten rellestystä digimaailmassa, sitä äänekkäämmin he käyttävät tilaisuutta hyväkseen.

Kyberrikoksesta ilmoittaminen onkin fiksu teko ja jokaisen velvollisuus, joten toimi näin:

  1. Ole tarkkaavainen ja raportoi matalalla kynnyksellä poikkeavista havainnoistasi muille kanssaihmisille, ICT-ammattilaisille sekä viranomaisille.
  2. Opettele tunnistamaan uhkat; tietoa on runsaasti saatavilla ja yhä useammin se on laadittu tavalla, jonka jokainen meistä voi ymmärtää.
  3. Vaali myös ajatusta, että digitaalinen turvallisuus on yhteinen huolenaiheemme ja asiamme.

Kasvata digiturvallisuuttasi ja tutustu juuri sinua varten keräämäämme tietopankkiin!

Klikkaa itsesi tiedon äärelle tästä

 

Lähteet:

RiskIQ:n Evil Internet Minute -report
https://www.riskiq.com/resources/infographic/evil-internet-minute-2020/

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kuluttajatutkimus kevät 2020

https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/yha-useampi-huolissaan-lahipiiriinsa-kohdistuvista-tietoturvauhkista (Kuluttajatutkimus, Kyberturvallisuuskeskus 16.9.2020)

Mikrobitin toimitus 26.5.2020/Tivi

https://www-tivi-fi.ezproxy.jamk.fi:2443/uutiset/yk-kyberiskuissa-roimaa-kasvua-supervalta-boikotoi-kokousta/b9faeb00-ec81-42a1-ba54-18f88164034f

https://www.mysafety.fi/identiteettivarkaus 4/2020

https://www.mysafety.fi/lehdistohuone/20-suomalaisyrityksista-joutunut-identiteettivarkaus-yrityksen-kohteeksi

Jaa

Takaisin