jamk.fi
Esko Pulliainen

JAMK ei hiljene heinäkuussakaan: WIMMA Labissa on paiskittu töitä koko kesä

"On ollut mahtavaa nähdä, kuinka ihmiset kasvavat rooleihinsa. Minullakin on tiimi, joka on täysin itseohjautuva. He tietävät, mitä kenenkin täytyy tehdä – ja myös tekevät sen."

Wimma Lab on oppimisympäristö, joka on pyörinyt JAMKissa jo yhdeksän kesää. Homman nimi on alusta asti pysynyt samana: opiskelijat muodostavat tiimejä ja virtuaalisia yrityksiä, joiden tehtävänä on kahden ja puolen kuukauden aikana ratkaista usein jokin olemassa olevan yrityksen oikea ongelma.

Lämpömittari kipuaa yli hellelukemien, keskipäivän aurinko helottaa täydellä terällä ja Jyväskylän Lutakon aukion musta asfaltti suorastaan hohkaa lämpöä. On heinäkuu ja unelmallinen lomasää.

Mutta vaikka eletäänkin heinäkuuta, eivät kaikki suinkaan lomaile. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Lutakon kampuksella majaansa pitävän WIMMA Labin opiskelijat ovat tehneet töitä koko kesän. Osa opiskelijoista on jalkautunut ulos helteeseen hakemaan ihmisiä tekemään jotain sellaista, joka vallitsevassa kuumuudessa ei kiinnosta juuri ketään: jonottamaan.

– Meille on annettu tehtäväksi poistaa Suomesta ämpärijonot, toteaa Heli Vepsäläinen naurahtaen.

Vepsäläinen on osa kahdeksanhenkistä IoTitude-virtuaaliyritystä, joka on tänä kesänä lähtenyt kehittämään jonotussovellusta. Idea on varsin simppeli: sen sijaan, että jonottaisit itse jotain fyysisesti paikalla olemalla, annat sovelluksen tehdä sen puolestasi.

– Omaa aikaa voi käyttää paremminkin kuin olemalla itse paikalla. Kun antaa sovelluksen hoitaa jonottamisen, voi sillä aikaa itse tehdä mitä haluaa. Sovellus ilmoittaa sitten kun vuoro lähestyy, Vepsäläinen selventää.

Hannu Turunen (vas.) ja Jesse Putkonen kokeilivat Jonoxia lounasta hakiessaan. Turunen on kokeillut virtuaalijonotusta aiemminkin parturin yhteydessä. Tarja Ajo (oik.) kirjaa ylös käyttökokemuksia ja palautetta.

Jonoxi-nimisen sovelluksen koekäyttö Lutakon aukiolla sujuu mainiosti, kun ihmisiä houkutellaan jonottamaan jääkylmää virvoitusjuomaa. Osalle koekäyttäjistä virtuaalijonotus onkin jo ennestään tuttu esimerkiksi joidenkin parturiliikkeiden käytäntönä. Idea ei siis sinällään ole uusi, mutta yhä useammat tahot ovat alkaneet virtuaalisesta jonottamisesta kiinnostua.

– Innostuimme tästä ajatuksesta toden teolla, kun kuulimme myös Särkänniemen olevan hankkimassa tämänkaltaista jonotusjärjestelmää - ei meiltä mutta joltain muulta toimittajalta. Tällaiselle sovellukselle on siis selkeästi tilausta, kertoo Vepsäläinen.

Jonoxi on tilattu IoTitudelta toimeksiantona, kuten WIMMA Labin konseptiin kuuluu. Toimeksiannot tulevat ulkopuolisilta yrityksiltä, yhteisöiltä ja joskus ihan yksittäisiltä henkilöiltä, joilla usein on jokin sidos WIMMA Labiin.

Mahdollisuus pureutua oikeaan ongelmaan innosti Vepsäläisenkin hakemaan mukaan. Lisäksi hän pitää WIMMA Labin vahvuutena sitä, ettei tarvitse olla opintojensa loppuvaiheessa päästäkseen mukaan. Mukana on paljon ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita.

– Se on hienoa, että saadaan tehdä oikeita töitä näin varhaisessa vaiheessa opintoja. Minäkin olen toisen vuoden opiskelija, enkä siis ainakaan vielä mitenkään ”kuumaa kamaa” kesätyö- tai harjoittelumarkkinoilla, Vepsäläinen nauraa.

Kuin oikea yritys

Vepsäläinen toimii IoTituden tiiminvetäjänä ja on hoitanut projektin käytännön juoksutusta. Tämän lisäksi hän on kirjoittanut projektin teknistä dokumentaatiota ja vaatimusmäärittelyä. Onneksi tiimi on hyvin pitkälle itseohjautuva.

– On ollut mahtavaa nähdä, kuinka ihmiset kasvavat rooleihinsa. Minullakin on tiimi, joka on täysin itseohjautuva. He tietävät, mitä kenenkin täytyy tehdä – ja myös tekevät sen, Vepsäläinen kiittelee.

Kahden ja puolen kuukauden pesti WIMMA Labissa lasketaan opinnoissa työharjoitteluksi. Vaikka ehkä ennemminkin pitäisi puhua yrittäjyysharjoittelusta. 

– Täällä opiskelijat ottavat itse vastuun. Tämä on niin lähellä yritystoimintaa kuin mahdollista, kertoo WIMMA Labia tänä kesänä luotsaava Hannu Oksman.

Hannu Oksman toimii WIMMA Labin Head Coachina. Kuva: Marika Piilonen

Oksman on itsekin toisen vuoden opiskelija JAMKissa, mutta häntä pyydettiin tänä kesänä koordinoimaan 30-henkisen WIMMA Labin toimintaa. Vaikka opiskelijoille annetaankin paljon vastuuta, ei Oksman näe, että sen vuoksi pitäisi viettää unettomia öitä.

– Projekteissa ei kuitenkaan ole yritysten rahaa kiinni, joten sinällään tämä on turvallinen ympäristö myös epäonnistua. Ja epäonnistumistenkin kautta voi oppia uutta.

Epäonnistumisia sattuu kuitenkin harvoin. Päinvastoin, onnistumisten kautta opiskelijat ovat saaneet luottoa omiin kykyihinsä.

– Ennen kaikkea WIMMA Lab antaa opiskelijalle itseluottamusta ja fiiliksen siitä, että mä pystyn tähän, mä selviän tästä. Se antaa hyvät eväät työelämään, sanoo Oksman.

WIMMA Labin aikana sidotut kontaktit saattavat poikia opiskelijalle jopa työpaikan valmistumisen jälkeen. Oksman näkeekin, että ”wimmalaisuus” kasvaa koko ajan orgaanisesti, kun WIMMA Labin opiskelijat valmistuvat ja siirtyvät työelämään.

– Tätä toimintaa on kuitenkin pyöritetty jo yhdeksän vuotta. Monet meidän alumneista ovat olleet jo pitkään työelämässä eri yrityksissä, ja sitä kautta verkosto kasvaa koko ajan, Oksman kertoo.

Viime kesinä WIMMA Labissa onkin näkynyt tuttuja naamoja, kun entiset wimmalaiset ovat käyneet tuomassa edustamansa yrityksen toimeksiannon tuoreille WIMMA Labin opiskelijoille. Samalla syntyy jälleen kontakteja ja verkostoja, jotka hyödyttävät niin opiskelijoita kuin yrityksiäkin.

IoTitude-virtuaaliyrityksen jäsenet vuosimallia 2019: Joeli Hokkanen (vas.), Heli Vepsäläinen, Simo Tarkiainen, Reko Meriö, Markus Haverinen, Ville Paananen, Tarja Ajo ja Joni Kyrönlahti. 

Lue lisää
WIMMA Labista

Jaa

Takaisin