Hyvät lähteet oppariin

Etsit alasi lähteitä ohjatusti Opinnäytetyö - tai Tutkimus ja kehittäminen -opintojaksolla. Tärkeimpiä ovat tieteelliset ja ammatilliset julkaisut sekä virallistieto. Voit osallistua myös lisäopastukseen Opparisaunassa. Käytä tarvittaessa apunasi Opinnäytetyön rakenne ja lähteet -jäsennystä (pdf 522 kb) tai katso, millainen on tieteellinen artikkeli (pdf 148 kb).

Lähteet ilmoitetaan JAMKin raportointiohjeen mukaisesti (ks. myös Oppariblogi). Pikaohje lähdemerkintöihin on ohjeen luvussa 5.3, klikkaa auki kuvio lähdeviitteen rakenteesta. Tieteellisen artikkelin lähdemerkintäohje Oppariblogissa. Opinnäytetyöohjeet on kootusti Elmo opiskelijaintrassa kohdassa Opinnäytetyö. Huomaa myös uusi Opinnäytetyön ohjesivusto.

Perusteellinen tiedonhankinta on prosessi, jossa etsit ja arvioit aiheestasi tutkittua tietoa.
Katso lisätietoa tiedonhankinnan prosessista (JY:n Kirjastotuutori)

Tiedonhankinta etenee usein syklisesti. Voit olla eri vaiheissa osittain samanaikaisesti, tai vaiheiden järjestys voi vaihdella. Tunteesi voivat heittelehtiä laidasta toiseen. Perehdyt systemaattisesti ja kattavasti siihen, mitä aiheesta on aiemmin kirjoitettu ja tutkittu.

Vaiheet

• Aloitus: Tarve hankkia tietoa syntyy. Alat miettiä, mitä haluat tietää. JAMKissa tietoa etsitään ja sovelletaan yleensä ammattikäytäntöjen kehittämiseen.
• Aiheen valinta: Keskustelet aiheestasi muiden ihmisten kanssa ja tekemällä miellekartan tai asialistan.
• Aiheen makustelu: Päätät oman näkökulmasi aiheeseen. Määrittelet keskeiset käsitteet tutustumalla 2–3 tärkeään lähteeseen. Keskityt asian ymmärtämiseen, etkä kerää lähteitä intensiivisesti.
• Aiheen rajaus (tärkeintä): Kun tiedät mihin keskityt, pystyt suodattamaan oleellisen tiedon muusta tiedosta.
• Lähteiden keruu: Etsit lähteitä ja teet muistiinpanoja. Käsityksesi aiheesta selkeytyy (opit!).
• Tulosten esittäminen: Julkaiset raporttisi.
• Oman toiminnan arviointi: Arvioit toimintaasi koko prosessin ajan.

Muitakin tiedonhankinnan malleja on, katso esimerkiksi The Big 6 Skills tai Carol C. Kuhlthaun Guided Inquiry Design.

Millä kriteereillä hyväksyt tai hylkäät lähteitä?

Lähde on laadukas, jos sen sisältö on asianmukainen, ajantasainen, puolueeton ja riittävän kattava. Suosi alkuperäisiä lähteitä, älä niiden tiedotteita tai muita referaatteja. Tutustu esimerkiksi Tampereen yliopiston kirjaston tiedonlähteiden arvioinnin ohjeisiin tai LUT-tiedekirjaston hakutuloksen arviointiohjeeseen.

Käykö oppikirja lähteeksi? Lue Oppariblogista.

Älä nappaa tutkimustuloksia tai muiden ajatuksia tekstiisi lähteitä ilmoittamatta. Referoi eli kerro asia tiivistetysti omin sanoin. Esitä myös oma käsityksesi asiasta. Muista aina teksti- ja lähdeviitteet. Lisätietoa saat JAMKin raportointiohjeesta.

Kuvasitaattioikeus sallii kuvan käyttämisen tieteellisessä esityksessä tai taidearvostelussa. Kysy kuitenkin tekijältä aina lupa, jos kopioit hänen valokuvansa, musiikkiteoksensa tai muun vastaavan taideteoksensa opinnäytetyöhösi tai diaesitykseesi. Linkittää voit vapaasti. Ota avuksesi ImagOA-opas: Avoin tiede ja kuvien käyttö (Aalto-yliopisto)

Netissä on kuvia ja musiikkia, joita voi käyttää vapaasti lähde mainiten. Niiden etsintään on netissä useita palveluita, esimerkiksi CC Search, Flickr(ohje)/FlickrCC, Pixabay, FreeFoto, Freeimages (UK), Freeimages.com, Pics4Learning, Morguefile, Unplash, OpenClipart, FreePic sekä NASAn kuva- ja videogalleriat. Tarkistathan kuitenkin aina, mitä palvelussa sanotaan käyttöoikeuksista, sillä ne voivat muuttua!  Kirjastot.fi- sivulla aiheesta lisää.