Agrologi YAMK, Biotalouden kehittäminen: Koulutusvastaava Hannariina Honkanen

Sukellus keskelle värikästä biotalouden kehittämistä

"Biotaloussektorilla on loputon määrä kehitettävää, ja toiminnan tulee olla kestävää. Tarvitaan osaajia, jotka ovat perehtyneet tarkkaan tiettyihin osa-alueisiin, ja heitä, jotka hallitsevat kokonaisuuden ja pystyvät kertomaan sekä niin laajalle yleisölle kuin asiantuntijoille tai päättäjille, mikä on tärkeää ottaa alalla huomioon."

Miten elinkeinot ja toimintamme vaikuttavat ympäristöön, ja mitä vähähiilisyys on? Mikä on nykyistä biotalouden teknologiaa nyt ja tulevaisuudessa? Miten ilmastotoimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan käytännön tasolla, ja miten vaikutuksista saadaan tarkempaa tietoa? Miten biotaloudessa toimitaan taloudellisesti kestävästi ja mitä kaikkea se pitää sisällään? Mikä kehitystä ohjaa, ja millaista sääntelyä biotalouteen liittyy? Mihin olemme biotaloudessa menossa?

Biotalous on Suomessa ja globaalisti merkittävä toimiala, jonka avulla pyrimme aktiivisesti pois fossiilitaloudesta. Biotalousalan kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeää, että kehittämistä voidaan tehdä yli sektorirajojen huomioiden muun muassa kiertotalouden. Tähtäämme hiilineutraaliuteen, ja vetytalous häämöttää tulevaisuudessa. Voidaan puhua samassa yhteydessä niin yhdyskuntien ja teollisuudenkin kehittämisestä ja yhteistyöstä kuten yhtä lailla kaupunkien ja maaseudun kehittämisestä. Biotaloussektorin moniosaajia tarvitaan monenlaisia: heitä, jotka ovat perehtyneet tarkkaan tiettyihin osa-alueisiin sekä osaajia, jotka hallitsevat kokonaisuuden ja pystyvät kertomaan sekä yleisölle että päättäjille mikä on tärkeää ottaa alalla huomioon.

Laajasti biotaloutta tunteva osaaja pystyy perustelemaan päätöksentekoa biotalousalan eri sektoreilla ja niiden näkökulmista. Hän osaa tulkita toimintaa ohjavia tekijöitä sekä seurata aktiivisesti tapahtuvaa kehitystä. Biotalouden moniosaamiselle on kotimaan lisäksi kasvavaa kansainvälistä kysyntää.

Biotaloutta tapahtuu pelloilla ja metsissä, tehtaissa ja toimistoissa. Puhutaan vihreästä, keltaisesta ja sinisestä biotaloudesta, joiden värimerkitystä voi jo aika hyvin arvuutella. Kestävä maatalous ja ruoantuotanto, moninaiset puupohjaiset innovaatiot sekä uusiutuva energia kiinnostavat. Biologiseen kasvuun liitetään tänä päivänä tutkimuksessa hiilensidonta, sen aikajänne ja vaikutukset. Kaikkien bioraaka-aineiden käyttöön ja jalostukseen kytkeytyy monenlaista uutta liiketoimintaa. Uuden tyyppiset biotuotetehtaat ja tuotantojen symbioosit ovat nousseet alalla esille. Tulevaisuudessa myös tuote palveluna –liiketoimintamallien merkitys kasvaa, koska ne lisäävät resurssitehokkuutta ja vähentävät luonnonvarojen käyttöä.

Biotuotetehdas on hyvä esimerkki siitä, että varsinaista liiketoimintaa on tehty luonnonvara-alalla ja metsäteollisuudessa jo pitkään, mutta sen liepeillä on paljon osaamistarpeita, joihin ei ole kiinnitetty huomiota ja joita voidaan kehittää. Nämä tarpeet voivat hyvin antaa mahdollisuuksia pienemmillekin yrittäjille kiinnostavaan ja kannattavaan liiketoimintaan. Jo kaupallisista tuotteista hyviä esimerkkejä tästä ovat tuhkan, puun kuoren tai lietteiden jalostaminen komponenteiksi lannoitteisiin tai infrarakentamisen tuotteisiin. Sivutuotteita halutaan hyödyntää myös korkeamman jalostusasteen tuotteisiin kuten kosmetiikkaan.

JAMKin agrologin Yamk –tutkinnon keskiössä ovat biotalouden laajan toimintakentän hahmottaminen ja ymmärtäminen. Opinnot keskittyvät vahvasti koulutukselle reunaehdot antavaan neljään kestävyyden näkökulmaan: teknologiseen, ekologiseen, taloudelliseen sekä ”human factor”iin eli kulttuuris-sosiaaliseen. Nämä neljä näkökulmaa kulkevat mukana teemoina koko opintojen ajan.

Opiskelijat tuovat mukanaan oman ajatuksensa ja kokemuksensa biotaloudesta opiskelemaan tullessaan. Uudella, kehittyvällä toimialalla katsotaan asioita kokonaisvaltaisemmin ja tuotetaan tuoreita ratkaisuja haasteisiin – huomioiden eri kestävyyden näkökulmat. Opiskeluryhmissä syntyy ainutlaatuisia verkostoja, ja opiskelutapa takaa asioihin perehtymisen ja syventymisen yhteisen tekemisen kautta.

Biotalouden kehittämiseen suuntautuvaan YAMK-tutkintoon voivat hakea myös muut kuin luonnonvara-alan korkeakoulutuksen suorittaneet. Opintoihin tulevalla on tärkeää olla valmiina idea siitä, mitä hän voisi biotaloussektorilla tehdä. Opinnäytetyö on hyvä väylä saada aihepiiristä laajemmin tutkittua tietoa, testata miten idea toimii, tai selvittää voisiko se olla pohjana uudelle liiketoiminnalle. Asiaa voi lähestyä myös kiertotalouden kautta.

Opiskelijalle suurin hyöty koulutuksesta tulee opinnäytetyön ja verkostoitumisen kautta. Ylemmän amk:n opinnäytetyö on yleisimmin JAMKissa tutkivaa kehittämistä, ja se keskittyy tyypillisesti tiettyyn osaamisalueeseen jo yritysten erikoistumisenkin vuoksi. Opinnäytetyö voidaan tehdä myös muulle kuin omalle työantajalle, jolloin hankitaan niin uusia verkostoja kuin näkökulmiakin. Opinnäytetyön tilaajat saavat projekteista uusia mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaansa pohtiessaan asioita uusista näkökulmista yhdessä opiskelijan kanssa. Hyötynä voi olla resurssitehokkuuden parantamisen tai liiketoiminnan kehittämisen lisäksi toiminnan uudistaminen opiskelijan tuoman uuden näkökulman myötä.

Tervetuloa meille JAMKin Biotalousinstituuttiin opiskelemaan!

Hannariina Honkanen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Teknologiayksikkö

Jaa

Takaisin