Vinkkejä AMK-opintoihin ohjaaville

Kevään kaksi yhteishakua

• Englanninkieliset tutkinnot ovat haussa VAIN kevään ensimmäisessä yhteishaussa 8.-22.1.2020 klo 15.
  - Ensimmäisessä yhteishaussa ei ole käytössä priorisointia eli hakutoiveiden mieluisuusjärjestystä. Hakija voikin tulla valituksi jopa 6 koulutukseen, mutta voi ottaa vastaan vain yhden korkeakoulupaikan.

• Kevään toisessa yhteishaussa 18.3.-1.4.2020 klo 15 saakka haetaan suomenkielisiin tutkinto-ohjelmiin.
  - Toisessa yhteishaussa hakutoiveet laitetaan edelleen mieluisuusjärjestykseen ja opiskelupaikoista tarjotaan vain ylintä mahdollista, johon pisteet riittävät (ja alemmat hakutoiveet mitätöityvät).

• Hakija voi ottaa vain yhden opiskelupaikan vastaan, jossa opinnot alkavat syyslukukaudella 2020!
• Jos hakija haluaa hakea molemmissa yhteishauissa, hänen tulee täyttää kaksi erillistä hakulomaketta.

AMK-tutkinnot, valintaperusteet

• Suomenkielisissä AMK-tutkinnoissa valintatapoina ovat todistusvalinta ja AMK-valintakoe.
  - Poikkeuksena: Musiikkipedagogi AMK, jossa edelleen vaikuttaa vain JAMKin oma valintakoe.
  - Ammatillisen tutkinnon todistusvalinnassa ovat mukana 1.8.2015 tai sen jälkeen valmistuneet. Todistusvalinta ei koske näyttötutkintona suoritettuja tutkintoja.
  
  
• Kaikkien AMKien yhteisestä digitaalisesta valintakokeesta kaikki tiedot löytyvät ammattikorkeakouluun.fi -sivustolta. Sivustolta löytyvät myös todistusvalinnan pisteitykset.
  - Valintakokeeseen ilmoittaudutaan valitsemalla hakuaikana hakulomakkeella itselle sopiva aika ja paikka tarjolla olevista vaihtoehdoista. Tarjolla olevat vaihtoehdot täyttyvät ilmoittautumisjärjestyksessä. Valinta on sitova eikä sitä voi muuttaa hakuajan jälkeen.
  - Valintakokeeseen hakija saa QR-koodin, jossa lukee aika ja paikka, muuta kutsua kokeeseen ei tule!

Ylemmät AMK-tutkinnot, valintaperusteet

• Hakukelpoisuuteen vaadittavan alan työkokemuksen määrä tutkinnon suorittamisen jälkeen on 24 kuukautta (2 vuotta) aiemman kolmen vuoden sijaan.
• Hakukelpoisuuden voi saada myös vanhanmuotoisella alan opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinnolla, joita tehtiin pääasiassa 1990-luvulla. Nämä hakijat käsitellään JAMKissa tapauskohtaisesti. (Opistoasteen tutkintoja eivät ole esimerkiksi ammattiopistoissa tehdyt ammatilliset perustutkinnot/ammattitutkinnot/ erikoisammattitutkinnot tai ammatillisessa opettajakorkeakoulussa tehdyt erilliset opettajan pedagogiset opinnot.)

Ensikertalaisille varattavat opiskelupaikat

Ensikertalainen on hakija, joka

• ei ole hakuajan päättymispäivään mennessä suorittanut korkeakoulututkintoa Suomessa
• ei ole vastaanottanut korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen

Jos siis hakija on jo suorittanut suomalaisen korkeakoulututkinnon tai on ottanut vastaan korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan syksyllä 2014 tai sen jälkeen alkaneesta koulutuksesta, hän ei ole enää ensikertalainen.

Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaisille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä ei-ensikertalaisten ja ensikertalaisten hakijoiden joukosta. Jos ensikertalaisia ei ole riittävästi, täytetään ensikertalaisille varatut vapaat paikat muilla hakijoilla. Kiintiö EI siis ole tarkka yläraja, vaan ensikertalaisia voi tulla valituksi enemmänkin kuin kiintiön kooksi on määritelty, jos hakijan valintamenestys siihen riittää. Kiintiöt eivät koske vieraskielisiä koulutuksia (korkeakoulu kuitenkin voi varata halutessaan) tai YAMK koulutusta. JAMKin määrät ensikertalaisille varattavista paikoista löydät Hakeminen JAMKiin -> Kevään toinen yhteishaku 2020: suomenkieliset AMK-tutkinnot Valintaperusteet -osiosta.

Opiskelupaikka kannattaa ottaa vastaan, jos aikoo opiskella alaa ja suorittaa siinä tutkinnon. Jos kuitenkin myöhemmin haluaa hakeutua muuhun koulutukseen, niin alan vaihtaminen tai toisen tutkinnon opiskelu on edelleen mahdollista, vaikka ei kuulukaan ensikertalaiskiintiöön. Ei kannata kuitenkaan ottaa vastaan sellaista opiskelupaikkaa, jossa ei aio opiskella.