Projekti

Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa: Asiantuntijuus, toimijuus ja työelämätaidot

Rahoitusohjelma

Lyhenne
TEpeda
Projektityyppi
Kehittämisprojekti
Vahvuusala
Uudistuva oppiminen
Toteutusaika
1.2.2018 - 31.12.2020
Yksikkö
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Rahoitusohjelma
Opetus- ja kulttuuriministeriö (suora rahoitus)
Projektin kuvaus


Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen asiantuntijat, opiskelijat ja työelämän sidosryhmät yhdistävät voimansa ja uudistavat työelämäpedagogiikan toimintatapoja sekä oppimista. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen koordinoimaa Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa -hanketta, joka toteutetaan vuosina 2018 - 2020. Hanke toteutetaan yhteistyössä 10 yliopiston ja 6 ammattikorkeakoulun kanssa. JAMK on mukana kaikissa hankkeen työpaketeissa, ja toimii koordinaattorina TP3:ssa, tuki ja ohjaus työelämäpedagogiikassa.

Työelämäpedagogiikka-hankkeen kivijalkana on tutkimustieto koulutuksen ja työelämän yhteistyöstä sekä työpaikalla oppimisesta. Hanke pohjautuu integratiivisen pedagogiikan malliin, jossa teoreettista ja käytännöllistä tietoa kytketään toisiinsa. Työelämäpedagogiikan avulla pyritään tuottamaan asiantuntijuutta, jossa yhdistyvät syvällinen ymmärrys, aktiivinen toimijuus ja monipuoliset taidot.

Tavoite

Ammattikorkeakouluissa työelämässä tapahtuvaa oppimista ja siihen liittyviä monimuotoisia toimintoja on viime aikoina kehitetty. Työelämäpedagogiikka-hankkeessa tarkoituksena on ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyössä luoda toimintamalleja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittämiseen, opetussuunnitelmien uudistamiseen, työelämäpedagogiseen ohjaukseen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kytkemiseen korkeakoulutukseen.Työpedahankkeen tavoitteena on uudistaa korkeakoulutuksen toimintakulttuuria niin, että työelämänäkökulma ja työelämätaitojen kehittäminen ovat luonnollinen osa koulutusta.

Toteutus
JAMK kehittää työelämäpedagogisia toimintamalleja aiemmin kehitetyn pohjalta toteuttamalla pilotteja liiketalous- hyvinvointi- ja teknologiayksiköissä. Ammatillinen opettajakorkeakoulu sparraa muita yksikköjä pilottien toteutuksessa. Syksyllä 2018 hankkeen toiminta pääsi käyntiin ja suunnitelmia täsmennettiin. JAMKissa aloitettiin yksiköiden yhteistyö suunnittelemalla ja käynnistämällä CASE-työskentely eri teema-alueilla. Jyväskylän ammattikorkeakoulussa Työpeda-hankkeen kokonaisuudessa tehdään pilotteja hyvinvointi-, liiketalous- ja teknologiayksiköissä. Lisäksi hankkeessa tehdään tutkimuksellista työelämäpedagogiikan kehittämistyötä, johon JAMKin toimijat osallistuvat korkeakoulujen kehittäjäverkostossa.

Vuoden 2019 aikana on suunniteltu tutkimustoimia pilottien tulosten näkyväksi tekemiseksi, työelämäpedagogiikan kehittäminen tukee myös JAMKin OPS-työtä ja siitä saadaan aineksia uusiin opetussuunnitelmiin, opintojaksokuvauksiin ja työn opinnollistamisen kokonaisuuteen kevään 2020 aikana. 


Työpaketit ja teema-alueet:

Työpaketti 2: Opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistaminen sekä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Keväällä 2019 alkaneeseen JAMK:n OPS-uudistustyöhön liittyen on aloitettu osaamisentunnistamisen ja -tunnustamisen sekä opinnollistamisen prosessien kartoitustyö. Näitä tietoja  hyödynnetään OPS-työssä. Lisäksi aloitettu case-ohjaus tekniikan koulutusalalla. Jatkotoimenpiteet liittyvät siihen, miten voidaan ko. opinnollistamisen mallia hyödyntää Future Factoryssa ja JAMKin OPS-uudistuksessa.

Työpaketti 3: Tuki ja ohjaus  työelämäpedagogiikassa

Teemana ovat harjoittelun ja työssä oppimisen tuki ja ohjaus sekä opettajien TE-pedagogisen osaamisen vahvistaminen. Tavoitteena on innovoida ja kehittää yhdessä opiskelijoiden ja työelämäkumppaneiden kanssa uusia toimintamalleja työelämäpedagogiikkaan työelämässä tapahtuvan oppimisen kehittämiseksi. Keväällä 2019 käynnistetään innovaatiotyöskentely yhdessä opettajien, opiskelijoiden ja työelämäverkostojen kanssa. Sen yhteydessä mallinnetaan uudistuvia toimintatapoja ja suunnitellaan pilotin yksityiskohtaisempi toteutus, palautteen kokoaminen ja arviointi. Syksyllä 2019 – keväällä 2020 verkostossa toteutetaan suunniteltu pilotti. Palautetta ja kokemuksia kerätään pilotin aikana, toimintamallia kehitetään palautetiedon perusteella. Pilotin alustavia tuloksia hyödynnetään OPS-kehittämistyössä.

Työpaketti 4: Työelämänäkökulma opetussuunnitelmissa

Pilotin tavoitteena on työssäkäyvien AMK- ja YAMK-opiskelijoiden monimuotokoulutusten EQF6:sta EQF7-tasolla opintopolun rakentaminen siten, että työ ja opiskelu tukevat toisiaan ja opinnot saadaan päätökseen.
Pilotissa selvitetään opetussuunnitelman työelämälähtöisyyttä ja opintojen joustavaa suorittamista työssäkäyville opiskelijoille ammattikorkeakoulussa. Toiminta liittyy kiinteästi tutkinto-ohjelmissa käynnissä olevaan työelämälähtöisen oppimisen kehittämiseen. Kohderyhmänä ovat YAMK- ja AMK-tasoiset monimuoto-koulutukset, joissa opiskelu onnistuu ajasta ja paikasta riippumatta, pääsääntöisesti verkko-opintoina. Pilotoinnin avulla mallinnetaan jo olemassa olevat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Matkailu- ja palveluliiketoiminta- AMK- ja YAMK-tutkintojen työelämälähtöiset käytänteet.  Työelämään integroitua opiskelua kehitetään työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa.

Työpaketti 5: TKI-toiminta osana koulutusta, TKI-toiminnan integrointi opetukseen ja oppimiseen

JAMK:n IT-instituutti käyttää opetuksessa laajalti hyväkseen projektioppimista. Opiskelijaprojektien tarkoituksena on integroida opiskelijoita mukaan yritysten toimeksiantohin tai eri tutkimushankkeisiin, tuottaa heille uutta osaamista ja tarjota työelämää vastaavaa työskentelykokemusta. Yhtenä ratkaisuna on syntynyt viime vuosien työskentelystä WIMMA Lab -työpaja. WIMMA Lab 2018 -toiminnasta kerätyn aineiston pohjalta ja kirjattiin käytetyt menetelmät ja nykytila käsikirjan (Black Book 1.0) muotoon http://www.wimmalab.org/static/media/WIMMALab-BlackBook-1.0.ec5daf40.pdf 

Aineistoa kerätään lisää ja toimintaa kehitetään Työpeda-hankkeessa. Syksyn 2019 aikana pyritään kiteyttämän pedagogiset käytänteet, jotka tässä vaiheessa ovat paremmin tunnistettavissa. Julkaistaan lopullinen versio käsikirjasta ja pyritään käynnistämään uusia WIMMA Lab -pilotteja ulkopuolisten koulutusorganisaatioiden kanssa.

Eteneminen:
Syksyllä 2018 työ aloitettiin edellä kuvattujen teemojen mukaisesti pilotteja suunnittelemalla. Keväällä 2019 mallinnettiin jo toimivia yhteistyöverkostojen hyviä käytänteitä. Verkoston kanssa on jo syksyllä 2018 alettu jäsentää kehittämistarpeita. Sitä jatketaan ja kehitetään sekä luodaan uusia verkostoja ja jatketaan kehittämistoimintaa caseissa. Tavoitteena on, että työelämäpedagogisista käytänteistä tulee luonteva osa oppimista. Hankkeessa hyödynnetään yhteiskehittämisen tapoja (yhteiskirjoittaminen, julkaisut, blogit, videot ja webinaarit). 

Syksyllä 2019 – keväällä 2020 jatketaan kehittämistoimintaa caseissa ja monialaisissa työpajoissa sekä laajennetaan yhteistyön verkostoa. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti Työpeda-hankkeen korkeakoulu- ja työelämäverkostossa ja osallistutaan tarkoituksenmukaisiin seminaareihin ja konferensseihin.

Hanke on edennyt hankesuunnitelman ja tarkennettujen toteutussuunnitelmien mukaisessa aikataulussa vuoden 2019 aikana.  JAMKin koordinoima työpaketti 3 on onnistunut järjestämään monipuoliset webinaarit sekä keväällä että syksyllä 2019. Niiden tallenteet löytyvät Työpeda-sivustolta https://www.tyopeda.fi  

Työpeda-seminaareissa kesäkuussa ja marraskuussa 2019 JAMKin toimijat olivat aktiivisesti mukana.
Kartoitusvaiheen huipennukseksi on saatu julki artikkeli ammattikasvatuksen aikakauskirjaan. Se kuvaa lähtötilannetta ja piloteissa on tarkoitus kehittää työelämäpedagogiikkaa siitä eteenpäin jatkaen ja ottaen huomioon mitä jo on kehitetty. Työpeda-hankkeen kaikkien
työpakettien yhteistyöllä julkaistiin katsausartikkeli Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa - Hyväksi havaittuja ja kehitteillä olevia käytänteitä Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa 4/2019 (Arja Pakkala et al, https://akakk.fi/ammattikasvatuksen-aikakauskirja-04-2019/ )

Kumppanit:

Jyväskylän yliopisto/ Koulutuksen tutkimuslaitos

JAMK koulutusalat, työelämä- ja yrityskumppanit sekä opiskelijakunta
Työpeda-hankkeen partnerit: Kymmenen yliopistoa ja kuusi ammattikorkeakoulua
Muut ammattikorkeakoulut ja hanketoimijat
OKM:n työelämäläheiset kärkihankkeet JAMKissa

Lisätietoja:

Arja Pakkala, projektipäällikkö
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
JAMK
p. +358 50 432 0680
etunimi.sukunimi@jamk.fi
https://www.tyopeda.fi

Projektin tulokset

Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa -hankkeen (TYÖPEDA) tuloksena korkeakoulutuksen työelämäpedagogiset käytännöt ja henkilöstön työelämäpedagoginen osaaminen uudistuivat verkostoyhteistyönä:

  • Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö työelämäpedagogisen osaamisen kehittämisessä on tullut kiinteämpää ja siihen liittyvä osaamisverkosto on syntynyt sekä luottamus ja kiinnostus yhteiskehittelyyn korkeakoulujen kesken on vahvistunut. Yhteistyö on osin vielä kehkeytymässä ja vuorovaikutusta tarvitaan lisää.
  • Luotiin uusia työelämäpedagogiikkaa tukevia koulutuksellisia ja pedagogisia ratkaisuja korkeakouluille.
  • Opetussuunnitelmat kehittyivät työelämäpedagogiikkaa paremmin huomioiviksi.
  • Kehitettiin digitaalisia työelämäpedagogiikkaa entistä paremmin tukevia ratkaisuja ja työkaluja.
TYÖPEDA-hankkeen tulokset syntyivät korkeakouluissa toteutettujen pilottien työn tuloksena. Aluksi kartoitettiin työelämäpedagogisen kehittämisen tilannetta ja koottiin aikaisemmissa hankkeissa ja muussa korkeakoulujen toiminnassa kehitettyä työelämäpedagogista toimintaa. Sen jälkeen yksittäisissä korkeakouluissa ja korkeakouluverkostossa muodostetuissa kehittämisryhmissä suunniteltiin ja toteutettiin uusia kehittämispilotteja, joiden työn tuloksena nämä tulokset saatiin. 

JAMK osallistui kehittämistyössään opiskelijoiden työelämävalmiuksien vahvistamiseen, tukeen ja ohjaukseen työelämäpedagogiikassa, työelämänäkökulman kehittämiseen opetussuunnitelmatyössä sekä TKI-toimintaan osana koulutusta ja työelämänäkökulmanäkökulmaan siinä yhteydessä.

Tutkimus: 

JAMKin piloteissa tutkimustoimia toteutettiin 2 pilotissa alkaen vuodesta 2019. Tutkimus liittyi kehittämispilotteihin, joissa kehitettiin uusia yhteistyömuotoja amk-opettajien, opiskelijoiden ja työelämäkumppaneiden välille. Tutkimustoimilla selvitettiin eri osapuolien näkemyksiä ja kokemuksia uusista yhteistoiminnan muodoista. Projektissa tehtyjen tutkimusten ja selvitysten tulokset on koottu julkaisuihin. Niistä tarkemmat tiedot ovat projektin verkkosivulla. 

Koontia pilotoinnista:

TP3 piloteissa on luotu uusia työelämäpedagogiikkaa tukevia koulutuksellisia ja pedagogisia ratkaisuja sekä pilotoitu ja edelleenkehitetty olemassaolevia työkaluja. Kehittämispilotit ovat toteutuneet paljolti korkeakoulujen työelämäverkostossa ja niihin on saatu luoduksi uusia toimintatapoja, joita hyödynnetään jatkossa eri opintojaksoilla. Esimerkiksi kehitetty vertaismentoroinnin malli soveltuu erittäin hyvin uuden opetussuunnitelman opintojaksoille. Hyvä esimerkki on myös oppimateriaalivideon tekeminen opettajien opetuksen suunnittelun tueksi sekä arviointikriteeristö ryhmätyöskentelyn arvioinnin ja seurannan tueksi. Video on avoimesti saatavilla. Opettajien kokemukset videosta ovat hyvät.

Hankkeen loppuvaiheissa piloteissa huomio kiinnittyi myös digitaalisuuden mahdollisuuksiin. Hankkeessa kehitettiin digitaalinen uraohjauksen työväline, edelleenkehitettiin olemassaolevaa e-portfolio-toteutusta ja muutenkin digitaalisuus sai hankkeen loppuaikoina merkittävän osuuden webinaaritoteutuksissa, webinaariohjauksen avulla sekä yhteiskirjoittamisessa digitaalisilla alustoilla. Myös lisäpilotti 'sovellettu harjoittelu' korosti digitaalisten välineiden hyödyntämistä oppimisessa ja työelämän tilanteissa. Lisäksi sisäinen yrittäjyys oli keskeisessä roolissa pilottien suunnittelussa ja toteutuksessa. Digitaalisuuden mahdollisuudet on otettu käyttöön edellä mainituissa kehittämiskokonaisuuksissa niin, että sen avulla voidaan tukea tutkimuslähtöistä ja laadukasta ohjausta. Näin se tuo myös tasa-arvoa opiskelijoille.
Opetussuunnitelmat ovat jo lähtökohtaisesti huomioineet työelämäpedagogiikkaa hyvin. Työelämäpedagogista osaamista kehitettiin niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissakin siten, että uudet ratkaisut tullaan integroimaan luontevaksi osaksi korkeakoulujen toimintaa ja ne muokkaavat uusia opetussuunnitelmia. Hankkeen tuloksia on toisin sanoen jalkautettu opetussuunnitelmiin.

TYÖPEDA-hankkeen aikana on kehittynyt uutta kollektiivista ymmärrystä työn opinnollistamisesta. 
JAMKin TYÖPEDA-pilotissa on jäsennetty opiskelijan polkua työn opinnollistamiseen. Tähän työhön aineistona on käytetty kartoituksia, haastatteluja, case-esimerkkejä, esim. työelämän edustajien mentorointimalli. Yhteistyössä JAMKin asiantuntijoiden kanssa on tehty ohjeistuksia työn opinnollistamiseen opiskelijalle, opettajalle ja työpaikan edustajalle. Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeleita. 
Jamkin toteutuneista piloteista on saatu tietoa käytännön toimenpiteistä. Tiedämme, että osaamisen tunnistaminen ja työn opinnollistaminen edellyttävät myös opettajien välistä osaamisen jakamista ja hyvien toimintatapojen levittämistä ja juurruttamista. JAMKin opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä myös TYÖPEDAN toimijat ovat olleet mukana webinaareissa ja työpajoissa.

JAMKin hyvinvointiyksikössä toteutetun pilotin tavoitteena oli kehittää uusia tapoja harjoittelun ja työssä oppimisen tukemiseen ja ohjaamiseen. Hankkeen alussa työelämän edustajille, opiskelijoille ja opettajille pidettyjen työpajojen pohjalta pilotin tavoitteeksi valikoitui lisätä työelämän ja korkeakoulun yhteisiä oppimistilanteita ja mahdollistaa nykyistä enemmän opintojen alkuvaiheessa oleville opiskelijoille työelämässä tapahtuvaa oppimista. Pilotissa suunniteltiin ja toteutettiin vertaismentorointimalli.  
Vertaismentorointimallissa opintojen loppuvaiheessa olevat opiskelijat toimivat mentoreina opintojen alkuvaiheessa oleville opiskelijoille (aktorit), jotka opinnollistivat yhden kuntoutus- ja sosiaalialan moniammatillisen teoriaopintojakson joko omassa työpaikassaan tai pilotissa mukana olleissa neljässä JAMKin yhteistyöorganisaatiossa. Vertaismentorit suorittivat yhden opintojakson mentoreina toimiessaan. Vertaismentorointi toteutui sekä ohjauskäynteinä työssäoppimispaikoissa että verkossa pienryhmissä toteutuneissa webinaareissa. Webinaarit vertaismentorit suunnittelivat ja toteuttivat työpareina ohjaavan opettajan tukemana. Työelämän edustajat osallistuivat teoriaopintojakson opetustilanteisiin.   
Työelämänäkökulma opetussuunnitelmissa -pilotissa päästiin tekemään yhteistyötä laajasti korkeakoulusektorin toimijoiden kanssa. Tämä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkosto antoikin 'alustan' kehittämistyölle myös JAMKin pilotin osalta, ja vuorovaikutus toimijoiden kanssa oli selkeästi lisäarvo ja antoi pilotille paljon uudenlaista näkökulmaa ja osaamisen jakamista. 

Pilotissa kehitettiin opetussuunnitelmia työelämäläheisemmiksi. Siinä hyödynnettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistä opetussuunnitelmauudistus-prosessia sekä AMK- että YAMK-opetussuunnitelmien osalta ja huomioitiin opetussuunnitelmauudistuksen keskeiset tavoitteet kriittisinä tekijöinä. 

Pilotissa tuotettiin tutkimuksellisten menetelmien avulla arvokasta tietoa opetussuunnitelmien edelleen kehittämiseksi. Pilotin avulla selvitettiin myös pedagogisia malleja sekä tutkimuksellisia työvälineitä, jotka osaltaan varmistavat työelämäläheisen osaamisen kehittymisen erityisesti työssäkäyvien ja työkokemusta omaavien opiskelijoiden osalta. 

Opimme, että ammattikorkeakoulun on vahvistettava opiskelijoiden osaamisidentiteetin rakentumista systemaattisesti koko koulutuksen ajan, ja tämä vaatii opetussuunnitelmilta paljon ja opettajilta moninaista osaamista. Pilotissa mallinnettiin työelämäläheisen opetussuunnitelman kehittäminen polkukuviona.  
Syntyneitä tuotoksia ja tuloksia sekä malleja voidaan hyödyntää monipuolisesti eri organisaatioissa ja tuloksia on jalkautettu esim. webinaariesitysten ja julkaisujen kautta sekä omassa korkeakoulussa tuloksia esittelemällä sekä osallistamisen kautta. 

Edellä kuvattuja malleja on havainnollistettu infograafeilla, jotka löytyvät hankkeen sivustolta: https://www.tyopeda.fi/blogit/jamk-infograafit 

TKI-toiminnan osalta hankkeen alussa oli tavoitteena kehittää WIMMA Lab -projektiopetusympäristöä ja dokumentoida sen käytänteet. Tulosten pohjalta kehitettiin samalla AMK-opetusta projektikoulutuksen saralla. Alkuvaiheessa keskityttiin WIMMA Labissa aiemmin käytettyjen menetelmien tunnistamiseen ja dokumentointiin käsikirjan muotoon. Seuraavaksi tavoitteena oli kokeilla tunnistetut käytänteet ja nostaa niistä hyödyllisimmät osat osaksi normaalia opetusta. Tärkeäksi kehityskohteeksi muotoutui WIMMA Lab:issa käytetty OPF-kehikko ja sen varaan rakennettu tuotekehitysprosessi. OPF-kehikko, eli 'Open Project Framework' on kehitetty ohjelmistokehityksen tarpeisiin rakennettu työväline ja prosessi yhdessä. OPF:n eri versioita kehitettiin ja sovellettiin WIMMA LAb oppimisympäristössä. Saatujen hyvien kokemusten kehikko liitettiin osaksi normaalia AMK-opetusta. Käytännön esimerkkeinä voidaan mainita erilaiset yritysyhteistyöhankkeet ja ohjelmistoprojektit. Hankkeen myötä WIMMA Labin toimintaa voitiin kehittää pitkäjänteisesti ja samalla laajentaa yritysyhteistyötä. 

Viimeisessä vaiheessa kokeiltiin WIMMA Labin kaltaista toimintamallia etäopetuksessa ja osassa TE-koulutuksia. TE-koulutuksessa OPF-kehikkoa ja osaa WIMMA Lab -käytänteistä on menestyksellisesti voitu soveltaa etäopetuksessa projektioppimisen tukena. Tulokset koulutuksesta palautekyselyn perusteella ovat olleet erittäin hyvät. Hankkeen myötä kehitystyön tulokset ovat säteilleet myös muille osa-alueille, ja hankkeen tuoma tuki toiminnalle on auttanut kehittämään organisaation kyvykkyyttä yritysyhteistyöhön huomattavasti. 

Julkaisut: 

Kartoitusvaiheessa ja kehittämispilottien aloitusvaiheessa vuonna 2019 julkaistiin hankkeen kaikkien toteuttajien yhteistyössä katsausartikkeli 'Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa - Hyväksi havaittuja ja kehitteillä olevia käytänteitä' Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa 4/2019 (Arja Pakkala ym. 2019: https://akakk.fi/ammattikasvatuksen-aikakauskirja-04-2019/ ).

Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa, Toim. A. Virtanen, J. Helin & P. Tynjälä, oli koko työpeda-hankkeen toimijoiden yhteisjulkaisu ja se julkaistiin hankkeen loppuseminaarissa 3.12.2020. 

Seuraavat JAMK-työpedatoimijoiden kirjoittamat artikkelit ovat mukana käsikirjassa:

Luku 3, Kokonaisuuden koordinointi, johdanto ja loppupäätelmät lukuun (Arja Pakkala/JAMK, yhteistyössä Jaana Kettusen/JY kanssa)

Niskanen A. & Kantanen M. 2020. Työn opinnollistaminen opiskelijan jatkuvan oppimisen polulla. Julkaisussa Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa, s. 38–40. Toim. A. Virtanen, J. Helin & P. Tynjälä. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.

Ritsilä J., Karapalo T. & Pakkala A. 2020Työelämäyhteistyö ja mentorointimalli. Julkaisussa Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa., s. 89 – 92. Toim. A. Virtanen, J. Helin & P. Tynjälä. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.

Väisänen K., Törn-Laapio, A. & Lehto, S. 2020. Tulevaisuuden työelämäosaaminen opetussuunnitelmissa – Case Restonomi. Julkaisussa Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa, s.123–127 Toim. A. Virtanen, J. Helin & P. Tynjälä. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.

Rintamäki M. & Vepsäläinen H. 2020. WIMMA Lab -projektioppimisympäristö. Julkaisussa Työelämäpedagogiikka korkeakoulutuksessa, s.177–181. Toim. A. Virtanen, J. Helin & P. Tynjälä. Jyväskylä. Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos.

Kaikki hankkeen julkaisut, webinaarit ja materiaaleja: https://www.tyopeda.fi

Muutokset JAMKin toimintaan hankkeen ansiosta:

Jamkin OPS-työn itsearviointikyselyn tuloksiin liittyen vaikuttaa siltä, että työn opinnollistamisen asiat ovat eri toimijoiden tietoisuudessa ja käytännön tekemisen kautta tulee lisää ymmärrystä ohjeiden ja toimintamallien toimivuudesta. 

Vertaismentorointimalli, jossa valmistumisvaiheen opiskelija tukee opintojaan aloittavan opiskelijan työelämätaitojen oppimista, toteutetaan jatkossakin kuntoutus- ja sosiaalialalla niiden opiskelijoiden kanssa, jotka ovat itse tällaisesta toiminnasta kiinnostuneita. Työn opinnollistamista hyödynnetään aiempaa rohkeammin myös alkuvaiheen opiskelijoiden työelämätaitojen oppimisen mahdollistajana. Hankkeen päättyessä loppuseminaarin ja JAMKin pilottien havaintoja kokoavien infograafien myötä kiinnostus työn opinnollistamiseen on yhä lisääntynyt, ja malleja levitetään ja jalkautetaan JAMK:ssa vielä hankkeen jälkeen. Työelämän ammattilaisten tuloa mukaan ammattikorkeakoulun oppimistilanteisiin hyödynnetään aiempaa enemmän. Digitaalisuus on jatkossa entistä keskeisemmässä osassa kuntoutus- ja sosiaalialan opiskelijoiden työelämäosaamisen kehittämisessä. 

Ammattikorkeakoulun on vahvistettava opiskelijoiden osaamisidentiteetin rakentumista systemaattisesti koko koulutuksen ajan. Tämä vaatii opetussuunnitelmilta paljon ja opettajilta moninaista osaamista. 
Hankkeen tuloksena syntyi työelämäläheisen opetussuunnitelman kehittämisen ja ylläpitämisen malli. Tulevaisuutta ja tulevaisuuden työelämätaitovaatimuksia ei voida täysin ennustaa, mutta siihen voidaan varautua ylläpitämällä aktiivista ja systemaattista vuoropuhelua työelämän edustajien kanssa ja hyödyntämällä ennakointitietoa. Tulosten pohjalta voidaan toteuttaa ketterästi ja joustavasti työelämätarpeiden systemaattista kartoittamista ja luoda vuosikello eri sidosryhmien osallistamiseen. Pilotin tulokset konkretisoidaan JAMKissa Liiketoimintayksikön Restonomi AMK- ja YAMK-tutkinto-ohjelmien osalta esim. alumneilta, työelämäedustajilta ja työssäkäyviltä monimuoto-opiskelijoilta sekä työelämän neuvottelukunnalta systemaattisesti (vuosikellon mukaan) kerättävän näkemyksen sekä ennakointi- ja arviointiaineistojen kautta. Myös opiskelijoiden työelämäläheisen osaamisen kehittymiseen ja sanoittamiseen on luotu narratiivisuuteen pohjautuva työväline sekä kyselylomake. Työelämän ja oppimisen integrointia voidaan toteuttaa esim. tekemällä oppimistehtäviä työelämään sekä työn opinnollistamisen, harjoittelun ja opinnäytetöiden ja opintojen projektisoinnin kautta. Lisäksi voidaan tiivistää yhteistyötä yamk- ja amk-tutkintojen välillä ja alumnitoimintaa. 

Teknologiayksikön useampia opintojaksoja on muokattu saatujen kokemusten pohjalta ja niihin on voitu tuoda vahva integraatio yrityselämään. Hyvän prosessin avulla on voitu tehdä koulutuksesta tuloksellista, ja ryhmien tuottamat ratkaisut ovat osaltaan vakuuttaneet ulkopuolisia sidosryhmiä yhteistyön hyödyllisyydestä. Alan yritysten kiinnostus yhteistyöhön on kasvanut huomattavasti, ja olemme voineet laajentaa verkostoa suuriin alan toimijoihin. Hankkeen myötä tätä yhteistyötä korkeakoulutoimijoiden ja yritysten edustajien välille on voitu rakentaa pitkäjänteisesti ja nyt sen eteenpäin vienti on selkeämpää. 


Lisätietoa: 
arja.pakkala@jamk.fi
www.tyopeda.fi