TESSU - Tehdään yhdessä ohjausta

TESSU-projektin tavoitteena oli vahvistaa Ohjaamojen palvelukykyä, ohjaamolaisten monialaista yhteistyöosaamista ja moniammatillisia toimintatapoja. Tämä tapahtui toteuttamalla Ohjaamoille tarvelähtöisiä valmennuksia, jotka keskittyivät tukemaan Ohjaamojen henkilöstön ja heidän taustaorganisaatioiden monialaista yhteistyöosaamista. Saatujen tulosten perusteella projektin tavoitteet ylitettiin kaikilla tasoilla. Valmennusprosesseissa oli mukana yli 500 henkilöä 36 Ohjaamosta.

Projektilla oli 3 tulostavoitetta:

1. Projekti toimii tiiviinä asiantuntijaverkostona yhteistyökumppaneiden kanssa

TESSU-projektitiimin sisällä onnistuttiin luomaan toimintatapa monialaisen yhteistyön periaatteiden mukaan. Tämä tarkoitti, että projektitiimissä ylläpidettiin ja kehitettiin sisäistä ja avointa vuorovaikutusta, sovittiin yhteisen työn pelisäännöistä ja voimavaroja tukevasta toiminnasta. Näihin pyrittiin varaamalla projektitiimille keskinäistä yhteistä aikaa (säännölliset kehittämispäivät) keskusteluun ja arviointiin, sopimalla työnjaoista ja rooleista sekä työskentelemällä pareina tai ryhmissä toisilta oppien. Tämä takasi, että projektille asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet saavutettiin yli odotusten.

Myös yhteistyöverkoston ja yhteistyökumppanien kanssa käytiin tiivistä vuoropuhelua ja järjestettiin yhteisiä verkostotreffejä. Kohtaamo-hankkeen kanssa toteutettiin yhteisiä tilaisuuksia Ohjaamoille ja mm. osaamiskeskus Koordinaatin seminaareja hyödynnettiin ohjelmanumeroilla. OSMO-projektin kanssa toteutettiin yhteisiä valmennuksia. Nämä toimenpiteet osoittautuivat onnistuneiksi yhteistyömuodoiksi ja paransivat Ohjaamoille tuotettua tukea.

2. Ohjaamohenkilöstön monialainen yhteistyöosaaminen on kehittynyt

TESSU-valmennusten keskeisin tavoite oli tukea Ohjaamoja niiden monialaisen ja ammatillisen työn kehittymisessä, missä loppuhaastattelujen perusteella on onnistuttu erityisen hyvin. Toisaalta valmennukset ovat olleet pääasiassa aloittavissa Ohjaamoissa, joten senkin vuoksi valmennusten fokus on ollut monialaisen työn kehittymisen tukemisessa.

Valmennukset toteutettiin tavoitteellisina prosesseina, jotka rakennettiin yhdessä Ohjaamon kanssa huomioiden heidän tarpeet. Valmennusprosessi sisälsi tarvekartoitustapaamisen, vähintään kolme valmennuskertaa, valmennuksen aikana tapahtuvan yhteisen työn kehittämisen, valmentajien havainnointikäynnit sekä loppuarvioinnin. Valmennuksissa käytettiin osallistavia ja toiminnallisia menetelmiä, jotka auttoivat tunnistamaan ja arvioimaan Ohjaamo-toiminnan ilmiöitä ja senhetkisiä kehitysvaiheita. Valmennuksen tuloksena syntyi itsearviointitietoa Ohjaamon toiminnan kehittämiseen.

Valmennus auttoi verkoston selkiytymisessä ja yhteisten rajapintojen löytymisessä yhteisen työn mahdollistamiseksi. Verkosto alettiin nähdä mahdollistavana, ei rajoittavana alustana. Palveluihin liittyen onnistuttiin tukemaan asiakasprosessien ja palvelupolkujen selkiyttämisessä ja sulavoittamisessa. Asiakkaan palvelupolun läpikäynti tuli osaksi arkityötä.

Valmennusten myötä myös esimiestaso on saatu kiinnostumaan Ohjaamo-toiminnasta. Jatkossa Ohjaamojen tunnettuuden on lisäännyttävä ja alueilla on kirkastettava Ohjaamojen asemaa ja profiilia osana nuorten ohjauksen palvelujärjestelmää. Ohjaamoissa tarvitaan emo-organisaatioiden johdon tukemaa toiminnan koordinointia. Toiminnan onnistumisia ja vaikuttavuutta tulee seurata, ja toiminnan autonomia on turvattava, koska se on edelleen suuresti riippuvaista päätöksenteosta ja -tekijöistä.

Kaikkineen valmennus auttoi näkymättömän työn näkyväksi sanottamista ja vahvisti toiminnan tulevaisuussuuntautuneisuutta. Toimijat kokivat, että omassa ajattelussa tapahtui selkeä muutos yhteisöllisyyden suuntaan.

3. Ohjaamoille toteutetut valmennus- ja koulutusprosessit on arvioitu ja levitetty

Yksi merkittävimmistä TESSUn menestystekijöistä oli suunnitelmallinen toiminnan arviointi ja viestintä sekä niiden seuranta. Kun näitä tehdään projektin kaikissa vaiheissa, voidaan tarvittaessa ketterästi korjata suuntaa. TESSU-projektissa arviointi oli kiinteästi mukana arjen toiminnassa ja jatkuvassa laadun parantamisessa.

TESSU-projektin valmennusten arviointia tehtiin koko projektin ajan jatkuvan arvioinnin periaatteella asiakaspalautteiden pohjalta ja niitä analysoitiin yhteisissä kehittämispäivissä. Palautteita kerättiin seuraavasti: 1) valmentajien keräämä pikapalaute vapaamuotoisesti heti valmennuspäivän jälkeen, 2) webpropol-palautekysely ensimmäisen valmennuskerran jälkeen 3) keskivaihepalaute webpropol-palautekysely, jos päiviä useampi kuin kolme ja 4) loppupalaute haastatteluina. Nämä kaikki kirjattiin Ohjaamokohtaisiin valmennusraportteihin.

Kerätyn palautteen perusteella valmennukset auttoivat Ohjaamoja ymmärtämään, mitä monialainen työ tarkoittaa konkreettisesti omana ja tiimin työnä, ja vaikutti selvästi omalta osaltaan Ohjaamojen monialaisen työkulttuurin syntymiseen ja palvelun laatuun. Toimivassa monialaisessa yhteistyössä tiimillä on yhteistä aikaa keskustella ja rakentaa yhteistä ymmärrystä Ohjaamon tavoitteista, toimintatavoista, työn muodoista ja käytänteistä.

Valmennukset ovat olleet mieleisiä Ohjaamoille. Siitä kertovat heidän palautteensa:
” Toteuttamistapa on ollut erityisen hyvä: sopivasti toiminnallista ja mukana työnohjauksellinen elementti. Aika istua alas ja miettiä työyhteisön yhteisiä juttuja on todella tärkeää. Kun on ulkopuolinen valmennus, on jotenkin ”hyväksyttävämpää” varata tähän aikaa.”

” TESSU-valmentajat osaavat ohjata oikeiden asioiden äärelle pohtimaan. Luottamusta luova, kunnioittava ja hyväksyvä asenne. Valmentajista huokuu aito kiinnostus Ohjaamoon ja sen kehittämiseen. Asioita lähestytään kiireettömästi - ei ongelman kautta vaan läsnä olevasti ja tilaa antaen. ”

Projektin tulosten levittämisen kannalta merkittävä valinta oli saada projektille 100% projektisuunnittelija, joka koordinoi viestintää. Toimintaa ja tuloksia levitettiin jatkuvasti sekä verkossa, sosiaalisessa mediassa että erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Valmennusten tuloksia ja yhteistä matkaa Ohjaamojen kanssa esiteltiin loppuseminaarissa Jyväskylässä 14.2.2019, johon osallistui n. 50 henkilöä. Projektin toiminnasta ja tuloksista tuotettiin esiteitä suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä. Julkaisutoimintaa on toteutettu suunnitelman mukaan (56 julkaisua).

Projektin toimista julkaistiin TESSU-vuosikatsaukset 2016, 2017 ja 2018-2019-verkkolehtijulkaisu www.issuu.com/tessuprojekti ja lisäksi loppujulkaisussa https://oppimateriaalit.jamk.fi/tessu/