Oodi Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteistyölle

Tarve projektille
Ohjaamot ovat alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen monialaisia palvelupisteitä, joiden valtakunnallisina tavoitteina on sujuvoittaa nuorten siirtymiä työhön ja koulutukseen tai muuhun toimintaan, edistää nuorten osallisuutta, toimintakykyä ja elämänhallintaa sekä koota yhteen palveluntuottajia monialaiseksi kokonaisuudeksi.

Oppilaitosten yhteys Ohjaamoihin näyttää vaihtelevan eri alueilla, vaikka Ohjaamojen perustamiseen ja kehittämiseen on panostettu määrätietoisesti sekä julkisen että kolmannen sektorin yhteistyönä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ohjaamot eivät aina tavoita niitä nuoria aikuisia, jotka ovat jo päättäneet tai keskeyttäneet opintonsa, ja joilla on arjenhallinnan haasteita. Toisaalta koulutusalan toimijat eivät riittävästi tunne Ohjaamoja eivätkä niiden tarjoamia palveluja. Olennainen haaste on Ohjaamojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön kehittäminen.

Tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja korkeakoulujen, sekä Ohjaamojen välistä yhteistyötä. Projektissa tunnistetaan oppilaitosten ja Ohjaamoiden rajapinnassa olevat erityisen tervetulleet asiakasryhmät ja kehitetään toiminnallisia ja rakenteellisia malleja ja menetelmiä heidän opintojensa tukemiseen, koulutukseen osallistumiseen ja opintoihin kiinnittymiseen. Toimintamallien kehittäminen painottuu jatkuvaan oppimiseen eli työikäisiin/yli 20-vuotiaisiin. 

Lisäksi projektissa kehitetään ja pilotoidaan koulutusalan toimijoiden ja Ohjaamojen yhteisiä toimintamalleja ja –tapoja erityisen tervetulleiden ryhmien tavoittamiseksi sekä vahvistetaan yhteistyötä koulutussiirtymien, koulutukseen osallistumisen ja kiinnittymisen edistämiseksi. Koulutuksellisiin siirtymiin liittyvä ohjaus kehittyy projektin aikana systemaattiseksi ja sovittuihin toimintamalleihin perustuvaksi yhteistyöksi. Kehittämistyö on yhteiskehittämistä ja kaikki osallistujat vaikuttavat muutokseen prosessin kuluessa. Kehittämisprosessiin liittyy myös toimintatutkimuksellisia elementtejä. 

Kohderyhmiä ovat valittujen alueiden Ohjaamojen, toisen asteen koulutuksen järjestäjien, vapaan sivistystyön oppilaitosten ja korkeakoulujen henkilöstö sekä erityisen tervetulleisiin kohderyhmiin kuuluvia nuoria aikuisia edustavat kokemusasiantuntijat.
Välillisiä kohderyhmiä ovat erityisen tervetulleisiin kohderyhmiin kuuluvat nuoret ja nuoret aikuiset. Ohjaamojen, toisen asteen koulutuksen järjestäjien, vapaan sivistystyön oppilaitosten ja korkeakoulujen verkostojen henkilöstö sekä KEHA-keskuksen monialaisten palvelujen tiimi ja Julkisten työvoimapalveluiden henkilöstö.

Projektin tuloksena syntyy toimintamalleja ja -tapoja sekä menetelmiä Ohjaamojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyöhön, jolla edistetään erityisen tervetulleiden ryhmien tavoittamista, koulutukseen osallistumista ja kiinnittymistä. Toimintamalleja voivat hyödyntää Ohjaamot ja koulutuksen järjestäjät omissa verkostoissaan. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää valtakunnallisessa jatkuvaan oppimiseen liittyvässä kehittämis- ja valmistelutyössä.

 
Kiteytetysti projektin toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
Projektin käynnistämiseen liittyvät toimenpiteet:

• Organisoidaan toiminta (projektitiimi, ohjausryhmä, asiantuntijaryhmä), laaditaan tarkempi toimintasuunnitelma hankesuunnitelman pohjalta sekä yhteinen viestintä- ja julkaisusuunnitelma (ml. alustat, kanavat ja julkaisumuodot). Sovitaan yhteiset projektitiimin tapaamiset koko projektin ajalle, joilla varmistetaan tiimiytyminen ja suunnitelmien toteutuminen (3-6/2024).
• Käynnistetään yhteistyö JOPPI - Jatkuvan oppimisen Suomi -koordinaatiohankkeen hankkeen kanssa (3-4/2024).
• Sovitaan sisäisen arvioinnin menettelyt (esim. jatkuva arviointi, itsearviointi) sekä yhteiset menettelyt toimenpiteiden ja tulosten seurantaan (mm. indikaattorit, palautekyselyt) ja toteutetaan niitä (2024-2026).

Toimintamallien kehittämiseen ja pilotointiin liittyvät toimenpiteet

• Kontaktoidaan Ohjaamoita sekä koulutuksen järjestäjiä ja sitoutetaan heitä yhteiskehittämiseen. Kootaan alueelliset ja paikallisen kehittämisryhmät ja suunnittellaan kehittämisprosessin toimenpiteet. Tehdään alueelliset lähtötilanteen kartoitukset (5-12/2024).
• Toteutetaan kehittämisryhmien kanssa työpaja tai webinaari, joka toimii lähtölaukauksena kehittämisprosessille; (5-12/2024).
• Toteutetaan alueellisesti ja paikallisesti suunnitelman mukaiset kehittämissyklit pitkäkestoisina kehittämisprosesseina toimintatutkimuksellisella otteella (8/2024-10/2026).
• Suunnitellan ja toteutetaan valtakunnalliset yhteistapaamiset (2-3) ja verkostoidutaan kaikkien alueiden kanssa (2024-2026).

Tulosten kokoamiseen ja julkistamiseen liittyvät toimenpiteet (2024-2026)

• Kootaan ja julkaistaan projektissa kehitetyt toimintamallit, menetelmät, käytännöt sekä syntynyt tieto. Toimitetaan loppujulkaisu Jamkin julkaisusarjassa.
• Levitetään projektin tuloksia kansallisissa ja kansainvälisissä kasvatus-, opetus-, ohjaus- ja nuorisoalan tapahtumissa ja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa sekä erilaisina julkaisuina.
• Järjestetään keskeiset tulokset esittelevät loppuseminaari tai -webinaari.

Oodi on yhteinen hanke!
Oodi Ohjaamojen ja oppilaitosten yhteistyölle on Jyväskylän ammattikorkeakoulun (projektipäällikkö Jaana Ahlqvist), Hämeen ammattikorkeakoulun (projektivastaava Soili Rinne) ja Åbo Akademin (projektivastaava Satu Laitila) yhteinen hanke. Se toimii tiiviissä yhteistyössä JOPPI – Jatkuvan oppimisen Suomi -koordinaatiohankkeen sekä KEHA-keskuksen monialaisten palvelujen tukitiimin kanssa.