Näin kuvasi eräs ammatillisen oppilaitoksen opinto-ohjaajan moniammatillisen yhteistyön haasteita SamPo-hankkeen Yhteistyötä kehittämässä työpajassa.

SamPo opiskelijan saumaton opintopolku hankkeen ensimmäinen työpaja 26.4 kokosi 30 ammatillisten oppilaitosten erityisopettajaa, ammatinopettajaa, opinto-ohjaajaa, kuraattoria, opiskelijahuollon edustajaa sekä lääkinnällisen kuntoutuksen asiantuntijoita ja etsivä nuorisotyön edustajaa. Työpajassa pohdittiin erityistä tukea ja kuntoutus- ja hoitopalveluja tarvitsevan opiskelijan eri palvelujärjestelmien yhteistyötä ja sen kehittämistä opiskelijan opintopolun varmentamiseksi.

Projektipäällikkö Ulla Kolomainen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä avasi havainnollisesti lääkinnällinen kuntoutuksen ja terveydenhuollon kuntoutuksen järjestämismuotoja ja lainsäädännöllisiä perusteita. Erityistä tukea ja hoito- ja kuntoutuspalveluja tarvitsevan opiskelijan palvelujen saatavuus vaihtelee kuntakohtaisesti. Aina ei ole selvää, miten palvelut tulee järjestää. Myöskään terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole aina riittävästi tietoa siitä, mitä lääkinnällinen kuntoutus on ja miten palveluihin hakeudutaan.

Kuntoutuspalvelujen järjestäminen on usean eri hallintoalan vastuulla ja palveluiden toteuttamiseen osallistuu monia ammattilaisia kuten terapeutit, sosiaalityöntekijä, lääkäri, sairaanhoitaja, työvalmentaja, työvoimaneuvoja, nuorisotyöntekijä, Etsivä nuorisotyö, vapaaehtoisjärjestöt. Ulla korosti, että erityisen tuen toteutumista ei jätetä opiskelijan itsensä vastuulle, vaan yhteistyössä tulee eri ammattilaisten olla aktiivisia. Monialaien yhteistyö on jokaisen ammattilaisen vastuulla.

Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (2021, 96) korostetaan, että opiskelijalle, kuten muillekin tulisi, nimetä hänen hyväksymänsä vastuutyöntekijä (esim. hoitaja, psykologi, lääkäri). Opiskelijan sairaskertomukseen kirjattu nimetty vastuutyöntekijä tekee opiskelijan kanssa pitkäjänteistä, monialaista yhteistyötä, jolloin opiskelija saa tukea tarpeensa mukaisesti kuntoutumiseen, opiskeluun, uuteen koulutusmuotoon tai työllistymiseen.

Johtava kuraattori Tiina Hauta, Seinäjoen kaupungin opiskeluhuollon palveluista, korosti monialaista ammatillista yhteistyötä. Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle tulee olla riittävästi matalan kynnyksen palveluita ja erilaisia yhteistyömuotoja. Tähän tarpeeseen Seinäjoelle perustettiin 10 vuotta sitten Pilari 13-25- vuotiaille nuorille suunnattu nuorten palvelutoiminta, jossa monet eri alojen ammattilaiset toimivat tiiviissä yhteistyössä (sivistys-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimi, seurakunta). Pilarin asiakkuus syntyy, kun vähintään kaksi toimijaa työskentelee yhtäaikaisesti nuoren tai hänen perheensä kanssa. Pilariin hakeudutaan sosiaali- ja terveystoimen ohjaamana ja oppilaitosten opiskeluhuollon kautta tai nuori itse tai hänen huoltajansa ottaa yhteyttä.

Tiina kertoi, että näin nuorten hyvinvoinnin, opiskelun ja elämänhallinnan tukeminen monialaisena yhteistyönä onnistuu paremmin. PILARIN toiminnassa ei ole kyse resurssien lisäyksestä, vaan toimintojen keskittämisellä aikaansaadusta synergiaedusta ja laaja-alaisemmista kehitysnäkymistä.

Pienryhmätyöskentelyssä koottiin hyviä käytäntöjä ja yhteistyön haasteita. Oppilaitokset tekevät tiivistä yhteistyötä opiskelijapalveluiden kanssa. Yhteistyötahoja on monia ja työnjaon epäselvyys voi välillä haastaa. Tietosuojakin voi joskus mennä opiskelijan edun edelle. Oppivelvollisuuslain uudistus myös puhutti: kuinka toimitaan, miten valmistaudutaan ja miten verkostoidutaan. Yksittäisten opiskelijoiden tarvitsemat palvelut toimivat, mutta ohjaaminen palveluihin on välillä haasteellista ja aina ei tiedetä tai osata päättää, kuka toimisi yhdyshenkilönä. Opiskelijalle tulee nimetä yhteyshenkilö, tiivisti työpajan eräs opinto-ohjaaja ja toinen osallistuja totesi, että on onneksi paljon hyvää, josta ponnistaa.

Näitä ja muitakin yhteistyön muotoja ja haasteita kehitetään SamPo-hankkeen piloteissa ja yhteisissä, tulevissa työpajoissa.

Merja Kurunsaari
Projektipäällikkö
merja.kurunsaari@jamk.fi
0400 989 466