jamk.fi

Hakeauman mikrobitoimintaan voidaan vaikuttaa erilaisilla käsittelyaineilla tai menetelmillä, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehty tutkimus.

Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittaman kolmivuotisen hankkeen tutkimustulosten mukaan tehokkain mikrobisuoja puuhakkeelle saatiin käsittelemällä hakkeet Biotalousinstituutissa kehitetyllä luonnonmukaisella käsittelyaineella.

Aine esti lähes täysin auman mikrobitoiminnan kolmen varastointikuukauden ajan pienessä varastointikokoluokassa. Käsitellyt aumat pysyivät rauhallisina eikä lämpenemistä havaittu käsittelemättömään aumaan nähden.

"Tutkimustulokset ovat lupaavia ja työtä jatketaankin parhaillaan EAKR-osarahoitteisessa Biopooli-hankkeessa. Tarkoitus on edelleen kehittää ja testata näitä toimiviksi havaittuja energiahakkeen varastointireseptejä,” tutkija Miia Jämsén Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutista kertoo.

Hakeaumoissa esiintyy valtavia määriä mikrobeja tuottavia yksiköitä. Mikrobien määrä kasvaa sen mukaan mitä kauemmin haketta on varastoitu. Biohajoavana raaka-aineena puuhake kompostoituu, mikä johtaa mm. hakemateriaalin energia- ja materiaalihäviöihin, kasvaviin kaasupäästöihin sekä mikrobitoiminnan kasvuun ja itiöpölyämiseen. Vapautuvat kaasut, mikrobien tuottamat yhdisteet sekä itiöpöly ovat terveysriski ihmiselle. Kaasut edistävät myös ilmaston lämpenemistä.

Hankkeessa rakennettiin myös ainutlaatuinen puuhakkeen ja muun biomassan käsittelytarkoitukseen sopivan laitteiston prototyyppi. Tutkimustyö osoitti, ettei hakkeen käsittely varastointiaineilla onnistu riittävällä tasolla ilman asianmukaista laitteistoa. Koska tällaista laitteistoa ei markkinoilla ole, piti tutkimustyön onnistumiseksi myös suunnitella, rakentaa ja pilotoida tarvittava laitteisto Biopooli -hankkeen tuella. Laitteiston kehittämisestä kiinnostuneilla kumppaneilla on vielä mahdollisuus osallistua kehitystyöhön.

”Mikrobitoiminnan rajoittaminen energiahakkeen aumavarastoinnissa eri menetelmin on osa tulevaisuutta. Uudenlaista ajattelumallia tullaan vaatimaan koko metsäenergian toimitusketjussa. Jos auman mikrobiaktiivisuus saadaan rauhoitettua, auman energiasisältö säilyy vähintään lähtötilanteen tasolla usean varastointikuukauden ajan. Hakkeen lämpöarvoa voidaan kasvattaa käsittelyaineen avulla. Käsittelyaineen mukaan voidaan lisätä erillistä polttokattiloita suojaava lisäainetta antamaan hakkeelle lisäarvoa. Käsittely vähentää myös hakeauman pölyämistä, jolloin ympäristön itiöpölypitoisuus laskee. Testausta jatkamme Biopooli -hankkeessa juuri käynnistyvin käytännön kokein”, Jämsén jatkaa. 

Lisätietoja:
Miia Jämsén, tutkija, 050 366 9495, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti