jamk.fi

Maapuhdistamot

Jätevesi selkeytetään saostussäiliössä (likakaivo, lokakaivo) ennen johtamista maahanimeytykseen tai maasuodattamoon. Veden tulisi viipyä saostussäiliössä noin 2 vuorokautta, jotta vettä raskaampi kiintoaines ehtii laskeutua säiliön pohjalle ja kevyemmät aineet ,esim. rasvat, nousta veden pintaan. Hyvin toimiva saostussäiliö on elinehto sen jälkeen tulevalle varsinaiselle käsittelyjärjestelmälle. 

Maahanimeyttämö

Maahan imeytyksessä saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi jaetaan rei’itettyjä, sepelikerroksessa kulkevia imeytysputkia myöten maaperään imeytysalueelle. Puhdistunut jätevesi kulkeutuu lopulta maaperästä pohjaveteen ja /tai vesistöön. Maaperässä jätevesi puhdistuu suodattuessaan maakerrosten läpi, jolloin lika-aineita ja ravinteita kiinnittyy maahiukkasiin. Imeytysputkien alapuolella olevan maa-aineksen pintaan muodostuu myös pieneliökanta, joka hajottaa jäteveden orgaanista ainesta ja kuluttaa jäteveden ravinteita. Imeytyksessä toimiva tuuletus on ratkaisevan tärkeää pieneliökannan muodostumiselle, siksi imeytysputkien päistä pitää nousta tuuletusputket maan pinnan yläpuolelle.

Maahanimeyttämö vaatii toimiakseen sopivasti vettä johtavan maaperän, järjestelmä ei sovellu esimerkiksi savimaille tai muille alueille, joissa maaperä ei ime vettä riittävästi. Rakennuspaikalla onkin ennen järjestelmän valintaa teetettävä huolelliset maaperätutkimukset ja imeytyskokeet. Maahanimeyttämön läheisyydessä ei myöskään saa olla syväjuurisia pensaita tai puita, jotka kosteutta kohti hakeutuessaan ne saattaisivat tukkia imeytyskentän tai –ojaston.

Maasuodattamo

Maasuodattamossa saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi jaetaan imeytysputkilla maasuodatinkenttään, jossa se puhdistuu kulkeutuessaan tarkoitukseen sopivan suodatinkerroksen lävitse. Puhdistunut jätevesi kerätään suodatinkerroksen alapuolisessa kokoomakerroksessa takaisin putkistoihin ja johdetaan muualle purkuputkea pitkin.

Maasuodattamo soveltuu ratkaisuksi silloin, kun maahan imeyttäminen ei ole mahdollista maaperän laadun tai pohjavesien pilaantumisvaaran vuoksi. Maasuodattamon pohja on kuitenkin syytä rakentaa täysin tiiviiksi ja purkuputken sijoituspaikka on mietittävä huolellisesti haittojen ehkäisemiseksi. 

Maasuodattamo rakennetaan tontille kerroksittain. Kokooma-, suodatin- ja jakokerrosten maa-aineksen oikea raekoko on erittäin tärkeä suodattamon toimivuuden kannalta. Suodattamo vaatii tontilta riittäviä korkeuseroja (tai pumppauksen), korkeusero tuloviemärin ja käsitellyn jäteveden purkuputken välillä tulisi olla noin 1,5 m. 

Kuten imeyttämössä, myös suodattamossa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että järjestelmän tuuletus on tehty oikein, sillä jätevettä puhdistava pieneliöstö tarvitsee happea elääkseen.

Imeytyskuopat ja -kaivot

Perinteiset imeytyskaivot ja –kuopat soveltuvat vähäisten jätevesien käsittelyyn esim. kantovedellisille mökeille ja saunoille. Tällaisessa järjestelmässä on tärkeää huolehtia siitä, että imeytykseen johdettu vesi ei pääse valumaan maanpintaa pitkin vesistöön tai talousvesikaivoon. Nämä järjestelmät eivät sovellu tavanomaisen vakituisen asumisen jätevesien käsittelyyn.