jamk.fi

Lyhyesti jätevesistä

Muodostuminen

Asumisjätevedet muodostuvat pesu-, ruoanlaitto- ja WC – vesistä. Asumisesta syntyvää pesu- ja ruuanlaittovettä kutsutaan harmaaksi jätevedeksi. Jätevettä, joka sisältää pesuvesien lisäksi myös vesikäymälän huuhteluvedet, kutsutaan mustaksi jätevedeksi. Jäteveden merkittävimpiä aineosia ovat ravinteet, eloperäinen ja muu kiintoaines sekä erilaiset pieneliöt eli mikrobit.

Koostumus

Jäteveden ravinteista merkittävimpiä ovat fosfori ja typpi. Fosfori on monille vesikasveille ns. minimiravinne, eli sen puuttuminen saattaa estää kasvun, vaikka kaikkia muita tarvittavia ravinteita olisi saatavilla ylimäärinkin. Niinpä vastaavasti fosforimäärän äkillinen lisääntyminen järvessä voi aiheuttaa vesikasvuston räjähdysmäisen kasvun. Fosforia joutuu jätevesiin pääasiassa virtsasta ja pesuaineista.

Typpi on toinen tärkeä vesikasvien ravinne ja sekin voi joillakin alueilla olla minimiravinne. Typen eri muodot ovat myös terveydelle haitallisia; esim. suuri nitriittiannos saattaa olla hengenvaarallinen pienille lapsille ja heikkokuntoisille vanhuksille. Typpiyhdisteitä on etenkin wc- vesissä. 

Jäteveden eloperäinen kiintoaines kuluttaa vesiin joutuessaan ja siellä hajotessaan vesien happivaroja ja saattaa siten olla merkittävä syy vesistön happikatoon ja esim. kalakuolemiin. Veden happikato edistää myös ravinteiden vapautumista vesistön pohjasta. Ravinteita vapautuu veteen myös suoraan eloperäisen aineen hajoamistuotteina. Eloperäisen aineen joutuminen vesistöön edistää näin osaltaan vesistön rehevöitymistä. Kaikkialla luonnossa on mikrobeja, ja useimmat niistä ovat täysin harmittomia. Etenkin ulosteissa on kuitenkin myös taudinaiheuttaja mikrobeja, jotka juomaveteen tai ruokaan joutuessaan voivat aiheuttaa ikäviä ja laajojakin epidemioita.