jamk.fi

Take Care 24/7 –hankkeen tulokset pähkinänkuoressa

Mari Punna, Anna Rönkä, Sanna Sihvonen, Tapio Mäkelä, Marianne Ekonen, Ulla Teppo

 

Tutkimuksessa mukana olleiden epätyypillistä työaikaa tekevien työntekijöiden hyvinvoinnin haasteita olivat vähäinen fyysinen aktiivisuus, riittämätön palautuminen työn kuormituksesta sekä ongelmat työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa. Työaikojen ennakoimattomuus, äkilliset muutokset työajoissa sekä työn epätasainen jakautuminen olivat työhön liittyviä kuormitustekijöitä.  Mobiilipäiväkirjatutkimus osoitti, että hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen 24/7-työrytmissä edellyttää säännöllisyyttä elintavoissa eli riittävää unta ja liikuntaa sekä riittävää ja laadukasta ravitsemusta. Tulostemme perusteella epätyypillistä työaikaa tekevien hyvinvointia edistävät myös sosiaaliset suhteet, kiireetön ajanvietto ystävien ja perheen kanssa sekä mielekkäät vapaa-ajan harrasteet sekä oman ajankäytön suunnittelu ja ennakointi. Työntekijöille järjestettyihin Hyvinvointiryhmiin osallistuneet kokivat oman hyvinvointinsa kohentuneen erityisesti palautumisen ja unen sekä yleisen jaksamisen aktiivisuuden osalta.

Jatkossa on tärkeää auttaa 24h-talouden työntekijöitä tunnistamaan omaa hyvinvointia edistäviä ja kuormittavia tekijöitä, sekä tarjota heille mahdollisuuksia ja välineitä oman hyvinvointinsa edistämiseen työssä ja vapaa-ajalla. Hankkeessa kehitetty ja pilotoitu hyvinvointiryhmä –työskentelymalli tarjoaa tähän sopivan työmenetelmän.

24h -työyhteisöön liittyy varsin haastavia piirteitä esimiestyön oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Haastatteluaineistosta nousi esille ristiriitainen näkemys oikeudenmukaisuudesta. Toisaalta sitä kuvattiin kaikkien tasapuolisena kohteluna, joka kuvaa eräänlaista ihannetilaa tai päämäärää, johon esimiehet haluavat toiminnallaan pyrkiä. Käytännössä kyseisen päämäärän saavuttaminen osoittautui kuitenkin mahdottomaksi. Yksi syy tilanteeseen voi olla se, että työntekijöiden heterogeenisten elämäntilanteiden takia kaikkien työntekijöiden tasapuolinen kohtelu heitä tyydyttävällä tavalla on yksinkertaisesti mahdottomuus. Esimerkiksi lapsiperheiden huomiointi työvuorosuunnittelussa koettiin ristiriitaiseksi. Lisäksi alaan liittyy piirteitä, jotka monimutkaistavat esimiestyötä entisestään. Yksi tekijä on se, että alalla työskentelevät ihmiset ovat yleensä töissä kiireisimpien sesonkien aikaan eli silloin kun muilla ”normaalia” työaikaa tekevillä on vapaa-aikaa tai he lomailevat. Esimiehet ovat usein tavoitettavissa 24/7, mikä heikentää heidän omaa hyvinvointiaan sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista.

Tulevaisuudessa työelämän ja työyhteisöjen monimuotoistumisen lisääntyessä oikeudenmukaisuuden tarve nousee organisaatioissa esille entisestään. Työntekijät haluavat, että heitä kohdellaan yhdenvertaisesti, riippumatta heidän taustatekijöistään. (Linna 2008.) Tämä taas asettaa esimiestyölle yhä enemmän vaatimuksia ja edellyttää uudenlaisia työkaluja. Tässä tutkimuksessa esimiehet kokivat, että paras keino epäselvyyksien välttämiseen työyhteisössä oli avoin vuorovaikutus ja päätöksenteon läpinäkyvyys työvuorojen suhteen. Tulevaisuudessa kaupan alan esimiestyötä helpottamaan on kehitteillä uusia tietokoneohjelmia, jotka tuovat helpotusta työvuorosuunnittelun tekemiseen. Se ei kuitenkaan poista muita haasteita, joita alan monimuotoinen työyhteisö ja kompleksinen toimintaympäristö esimiestyön oikeudenmukaisuudelle aiheuttaa. Monimuotoisen henkilöstön johtaminen edellyttää ilmiön tunnistamista ja sen pohjalta ratkaisujen ja työkalujen kehittämistä esimiestyön helpottamiseksi, jotta sekä henkilöstön että esimiesten työhyvinvointia on mahdollista ylläpitää ja parantaa. Työyhteisön moninaisuus voi parhaimmillaan toimia voimavarana. Monimuotoisen henkilöstön johtamisen kysymyksiä tulisikin jatkossa painottaa enemmän esimerkiksi johtajien koulutuksissa.