Projekti
Hyönteistuotannon teknologian kehittäminen ja automatisointi
Rahoitusohjelma
Hankkeen tavoitteena oli kehittää mustasotilaskärpäsen aikuistuotantoon kestävää ja kustannustehokasta teknologiaa sekä parantaa hyönteistuotannon kannattavuutta lisäämällä tuotannon automaatioastetta. Hankkeen tavoitteena oli lisäksi luoda toimintamalli yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteiden sekä biohajoavien jätteiden käsittelyyn mustasotilaskärpästen toukilla ja selvittää patogeenisilla kokeilla, poistuvatko tai vähenevätkö tietyt virukset, bakteerit ja/tai lääkejäämät biomassasta toukkaprosessin aikana.
Hankkeen laajempia tavoitteita olivat pyrkimys vähähiilisiin toimintatapoihin ja sitä kautta ilmastonmuutoksen
hidastamiseen, kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä jätevirtoja ja niiden sisältämiä ravinteita uusiksi tuotteiksi sekä seutukunnan elinvoimaisuuden edistäminen toteuttamalla alueella innovatiivista, avointa ja laajaa kiinnostusta herättävää kehittämistoimintaa.
Konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa olivat hyönteistuotantoon soveltuvien teknologisten ratkaisujen kartoitus ja valittujen teknologisten ratkaisujen soveltaminen ja kehittäminen hyönteistuotannon tarpeita vastaaviksi sekä kasvatuksen automaatioasteen nostaminen. Hankkeessa testattiin jätevesilietteiden ja biohajoavien massojen käsittelyä mustasotilaskärpästen toukilla ja tutkittiin salmonellabakteerien vähenemistä käsittelyprosessissa.
Projektin tulokset
Hankkeen valmistelussa lähtökohtina olivat pyrkimys vähähiilisiin toimintatapoihin ja sitä kautta ilmastonmuutoksen hidastamiseen, kiertotalouden edistäminen hyödyntämällä alueellisia sivuvirtoja sekä seutukunnan elinvoimaisuuden edistäminen toteuttamalla alueella innovatiivista ja avointa kehittämistoimintaa. Sivuvirtojen hyödyntäminen, kiertotalous ja ilmastonmuutoksen hillitseminen ovat globaaleja kysymyksiä, joihin etsitään ratkaisuja ympäri maailmaa. Hyönteistalous on yksi keinoista, joilla voidaan paitsi edesauttaa kiertotalouden kehitystä, myös varmistaa esimerkiksi rehuntuotannon proteiiniomavaraisuutta.
Hankkeessa perustettiin ison pilottikokoluokan hyönteiskasvattamo JAMK:n Biotalousinstituutin läheisyyteen Saarijärvelle. Kasvattamon kapasiteetti mahdollisti biomassan käsittelyn vähintään yhden tonnin (1000 kg) viikkovauhdilla ja valmistuessaan se oli Suomen suurin mustasotilaskärpäsen tuotantolaitos. Hankkeessa kehitettiin varsinkin mustasotilaskärpäsen aikuistuotantoa, mikä oli havaittu toukkatuotannon kriittisimmäksi vaiheeksi. Hankkeen aikana aikuistuotanto saatiin toimimaan vakaasti ja tasaisesti pääasiassa työtapoja ja hyönteisten elinolosuhteita kehittämällä.
Lisäksi hankkeessa pyrittiin lisäämään hyönteistuotannon kannattavuutta automaatioastetta nostamalla ja luomaan toimintamalli yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesilietteiden sekä biohajoavien jätteiden käsittelyyn mustasotilaskärpästen toukilla. Hankkeen aikana testattiin yli kolmenkymmenen (30) ravintolapalveluiden, elintarviketeollisuuden, alkutuotannon ja teollisuuden sivuvirraksi luokiteltavan materiaalin sopivuutta mustasotilaskärpäsen toukkien ravinnoksi. Testeissä havaittiin, että toukat pystyvät käsittelemään ja hyödyntämään useimpia orgaanisia sivuvirtoja, mutta toukkien kasvu ja biomassan käsittely olivat parempia, kun materiaaleista tehtiin seoksia. Hankkeessa havaittiin myös, että tuotannon skaalaus laboratorio- tai konttikokoluokasta isompaan mittakaavaan edellytti muutoksia lähes kaikkiin kasvatuksen vaiheisiin eikä aiempien, yleensä laboratoriomittakaavassa toteutettujen tutkimusten tuloksia voinut juurikaan hyödyntää isossa mittakaavassa.
Hankkeessa selvitettiin patogeenisten tutkimusten avulla toukkakäsittelyn vaikutusta terveydelle haitallisten salmonella-bakteerien määrään. Hankkeen aikana tehdyissä kokeissa ei pystytty todentamaan mustasotilaskärpästen vähentävän salmonellan määrää biomassassa, mutta asia vaatii vielä lisätutkimusta. Jätteiksi luokiteltujen raaka-aineiden käsittely mustasotilaskärpäsen toukilla ei ole tällä hetkellä lainsäädännön puitteissa mahdollista, eikä lainsäädäntöön ole näköpiirissä helpotuksia.
Teollisen mittakaavan hyönteiskasvattamon perustamiskustannukset ovat korkeat ja vaikka markkinoilta on Euroopassa jo saatavilla korkealaatuista teknologiaa mustasotilaskärpäsen kasvatukseen, ihmistyötä tarvitaan edelleen paljon. Suomen ilmastossa tuotantokustannuksia nostaa myös hyönteisten vaatimien olosuhteiden ylläpito, lämmitys ja kosteudenhallinta. Kehitystyötä tarvitaan varsinkin toukkien jatkojalostukseen ja moninaisten käyttömuotojen kartoittamiseen. Kysyntä ja markkinat luovat investointeja. Kysynnän luomiseksi hankkeiden avulla ilman taloudellista riskiä ja tuotto-odotuksia tehtävä kehitystyö ja hankkeista saatavien tulosten avoin julkistaminen on elintärkeää.
päivitetty 14.9.2023