Projekti

TiimiVerkko - Osallisuutta verkkovalmennuksesta

Rahoitusohjelma

Lyhenne
TiimiVerkko
Projektityyppi
Kehittämisprojekti
Vahvuusala
Monialainen kuntoutus
Toteutusaika
1.9.2018 - 31.12.2020
Yksikkö
Hyvinvointi
Rahoitusohjelma
Euroopan sosiaalirahasto (ESR)
Projektin kuvaus
Meneillään olevat kansalliset uudistukset sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden että julkisten palveluiden digitalisaation osalta painottavat palveluiden asiakaslähtöisyyttä, oikea-aikaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta. Keskeisessä asemassa ovat myös eriarvoisuuden vähentäminen sekä resurssien tehokkaampi käyttö ja kustannustehokkuus. 

TiimiVerkko hankkeen tarkoituksena on tukea työelämän ulkopuolelle jääneiden yksilöiden työllistymistä ja osallisuutta uudenlaisilla matalan kynnyksen digitaalisilla palveluilla. Hanke toteutetaan useamman tahon yhteistyönä, joka tukee moniammatillisuuden ja organisaatiorajojen ylittävän yhteistyön mahdollistumista. Hanke mukailee myös maakuntastrategian (Keski-Suomi 2040) tavoitteita asiakaslähtöisten ja ennaltaehkäisevien hyvinvointipalvelujen  kehittämiseksi.

TiimiVerkko hankkeen päätoteuttajana on Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Jyväskylän katulähetys ry. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kautta.


Paasu-Hynynen Sanna
Projektipäällikkö, Project Manager
Hyvinvointi ja kuntoutusala, School of Health and Social Studies
+35840 574 5780, [email protected]

TiimiVerkko in English

The idea to prepare the project has risen from the need discovered from the field of profession. The lack of remotecoaching and rehabilitation services (utilizing remote technology applications) for the unemployed has been noticed.These technologies could be utilized as additional support with face to face rehabilitation. There are challenges inreaching the customers due to long distances, poor access to destinations, social limitations and schedule problems.These challenges support the need for new forms of services. The ongoing national reforms, both in social and health services as well as in the digitalization of public services, emphasize the customer orientation, timeliness, availability and effectiveness of the services. Key elements include reducing inequality and more efficient use of resources.Remu-project develops new kind of remote rehabilitation services as part of the existing services that promote workand functional capacity. The target groups are the long-term unemployed, young people outside education andworking life, and those with a low labor market position. In addition, the target group of the project is the employees of
organizations involved in the development of remote rehabilitation services in project pilot units.

The main objective of the project is to develop low threshold remote rehabilitation services for people outside working life. The aim is to:
1. Take remote rehabilitation as part of the services of target customers, and to promote the participant´s ability to work and perform and to speed up their progress towards working life.
2. To develop the professional´s remote guidance and coaching skills so that customer resources are better identified and supported by more active communication, using digital tools.
3. Strengthen the digital skills of the target group and those who workwith them and encourage professionals to take digital solutions as part of their guidance and coaching work.
4. Support the introduction of digital solutions in the future social welfare and health care -model by developing newforms of cooperation and services multi-professionally.
5. Develop and model new rehabilitation services that combinepersonalized remote solutions into existing forms of guidance services.


The project involves the following set of operations:
1) Professional as client – self-experimenting remote rehabilitationapplications
2) Mastering digital skills and remote solutions - Strengthening of professionals´ and customers' expertise
3) Customer pilots for remote rehabilitation solutions
4) Development of remote rehabilitation services
5) Instilling the results
6) Assessment 
7) Communication.

The operations will result new low-threshold remote rehabilitation services, which may include multidisciplinary online coaching for individuals and groups, online rehabilitation directing the patient to self-care, a mobile resource supporting coaching method. The ability to work and perform improves for those participating remote rehabilitation, the rehabilitation process and progress towards working life speeds up. The digital skills of customers and employees improve and professionals' remote management and training skills are developed, so that the resources of the customers are better identified and supported by digital tools through multi-professional collaboration. In addition, an operating model for professionals is developed, for taking remote rehabilitation services fluently as part of their existing work.

Projektin tulokset

TiimiVerkko hankkeessa on havaittu, että digipalveluiden kehittämisessä erittäin oleellisessa osassa on työntekijöiden digitaidot, sekä digiymmärrys. Kun digikehitys alkaa rakentua pienistä palasista niin pohja tälle rakennukselle on luotava juuri digitaitoja kehittämällä, sekä lisäämällä ymmärrystä siitä mitä nykypäivän digitaalisuus pitää sisällään ja kuinka sitä voi omassa arjessa ja työssä hyödyntää. Hankkeessa on lanseerattu termi 'digiminäpystyvyys', joka kuvaa hyvin sitä kuinka digitaalisien palvelujen kehittäminen koetaan.

Hankkeen aikana on pidetty useita yksilöityjä digikoulutuksia osallistujien toiveita ja tarpeita huomioiden. Digikoulutuksien aiheet ovat nousseet organisaatioiden sisältä esimerkiksi sähköinen CV, Video CV, mobiilivälineet työnhakuun, hyvinvoinnin digitaaliset välineet, pilvipalvelut ja yhteistyöstäminen verkossa. Osallistujina on ollut niin yhteistyötahojen ammattilaisia, kuin heidän asiakkaitansa.

Lisäksi on pidetty useita erilaisia työpajoja, jossa työntekijät ovat päässeet ideoimaan ja analysoimaan sitä mitä heidän omassa työssään voisi toteuttaa digitaalisesti tai millaisissa työarjen tilanteissa digitaalisista palveluista voi olla heille ja heidän asiakkaillensa hyötyä. Suunnitteluprosessissa on hyödynnetty palvelumuotoilun periaatteita. Asiakkaat ovat astuneet mukaan kehitystyöhön yhteiskehittämistyöpajojen myötä.

Digipalveluiden suunnittelussa on tehty tiivistä yhteistyötä hankkeen digiasiantuntijan kanssa, jolta on saanut tekniseen toteutukseen, sekä digitaaliseen sisällön tuottoon liittyvää ohjausta ja tukea. Lisäksi jokaiselle digipilotille on määritelty omat digisparraajansa, jotka tukevat ja ohjaavat pilotien valmistelussa ja viimeistelyssä. Digitaalisien palvelujen kehittämisessä on tärkeää saada riittävää tukea ja sparrausta, jota TiimiVerkossa on toteutettu organisaatioiden sisäisesti, organisaatiorajoja rikkoen, sekä ulkoisesti hankeasiantuntijoiden toimesta.

Digityöpajojen tuloksena hankkeessa on aloitettu neljä erillistä digipalvelupilotti, joiden ideointiin on osallistunut myös asiakaskohderyhmää. Ensimmäiset digipilotit päättyivät 12/19 ja niiden tulosten perusteella, sähköisiä kyselyjä ja yhtiskehittämistyöpajoja hyödyntäen digipalveluiden jatkokehittämistä työstetään yhdessä ammattilaisten ja heidän asiakkaidensa kanssa.

Asiakkaiden ottaminen mukaan digipalveluiden kehittämiseen on osoittautunut tärkeäksi. He pystyvät kokeilemaan ja kommentoimaan palveluiden sisältöä omasta näkökulmastaan ja kuvaamaan sitä millaiset toiminnot heidän arkeansa hyödyttävät. Asiakkaiden kanssa toteutettu yhteiskehittäminen on osoittautunut toimivaksi malliksi tuoda niin ammattilaiset, kuin heidän asiakkaat yhteisen agendan äärelle ja niin, että molemmat ymmärtävät toisiaan entistä vahvemmin.

TiimiVerkko hankkeessa on hyödynnetty palvelumuotoilua digipalveluiden kehittämisessä. Prosessissa on havaittu, että työelämän ulkopuolella olevien asiakkaiden on vaikea ideoida uutta mikäli heillä ei ole aikaisempaa kokemusta digitaalisien palveluiden sisällöistä. Tämän vuoksi ensimmäiset pilotit ovat toteutuneet pääsääntöisesti ammattilaisten ideoimana, asiakkaat ovat osallistuneet ideointiin kommentoimalla suunnitelmia. Varsinaisissa piloteissa kohderyhmänä ovat olleet asiakkaat. He ovat saaneet testata palveluiden toimivuuttaa osana omaa toimintaansa. Pilottien jatkokehittäminen on tehty yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa, jolloin palveluista hioutui asaikaslähtöisiä, mutta myös ammattilaisten työarkea palvelevia kokonaisuuksia.

Kevään 2020 aikana Suomessa kohdattiin poikkeustilanne, kun Korona-viruksen aiheuttamat pakkotoimet muuttivat monen elämää. Useat kontaktipalvelut ajettiin alas tai niitä toteutettiin hyvin rajoitetusti. Digitaalisille toteutuksille tuli suuri tilaus, koska digitaaliset palvelut pystyivät mahdollistamaan kontaktipalveluita pystyttiin jatkamaan etäyhteyksien välityksellä.

TiimiVerkko -hankkeessa kehitettyjä digipalveluita jatkokehitettiin edelleen ja otettiin käyttöön, jotta asiakkaat eivät jääneet tyhjän päälle. Esimerkiksi kuntouttavan työtoiminnan tiettyjä yksilövalmennuksellisia toimintoja pystyttiin jatkamaan digitaalisin menetelmin. Nuorten Startti-paveluissa otettiin käyttöön uudenlainen hyvinvointiin liittyvä pilotti, jossa hyödynnettiin hyvinvointirannekkeita hyvinvoinnin havainnoinnin tukena ja verkkoalustaa viestimiseen ja keskusteluun. Digitaaliset kokeilut ja toiminnot ovat mahdollistaneet sen, että asiakkaat eivät ole jääneet tyhjän päälle, vaan saaneet arvokasta tukea myös poikkeustilan aikana. Arjen rutiinien muutos, taloudelliset huolet, sosiaalisen kanssakäymisen puutos ja huoli yhteiskunnallisesta tilanteesta ovat herättäneet monenlaisia huolia ja kysymyksiä, joita ei palvelujen lakkautuksen vuoksi ole päässyt ammattilaisten tai vertaisten kanssa keskustelemaan. TiimiVerkon digipalvelut ovat mahdollistaneet toiminnan jatkumisen ja onkin mielenkiintoista kuulla millaisia kokemuksia asiakkaat tällaisesta kokonaan diginä toteutetusta toiminnasta saavat.

Tiettyjen palvelujen kohdalta on saatu jo aluistavia tuloksia, jotka ovat antaneet erittäin positiivista kuvaa tarjotuista digipalveluista. Asiakkaat ovat kokeneet ne erittäin tärkeinä ja keinona muuttaa omaa elämänkulkuaan esimerkiksi oman hyvinvoinnin suhteen. Hankkeessa olemme hyvin todenneet presidentti Niinistön toiveen 'fyysistä etäisyyttä, henkistä läheisyyttä'. Digitaaliset toimintaympäristöt ovat tarjonneet mahdollisuuteen henkiseen läheisyyteen muuten niin poikkeuksellisessa tilanteessa.

(21.8.2020)

Hankkeen myötä kohderyhmille muodostui uudenlaisia digitaalisia palveluita, joko aikaisempien palveluiden rinnalle niitä täydentämään tai kokonaan uusia palvelumuotoja. Täydentävistä palveluista esimerkkinä Osaajaksi Verkkovalmennus, jonka tarkoituksena on tarjota palkkatukityösuhteisille ja kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille sähköinen alusta, jonka kautta he saavat lisäosaamista mm. digitaitoihinsa, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa ja oman osaamisensa tunnistamiseen. Jyväskylän Katulähetykselle muotoutui käyttöön yksilövalmennusta verkossa tarjoava digipalvelu, jonka laaja-alaiset sisällöt tarjoavat ratkaisun yksilövalmennuksellisiin teemoihin osana ryhmävalmennusta. Täysin uusia palveluita kuvaa esimerkiksi sekä Äänekoskelle, että Laukaaseen kehitetyt Digi- ja mediapajat. Niiden tarkoituksena on tarjota työttömille, työnulkopuolella oleville tai suuren työttömyysriskin omaaville yksilöille oppimis-, koulutu- ja työskentely-ympäristö, jossa he pystyvät monipuolisesti lisäämään ja hyödyntämään omaa osaamistaan.

Hankkeen tuloksista, johtopäätöksistä ja kehitetyistä toimintamalleista voi lukea lisää hankkeen sähköisestä julkaisusta Digisti kohti työelämää! https://www.jamk.fi/fi/Tutkimus-ja-kehitys/JAMKin-julkaisut/Julkaisuja/digisti-kohti-tyoelamaa--jamkjulk289/ (16.12.2020)