Toimintatapoja ja käytänteitä oppimisen tukemiseen

Tuen tarpeen ja tukitoimien kartoittaminen on olennainen osa ammatillisen koulutuksen erityistä ja vaativaa erityistä tukea sekä HOKS-prosessia (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma).

HOKSiin kirjataan lyhyesti kuvaus erityisen tuen tarpeesta ja sovitut pedagogiset tukitoimet sekä tarvittavat opetus- ja opiskelujärjestelyt.

Erityisen tuen tarve voi tulla esille jo opintojen alussa mutta se voi ilmetä myös myöhemmin opintojen aikana, jos opinnot eivät etene odotetusti tai muusta yksilöllisestä syystä. (ks. lisää esim. ePerusteet)

Inkluusiota toteutetaan käytännön toimien ja sääntöjen lisäksi myös toimivalla ja aidolla vuorovaikutuksella, jonka avulla jokainen ihminen voi kokea itsensä arvostetuksi ja osaksi yhteisöä. Toimiva vuorovaikutus mahdollistaa erilaisten kokemusten ja näkökulmien jakamisen. 

Puheen ja sanallisen viestinnän lisäksi vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat kuuntelemista, ymmärtämistä ja empatiaa. Kun pystymme avoimesti ja rehellisesti jakamaan ajatuksiamme ja tunteitamme ja sen avulla ymmärtämään toisiamme, vähentää se ennakkoluuloja, syrjintää ja väärinkäsityksiä, jotka usein estävät inkluusion toteutumista. Kohtaaminen tarkoittaa toisensa tasavertaisesti kohtaamista - toisten ihmisten näkemistä yksilöinä, ei vain rooliensa kautta tai kategorisesti.

Inkluusion toteuttaminen ei ole pelkästään rakenteellisten muutosten toteuttamista, vaan myös kulttuuristen asenteiden ja käytäntöjen muuttamista. Jos yhteisöjen jäsenet pystyvät vuorovaikuttamaan keskenään avoimesti ja kohtaamaan toisensa arvostavasti, syntyy tilaa inkluusiolle, jossa kaikki voivat tuntea itsensä osaksi yhteisöä. Tämä luo pohjan tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle. 

Tutustu tarkemmin keinoihin, joilla voit edistää osallisuutta ja tukea kohtaamisia oppilaitoksessa. 

Selkeä ja saavutettava opetus tukee kaikkia. Silloin oppiminen on kaikille opiskelijoille ymmärrettävää, mielekästä ja esteetöntä. Selkeä ja saavutettava opetus huomioi moninaiset oppijat tarjoamalla opetusta, joka on hyvin jäsenneltyä, visuaalisesti selkeää ja kielellisesti ymmärrettävää. 

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että opetusmateriaaleihin ja -ympäristöihin pääsee helposti käsiksi, ja että ne tukevat opiskelijan yksilöllisiä tarpeita – olipa kyseessä lukivaikeus, aistivamma, hahmotusvaikeus tai muu oppimisen haaste. 

Selkeää ja saavutettavaa opetusta toteutetaan käyttämällä selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä, hyödyntämällä kuvia, kaavioita ja selkeää rakenteistusta. Oppituntien sisältö ja aikataulu kerrotaan etukäteen, ja keskeisiä asioita kerrataan eri tavoin. Opiskelijoille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia oppimiseen ja osaamisen osoittamiseen. Jokaisella  opiskelijalla on mahdollisuus osallistua opetukseen tasavertaisesti ja oppia omalla tavallaan. Oppimiseen keskittymistä tuetaan ja luodaan turvallinen oppimisympäristö. 

Saavutettavaan opetukseen kuuluu selkeä ja ymmärrettävä kieli. 

Tutustu keinoihin, joilla voit huomioida erityistä tukea tarvitsevan oppijan verkko-opetuksen suunnittelussa tai hyödyntää generatiivista tekoälyä oppimisen apurina. 

Pienryhmäopetus on tehokas tapa tukea erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa. Se tarjoaa yksilöllistä tukea ja luo turvallisen oppimisympäristön, jossa opiskelijat voivat kehittyä ja menestyä. 

Pienryhmissä opettajilla on mahdollisuus antaa enemmän henkilökohtaista huomiota jokaiselle opiskelijalle. Tämä auttaa tunnistamaan opiskelijan yksilölliset tarpeet ja vastaamaan niihin tehokkaammin. Opetus voidaan mukauttaa opiskelijoiden taitotason ja oppimistyylien mukaan. Esimerkiksi eriytettyjä tehtäviä ja oppimateriaaleja, jotka tukevat opiskelijan oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. 

Pienryhmät tarjoavat turvallisen ja tukevan oppimisympäristön, jossa opiskelijat voivat tuntea olonsa mukavaksi ja rohkeaksi osallistua. Pienryhmäopetuksessa voidaan hyödyntää eri alojen asiantuntijoita, kuten erityisopettajia, kuraattoreita ja terveydenhoitajia. Opiskelijat saavat kattavaa tukea eri näkökulmista. Pienryhmät edistävät yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Opiskelijat voivat oppia toisiltaan ja jakaa kokemuksiaan, mikä voi lisätä motivaatiota ja sitoutumista opiskeluun.

Toimintamalleja pienryhmätoiminnasta ammatillisessa koulutuksessa: 

Ammatillisissa oppilaitoksissa pajatyöskentely (Pajatoiminta, PAJA) on yksi tapa tukea opiskelijoita, erityisesti niitä, jotka tarvitsevat lisäohjausta ja tukea opintojensa aikana. Pajatoiminta tarjoaa käytännönläheistä ja yksilöllistä tukea opiskelijoille, ja sen tavoitteena on kiinnittyä opintoihin, saada puuttuvia suorituksia tehdyksi, parantaa opiskelijoiden hyvinvointia, osaamista ja työllistymismahdollisuuksia. 
 

Musiikki- ja kulttuuriala: Miten tunnistaa oppijan haasteet musiikin ammatillisessa koulutuksessa? - eSignals Pro  

Seuraavat materiaalit tulossa: 

• Itseopiskelu opettaa oppimaan - materiaalia logistiikka-alan opiskelijoille - eSignals Pro  
• ”Vägen till välmående” - en arbetsbok för yrkesstuderande - eSignals Pro  
• Opiskelijat toivoivat, opettaja vastasi: syntyi omatoiminen liikunnan kurssi - eSignals Pro  
• Oppimisen tuen kehittäminen sähköalan ammatillisessa koulutustiimissä - eSignals Pro
• Voiko yhteiskuntatietoutta opettaa pelillisyyden keinoin? - eSignals Pro
• Liikkuvia ratkaisuja Spesiassa ( Spesia diasarja) INKLU_Liikuttavia ratkaisuja Spesiassa - konsultoivan liikunnanopetuksen malli
• Hiustenleikkauksen osituksen havainnollistaminen 

Koulutussopimus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla ilman työsopimussuhdetta ja ilman palkkaa. Se on joustava tapa oppia ja kehittää ammatillisia taitoja käytännön työtehtävissä aidossa työympäristössä ja soveltaa teoriatietoa työelämässä.  Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työelämäjakso onnistuu, kun tuki on suunnitelmallista ja yksilöllistä.

Opiskelijan oppiminen perustuu henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS), ja tavoitteena on saavuttaa tutkinnon osiin liittyvää osaamista. Työpaikalla opiskelijalla on nimetty työpaikkaohjaaja, joka tukee ja ohjaa oppimisprosessia, ja arviointi tehdään yhteistyössä oppilaitoksen kanssa. Koulutussopimus voi kestää muutamasta päivästä useisiin kuukausiin riippuen opiskelijan tarpeista ja tutkinnon vaatimuksista. Oppilaitos vastaa sopimuksen laatimisesta, opiskelijan ohjauksesta sekä osaamisen arvioinnista.

Koulutussopimus sopii opiskelijoille, jotka haluavat oppia käytännön työssä ja kehittää ammatillisia taitojaan. Se on hyvä vaihtoehto niille, joille perinteinen luokkaopetus ei ole paras tapa oppia, sekä opiskelijoille, jotka tarvitsevat työelämäkokemusta ennen mahdollista oppisopimusta tai työpaikkaa.

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan tukeminen työelämäjaksoilla on tärkeää, jotta hän voi oppia ja kehittyä turvallisesti sekä saada onnistumisen kokemuksia työympäristössä. Tuki räätälöidään opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan yhteistyössä oppilaitoksen, työpaikan ja mahdollisten tukipalveluiden kanssa.

Keskeistä on huolellinen ennakkosuunnittelu, jossa kartoitetaan opiskelijan vahvuudet, haasteet ja tarvittavat tukitoimet. Työpaikkaohjaajan rooli on merkittävä – hänen tulee olla tietoinen opiskelijan erityistarpeista ja saada ohjeistusta oppilaitokselta tukemiseen.

Työympäristön muokkaaminen tarpeen mukaan voi helpottaa oppimista. Esimerkiksi työtehtävien pilkkominen pienempiin osiin, selkeät visuaaliset ohjeet tai ergonomiset apuvälineet voivat tehdä työskentelystä sujuvampaa. Työelämäjakson aikana oppilaitos voi tarjota lisätukea esimerkiksi ohjauskäynneillä tai tukihenkilön avulla. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työelämäjakso voi olla onnistunut ja kehittävä kokemus, kun tuki on suunnitelmallista, yksilöllistä ja työpaikan henkilöstö on sitoutunut opiskelijan oppimiseen. 

Lue tarkemmin työelämässä oppimisen tukemisesta. 

Hyvinvoinnin tukeminen on koko oppilaitosyhteisön yhteinen tehtävä. Opiskelijahyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi oppilaitoksen toimintakulttuuri, opetusjärjestelyt, tukipalvelut ja ilmapiiri. Toimintakulttuuri tarkoittaa sitä, miten yhteisössä kohdataan opiskelijat: onko ilmapiiri kannustava, yhdenvertainen ja avoin? Saako opiskelija olla oma itsensä ja tulla kuulluksi? Arvostava kohtaaminen rakentaa luottamusta ja tukee opiskelijan itsetuntoa. Opetusjärjestelyt vaikuttavat siihen, kuinka sujuvaa ja saavutettavaa opiskelu on. Selkeä rakenne, joustavat opintopolut ja yksilölliset tukitoimet auttavat opiskelijaa pysymään mukana opinnoissa ja vähentävät kuormitusta. Tukipalvelut – kuten opiskeluhuolto, kuraattori- ja terveydenhuoltopalvelut, erityisopetus ja opinto-ohjaus – tarjoavat konkreettista apua silloin, kun opiskelijan hyvinvointi on koetuksella. Matala kynnys hakea apua on olennaista. Ilmapiiri ja yhteisöllisyys vaikuttavat siihen, kokeeko opiskelija kuuluvansa joukkoon. Hyvä yhteisöllisyys ehkäisee yksinäisyyttä ja vahvistaa opiskelijan tunnetta siitä, että hän on osa merkityksellistä yhteisöä. 

Kun opiskelija kokee olevansa turvassa, hyväksytty ja tuettu, hänellä on enemmän voimavaroja keskittyä oppimiseen. Hyvinvointi onkin edellytys sille, että opiskelija voi saavuttaa tavoitteensa, kasvaa ammattilaiseksi ja rakentaa mielekästä tulevaisuutta. 

Toimintamalleja ja hyödyllistä materiaalia: 

Lue artikkelit ja tutustu materiaaleihin: 

Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja erityisen tuen johtamiseen.