Toimintatapoja ja käytänteitä oppimisen tukemiseen

Millaisilla keinoilla ammatillisessa koulutuksessa voidaan tukea opiskelijoita yhdenvertaisesti ja edistää oppimisen saavutettavuutta? Tähän osioon on koottu esimerkkejä toimintatavoista ja käytänteistä, jotka auttavat opiskelijaa saamaan opiskeluihinsa tarvitsemaansa tukea, jotta hän voi hankkia osaamista, suorittaa tutkinnon ja työllistyä. 

Piirroskuvassa henkilö pohtii neljännen palapelipalan sijoittamista palapeliin.

Tuen tarpeiden tunnistaminen ja tuen suunnittelu osana henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS)

Erilaisten tukitoimien kartoittaminen oppimisen tukea tarvitsevan oppijan kohdalla tarkoittaa sitä, että selvitetään yhdessä opiskelijan kanssa, millaisia yksilöllisiä tukitoimia hän tarvitsee voidakseen osallistua, oppia ja edetä opinnoissaan omien kykyjensä mukaan. 

Tuen tarpeen ja tukitoimien kartoittaminen tehdään yhteistyössä opiskelijan, opettajien, erityisopettajan, opinto-ohjaajan, opiskeluhuollon ja tarvittaessa huoltajien kanssa. Tavoitteena on selvittää tuen tarpeita siten, että opiskelijan on mahdollista saada juuri itselleen sopivaa tukea opinnoissaan. 

Lue lisää ja tutustu toimintatapoihin!

Tuen tarpeen ja tukitoimien kartoittaminen on olennainen osa ammatillisen koulutuksen erityistä ja vaativaa erityistä tukea sekä HOKS-prosessia (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma).

HOKSiin kirjataan lyhyesti kuvaus erityisen tuen tarpeesta ja sovitut pedagogiset tukitoimet sekä tarvittavat opetus- ja opiskelujärjestelyt.

Erityisen tuen tarve voi tulla esille jo opintojen alussa mutta se voi ilmetä myös myöhemmin opintojen aikana, jos opinnot eivät etene odotetusti tai muusta yksilöllisestä syystä. (ks. lisää esim. ePerusteet)

Vuorovaikutus, kohtaaminen ja osallisuus

Vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat keskeisiä inkluusion rakentajia, sillä ne luovat ymmärrystä, osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Avoin ja kunnioittava vuorovaikutus mahdollistaa erilaisten näkökulmien huomioimisen ja jokaisen yksilön arvostamisen. Inklusiivisuus syntyy siitä, että jokainen tuntee itsensä nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Aito kohtaaminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vähentää ennakkoluuloja, millä on tärkeä merkitys monimuotoisen ja saavutettavan ympäristön edistämisessä. Rakenteellisten muutosten ja käytännön toimien lisäksi koulutuksen inklusiivisuutta lisäävät myös kulttuuriset ja asenteelliset muutokset sekä vuorovaikutus- ja kohtaamisosaaminen. 

Lue lisää vuorovaikutuksesta ja kohtaamisosaamisesta

Inkluusio ei ole pelkästään käytännön toimia tai sääntöjä, vaan se vaatii toimivaa ja aitoa vuorovaikutusta, jossa jokainen ihminen voi kokea itsensä arvostetuksi ja osaksi yhteisöä. Toimiva vuorovaikutus mahdollistaa erilaisten kokemusten ja näkökulmien jakamisen. 

Puheen ja sanallisen viestinnän lisäksi vuorovaikutus ja kohtaaminen ovat kuuntelemista, ymmärtämistä ja empatiaa. Kun pystymme avoimesti ja rehellisesti jakamaan ajatuksiamme ja tunteitamme ja sen avulla ymmärtämään toisiamme, vähentää se ennakkoluuloja, syrjintää ja väärinkäsityksiä, jotka usein estävät inkluusion toteutumista. Kohtaaminen tarkoittaa toisensa tasavertaisesti kohtaamista - toisten ihmisten näkemistä yksilöinä, ei vain rooliensa kautta tai kategorisesti.

Inkluusion toteuttaminen ei ole pelkästään rakenteellisten muutosten toteuttamista, vaan myös kulttuuristen asenteiden ja käytäntöjen muuttamista. Jos yhteisöjen jäsenet pystyvät vuorovaikuttamaan keskenään avoimesti ja kohtaamaan toisensa arvostavasti, syntyy tilaa inkluusiolle, jossa kaikki voivat tuntea itsensä osaksi yhteisöä. Tämä luo pohjan tasa-arvolle ja yhdenvertaisuudelle. 

Pedagogiset toimintamallit

Selkeä ja saavutettava opetus tukee kaikkia. Silloin oppiminen on kaikille opiskelijoille ymmärrettävää, mielekästä ja esteetöntä. Pedagogiset toimintamallit ohjaavat sitä, miten opettaminen tapahtuu, millaisia rooleja opettajalla ja opiskelijalla on ja millä tavoin oppimista tuetaan käytännössä.  

Tutustu alla erilaisiin pedagogisiin toimintatapoihin, jotka tukevat jokaisen opiskelijan oppimista. 

Saavutettava opetus ja eriyttäminen

Selkeä ja saavutettava opetus tukee kaikkia. Silloin oppiminen on kaikille opiskelijoille ymmärrettävää, mielekästä ja esteetöntä. Selkeä ja saavutettava opetus huomioi moninaiset oppijat tarjoamalla opetusta, joka on hyvin jäsenneltyä, visuaalisesti selkeää ja kielellisesti ymmärrettävää. 

Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että opetusmateriaaleihin ja -ympäristöihin pääsee helposti käsiksi, ja että ne tukevat opiskelijan yksilöllisiä tarpeita – olipa kyseessä lukivaikeus, aistivamma, hahmotusvaikeus tai muu oppimisen haaste. 

Selkeää ja saavutettavaa opetusta toteutetaan käyttämällä selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä, hyödyntämällä kuvia, kaavioita ja selkeää rakenteistusta. Oppituntien sisältö ja aikataulu kerrotaan etukäteen, ja keskeisiä asioita kerrataan eri tavoin. Opiskelijoille tarjotaan erilaisia mahdollisuuksia oppimiseen ja osaamisen osoittamiseen. Jokaisella  opiskelijalla on mahdollisuus osallistua opetukseen tasavertaisesti ja oppia omalla tavallaan. Oppimiseen keskittymistä tuetaan ja luodaan turvallinen oppimisympäristö. 

Selkeäkielisyys ja kielitietoisuus

Saavutettavaan opetukseen kuuluu selkeä ja ymmärrettävä kieli. 

Oppimisen tuki verkossa ja tekoäly erityisessä tuessa 

Tutustu keinoihin, joilla voit huomioida erityistä tukea tarvitsevan oppijan verkko-opetuksen suunnittelussa.

Alakohtaisia pedagogisia toimintamalleja 

Seuraavat materiaalit tulossa: 

  • Itseopiskelu opettaa oppimaan - materiaalia logistiikka-alan opiskelijoille - eSignals Pro  
  • Miten tunnistaa oppijan haasteet musiikin ammatillisessa koulutuksessa? - eSignals Pro  
  • ”Vägen till välmående” - en arbetsbok för yrkesstuderande - eSignals Pro  
  • Opiskelijat toivoivat, opettaja vastasi: syntyi omatoiminen liikunnan kurssi - eSignals Pro  
  • Oppimisen tuen kehittäminen sähköalan ammatillisessa koulutustiimissä - eSignals Pro
  • Voiko yhteiskuntatietoutta opettaa pelillisyyden keinoin? - eSignals Pro
  • Liikkuvia ratkaisuja Spesiassa ( Spesia diasarja) INKLU_Liikuttavia ratkaisuja Spesiassa - konsultoivan liikunnanopetuksen malli
  • Hiustenleikkauksen osituksen havainnollistaminen 

Pienryhmät

Pienryhmäopetus on tehokas tapa tukea erityisen tuen tarpeessa olevia opiskelijoita ammatillisessa koulutuksessa. Se tarjoaa yksilöllistä tukea ja luo turvallisen oppimisympäristön, jossa opiskelijat voivat kehittyä ja menestyä. 

Pienryhmissä opettajilla on mahdollisuus antaa enemmän henkilökohtaista huomiota jokaiselle opiskelijalle. Tämä auttaa tunnistamaan opiskelijan yksilölliset tarpeet ja vastaamaan niihin tehokkaammin. Opetus voidaan mukauttaa opiskelijoiden taitotason ja oppimistyylien mukaan. Esimerkiksi eriytettyjä tehtäviä ja oppimateriaaleja, jotka tukevat opiskelijan oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. 

Pienryhmät tarjoavat turvallisen ja tukevan oppimisympäristön, jossa opiskelijat voivat tuntea olonsa mukavaksi ja rohkeaksi osallistua. Pienryhmäopetuksessa voidaan hyödyntää eri alojen asiantuntijoita, kuten erityisopettajia, kuraattoreita ja terveydenhoitajia. Opiskelijat saavat kattavaa tukea eri näkökulmista. Pienryhmät edistävät yhteisöllisyyttä ja vertaistukea. Opiskelijat voivat oppia toisiltaan ja jakaa kokemuksiaan, mikä voi lisätä motivaatiota ja sitoutumista opiskeluun.

Toimintamalleja pienryhmätoiminnasta ammatillisessa koulutuksessa: (lisätään pian tälle sivustolle)

Pajatoiminta

Ammatillisissa oppilaitoksissa pajatyöskentely (Pajatoiminta, PAJA) on yksi tapa tukea opiskelijoita, erityisesti niitä, jotka tarvitsevat lisäohjausta ja tukea opintojensa aikana. Pajatoiminta tarjoaa käytännönläheistä ja yksilöllistä tukea opiskelijoille, ja sen tavoitteena on kiinnittyä opintoihin, saada puuttuvia suorituksia tehdyksi, parantaa opiskelijoiden hyvinvointia, osaamista ja työllistymismahdollisuuksia. 
 

Tuki työelämässä oppimisessa

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan työelämäjakso onnistuu, kun tuki on suunnitelmallista ja yksilöllistä. 

Podcast: Työelämässä oppiminen ja erityinen tuki 
 

Lisäksi tulossa teemat: 

  • Uraohjaus ja työllistymisen tuki
  • Hyvinvointi
  • Erityisen tuen prosessit, järjestäminen ja johtaminen 

 

Palaa Ernesti-nettikirjaston etusivulle