Liikuta mieltäsi -infograafi

Liikkuminen vaikuttaa myönteisesti mielen hyvinvointiin monien eri mekanismien kautta. Liikkuminen on positiivisesti yhteydessä muun muassa mielialaan, fyysiseen minäkäsitykseen ja kehonkuvaan. Fyysisesti aktiivisilla ihmisillä on vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta ja paremmat tietoisuustaidot (Kangasniemi 2014).   

Keho ja mieli ovat jatkuvasti vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa. Liikkuminen vaikuttaa autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan ja vahvistaa sen kykyä palautua muun muassa rasituksesta (Partonen 2017). Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee psykologista turvaa, riittävästi liikettä ja rauhoittumista edistäviä tekoja ja valintoja (Kangasniemi 2022).  

Liikkumisella on havaittu olevan yhteyksiä mielialaan. Liikkuminen voi paitsi tuottaa mielihyvää ja vahvistaa positiivisia tuntemuksia myös lievittää ja ennaltaehkäistä masennus- ja ahdistusoireita (Lucas ym. 2011). Gerber ym. (2015) ovat tutkimuksessaan todenneet, että suositusten mukaan liikkuvat kokivat enemmän tyytyväisyyttä elämäänsä kohtaan verrattuna nuoriin, jotka liikkuivat alle liikuntasuosituksen. Liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä myös tyytyväisyyteen elämää kohtaan sekä onnellisuuteen (Hsin-Yu An ym. 2020). 

Liikkumisen kautta voi tukea fyysistä minäkäsitystä ja kehonkuvaa. Dale ym. (2019) ovat todenneet, että fyysisellä aktiivisuudella on positiivinen yhteys itsearvostukseen, pystyvyyden tunteeseen ja itsetuntemukseen. Liikkumisen on havaittu olevan yhteydessä myös vähäisempään stressiin ja opiskelu-uupumukseen (Gerber ym. 2015). Fyysisesti aktiivisilla ihmisillä on paremmat tietoisen läsnäolon taidot ja vähemmän psyykkistä kuormittuneisuutta (Kangasniemi 2014). Kyky olla läsnä on keskeinen taito psyykkisen hyvinvoinnin kannalta.  

Nuorten omien kokemusten mukaan liikkuminen parantaa vireystilaa ja keskittymistä sekä lisää energiaa opiskelupäivään. Lisäksi liikkuminen paransi unen laatua ja auttoi stressin hallinnassa. Osalle nuorista liikkuminen tarjosi hyvää vastapainoa opiskelulle sekä mahdollisuuden kokea onnistumisen tuntemuksia ja toteuttaa itseään. (Kangasniemi ja Rajala 2021.)

Tekijät

Viola Asunmaa, Jyväskylän yliopisto
Anu Kangasniemi, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Saara Koskinen, Likes, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Liikuta mieltäsi -infograafi on toteutettu osana liikuntayhteiskuntatieteitä opiskelevan Viola Asunmaan asiantuntijaharjoittelua. Toinen Violan tekemä infograafi, Liiku ja opi, käsittelee liikkumisen vaikutuksia oppimiseen ja opiskelukykyyn. 

Lähteet 

An H-Y, Chen W, Wang C-W, Yang H-F, Huang W-T, Fan S-Y. 2020. The relationships between physical activity and life satisfaction and happiness among young, middle-aged, and older adults. Int J Environ Res Publ Health, 17 (13), 4817. 

Dale, P.L., Vanderloo, L., Moore, S., Faulkner, G. 2019. Physical activity and depression, anxiety, and self-esteem in children and youth: An umbrella systematic review. Mental Health and Physical activity, 16, 66–79. 

Gerber, M., Lang, C., Feldmeth, A.K., Elliot, C., Brand, S., Holsboer Trachsler, E. and Pühse, U. 2015. Burnout and Mental Health in Swiss Vocational Students: The Moderating Role of Physical Activity. Journal of Research on Adolescence, 25(1), 63–74. 

Gerber, M., Lang, C., Feldmeth, A.K., Elliot, C., Brand, S., Holsboer -Trachsler, E. and Pühse, U. 2015. Burnout and Mental Health in Swiss Vocational Students: The Moderating Role of Physical Activity. 

Kangasniemi, A., Lappalainen, R., Kankaanpää A. & Tammelin, T. 2014. Mindfulness skills, psychological flexibility, and psychological symptoms among physically less active and active adults. Mental Health and Physical Activity 7 (3), 121-127.  

Kangasniemi, A. 2022. Liikkuminen, keho ja mieli – kohti kokonaisvaltaista hyvinvoinnin edistämistä. Liikkuen läpi elämän -seminaari. Turku (suullinen esitys). 

Kangasniemi, A. & Rajala, K. 2021. Toisen asteen opiskelijoiden kokemukset hyvinvoinnista ja liikunnan merkityksestä jaksamiseen. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 388. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Likes. 

Lucas, M., Mekary, R., Pan, A., Mirzaei, F., O’Reilly, É. J., Willett, W. C., Ascherio, A. 2011. Relation between clinical depression risk and physical activity and time spent watching television in older women: A 10-year prospective follow-up study. 

Partonen, T. 2016. Mielenterveyden häiriöt. Teoksessa Vuori, I., Taimela, S., Kujala, U (toim.) Liikuntalääketiede. Helsinki: Duodecim. (508–511.)