YaraHackathon

Uutta liiketoimintaa Siilinjärven kaivoksen sivuvirroista

Käsi joka kylvää siemeniä peltoon

Kivennäislannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja ympäristönsuojelutuotteiden toimittaja Yara Suomi Oy etsii nyt uusia ideoita Siilinjärven toimipaikan sivuvirtojen hyödyntämiseen. Siilinjärven toimipaikalla on fosfaattikaivoksen lisäksi vahvasti tuotantoketjuun integroidut neljä tehdasta: lannoite-, fosforihappo-, typpihappo- ja rikkihappotehtaat.  Kaivoksen avolouhoksista saatavasta malmista rikastetaan apatiittia, josta saadaan maailman puhtainta fosforia lannoitteiden ja rehufosfaattien raaka-aineeksi. Yara Siilinjärven päätuotteita ovat lannoitteet ja fosforihappo. Toimipaikalla valmistetut lannoitteet käytetään pääosin kotimaan peltoviljelyssä ja metsien lannoituksessa. Päätuotteiden lisäksi tuotannossa syntyy sivutuotteita kuten sivukiviä, rikastushiekkaa ja kipsiä, joita hyödynnetään jo tällä hetkellä maanrakennuksessa sekä maanparannusaineina. 

Siilinjärven toimipaikan sivuvirroille etsitään nyt uusia mahdollisia käyttökohteita. Esimerkiksi kierrätyslannoitteita tuottavissa ratkaisuissa voisi olla erityinen liiketoimintapotentiaali, tulevaisuudessa häämöttävän ruokakriisin ratkaisemiseksi. 

BioPaavon fasilitoima innovaatiokilpailu (Hackathon) on oiva tilaisuus löytää tai synnyttää uutta liiketoimintaa globaalin toimeksiantajayrityksen kanssa. Hackathon kilpailuun osallistuminen on täysin maksutonta ja sen tarjoamat hyödyt korvaavat moninkertaisesti osallistujatiimien käyttämän ajan. Hackathonit ovat avoimia kaikille, eivätkä vaadi osallistujilta olemassa olevaa yritystoimintaa – päinvastoin, autamme mieluusti osallistujatiimejä muovaamaan ideasta liiketoimintaa. YaraHackathon tarjoaa osallistujilleen alan asiantuntijoiden sparrausta ratkaisuideoihin, verkostoitumista, valtavan määrän uutta tietoa sekä mahdollisuuksia globaaliin liiketoimintaan!

YaraHackathon on osa Maaseutuverkoston lanseeraamaa hackathon kokonaisuutta, jossa etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja lannoitteiden tuotantoon. Hackathonit järjestetään yhteistyössä biotalouden yrityskiihdyttämö BioPaavon, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n sekä Kasvu Openin kanssa! 

Kerää siis oma tiimi kasaan ja ilmianna ratkaisusi 30.10.2022 mennessä.

Materiaaleista

YaraHackathonissa etsitään uusia ja kestäviä käyttötapoja seuraaville sivuvirroille. Sivuvirroista sekä niiden ympärillä tehdystä tutkimustyöstä voitte lukea lisää esimerkiksi Valtioneuvoston tekemästä esiselvityksestä. Lisäksi materiaalien ominaisuuksista löytyy runsaasti tutkimustietoa. 

Sivukivi

Malmin louhinta kaivoksella edellyttää malmijuonteiden ympärillä sekä sisällä olevien sivukivijuonien louhintaa. Siilinjärven kaivoksella sivukivien määrä vaihtelee vuosittain ja on viime vuosina ollut kokonaisuudessaan noin 10–20 miljoonaa tonnia. Määrä tulee tulevina vuosina pysymään samansuuruisena. Louhinnasta muodostuvan sivukiven kokonaismäärästä hyödynnetään nykyisellään Yaran omassa toiminnassa vuositasolla noin 20–30 %. Sivukiveä käytetään louheena tai murskataan murskeeksi, ja hyödynnetään toimipaikan maanrakennuskohteissa. Sivukiveä hyödynnetään myös ulkopuolisissa maanrakennuskohteissa. Sivukiven hyödyntämistä voidaan lisätä ja sen käyttö myös lujuudeltaan vaativimmissa kohteissa on mahdollista. Siilinjärven puhtaan fosfaattiesiintymän vuoksi sivukivistä ei liukene raskasmetalleja (eivätkä ne ole happoa tuottavia). Kaivoksen sivukivi on siten verrattavissa rakennuskivilouhimoissa irrotettavaan kiviainekseen.  

Jatkokäyttöä helpottaa Yaran tarjoama apu kiviaineksen murskaamiseen. Sivukiviraaka-aine voi tarjota suuria mahdollisuuksia esimerkiksi rakennusteollisuuteen, väylärakentamiseen tai viherrakentamiseen, mutta käyttökohteita voi olla monia ja niiden löytämiseen haetaan nyt innovatiivisia, uusia ratkaisuja. 

Rikastushiekka

Rikastusprosessissa syntyy rikastushiekkaa, joka on luokiteltu ominaisuuksiensa mukaan pysyväksi tavanomaiseksi kaivannaisjätteeksi. 

Rikastushiekkaa syntyy vuosittain noin 9 Mt ja se läjitetään Siilinjärvellä pääosin rikastushiekka-alueelle. Rikastushiekkaa hyödynnetään nykyisellään tekemällä siitä erittäin puhdasta flogopiittikiillettä sisältävä rikaste (kiille), jota on mahdollisuus tuottaa 30 000 t/a. sitä käytetään pääasiassa muoveissa ja rakennuslevyissä. Kiilletuotannosta vastaa nykyisellään LKAB. Kuivattua raakakiillettä myydään maanparannusaineeksi (kauppanimellä Biotiitti), ja sitä käytetään myös lannoitteiden raaka-aineena. Kuivattua raakakiillettä voidaan tuottaa yhteensä enintään 120 000 t/a. Rikastushiekkaa on tarjolla Siilinjärvellä ja ideoita sen uusiksi käyttötarkoituksiksi olisi hyvä löytää. VTT:n tutkimuksen mukaan (2020) tietyn tyyppiset rikastushiekat sopivat raaka-aineeksi alumiini-silikaattipohjaisiin keraameihin (epäorgaaninen, ei-metallinen muovailtava ja kuumennettava materiaali). Materiaali kestää hyvin korkeita lämpötiloja. Tutkimus osoitti myös, että rikastushiekasta pystyttiin valmistamaan keraamisia pinnoitteita, joilla on hyvät sähköneristysominaisuudet. Materiaalina rikastushiekka on inertti ja kiinteä raaka-aine, jolla on neutraali pH-arvo (lähellä 7). 

Rikastushiekkojen jatkokäyttö voisi materiaalina voisi korvata kalliimpaa primääristä raaka-ainetta. Rikastushiekat yleisesti ovat vielä laajalti hyödyntämätön raaka-aine, jolla voisi olla niiden volyymien puolesta erittäin suuri hyötykäyttöpotentiaali.

Kipsi

Lannoitteiden ja rehufosfaattin raaka-aineeksi tuotettavan fosforihapon valmistuksen sivutuotteena syntyvä kipsi läjitetään kipsinläjitysalueelle, joka on jo vuosia ollut näkyvä maamerkki Siilinjärvellä. Kipsiä syntyy noin 1,7 Mt vuodessa.  Yara on etsinyt kipsille uusia käyttötarkoituksia useiden vuosien ajan ja sille on löydetty joitain käyttökohteita. Yara on mukana Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa toimittamalla kipsiä Saaristomeren valuma-alueen laajamittaiseen kipsihankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on vähentää Itämeren fosforikuormitusta peltomaiden kipsikäsittelyllä. Fosforikuormitus on yksi Itämeren alueen suurimpia ympäristöhaasteita, ja kipsi on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaimmaksi ratkaisuksi sitoa fosfori peltoon kasvien käytettäväksi. Yara Siilinjärven kipsi sopii puhtautensa vuoksi erittäin hyvin peltokäyttöön.  Kipsin käyttökohteita ovat olleet myös kipsilevyjen valmistus, paperin pinnoitus, kasvualustojen valmistus, lannoitteiden valmistus ja maanparannusaineena käyttö. Näistä käyttö kipsilevyissä ja papereiden pinnoituksessa ovat loppuneet, ainakin toistaiseksi.

Taustaa

Siilinjärven toimipaikalla syntyville sivuvirroille haetaan ideoita uusiksi käyttökohteiksi. Sivukivien, rikastushiekan ja kipsin hyötykäytön lisääminen vähentää läjityksiin päätyvien sivuvirtojen määrää ja edistää ympäristövastuullista toimintaa sekä kiertotalouden ja kestävän liiketoiminnan periaatteita 

Yaran Siilinjärven apatiittikaivos on Länsi-Euroopan ainoa toiminnassa oleva fosfaattikaivos. Fosfaatti on EU:n kriittisten raaka-aineiden listalla, sillä väkiluvun kasvaessa fosfaattilannoitteita tullaan tarvitsemaan maailman ruoantuotannon riittävyyden varmistamiseksi. Myös tästä näkökulmasta laajempi sivuvirtojen hyödyntämisen edistäminen on kriittinen aihepiiri. Tuotannon jatkuessa päätuotteiden rinnalla syntyy tulevaisuudessakin edelleen hyödynnettäviä sivuvirtoja. Nämä materiaalit (rikastushiekka, sivukivi ja kipsi) sisältävät usein arvoaineita, joiden talteen otolla voidaan säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja luoda uusia, innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia. 

Lainsäädäntö ja rahoitusinstrumentit tukevat teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä. Lainsäädäntö mahdollistaa esimerkiksi kaivannaisjätteiden erilaisen kaupallisen hyödyntämisen, joihin kannustetaan myös useilla erilaisilla rahoitusinstrumenteilla.

#kaivosteollisuus #kiertotalous #sivuvirrat #kaivosjäte #vastuullisuus #kestävyys #kestäväruoantuotanto #lannoitteet #ravinteidenkierto

Tervetuloa ratkaisemaan haastetta!
 

Mikä YaraHackathon

BioPaavo avaa yhteistyössä Yara Suomen kanssa Hackathonin, jonka tavoitteena on löytää uusia ideoita, kaupallisia yhteistyökumppaneita sekä uusia hyödyntämistapoja Yaran lannoitevalmistuksessa syntyville sivuvirroille. Hackathonin avulla Yara Suomi Oy hakee potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta ehdotuksia ja win-win-liiketoimintamalleja, joiden avulla lannoitetuotannon sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja kestävästi. Ideaalissa tilanteessa sivuvirrat saataisiin ohjattua takaisin lannoitekäyttöön, joka palvelisi kasvavan ruoantuotannon tarvetta. YaraHackathon on osa Maaseutuverkoston toimeksiantoa löytää innovatiivisia ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen (maaseudun haasteisiin).

Yara

Yara on maailmanlaajuinen kivennäislannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja ympäristönsuojelutuotteiden toimittaja. Yara tuottaa kannattavia ja vastuullisia ratkaisuja maatalouteen, teollisuuteen sekä ympäristönsuojeluun. Yrityksen vuosittainen liikevaihto on 11,6 miljardia dollaria ja se työllistää maailmanlaajuisesti 17 000 työntekijää. Yara myy tuotteitaan ja asiantuntemustaan 160 maahan ja toimipisteitä löytyy 60 maasta. Kaukaisimmat Australiasta ja Etelä-Amerikasta. Pääkonttori puolestaan löytyy Oslosta.  

Suomessa Yara on toiminut jo yli 100 vuotta. Yaralla on Suomessa kolme tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat Uudessakaupungissa, Kokkolassa ja Siilinjärvellä sekä kierrätyslannoitteita valmistavat tuotantolaitokset Nokialla ja Viitasaarella. Siilinjärvellä sijaitsee myös Länsi-Euroopan ainoa fosfaattikaivos sekä Suomen suurin avolouhos. Vihdissä toimii Yara Suomen Kotkaniemen Tutkimusasema. Yara tuottaa Suomessa noin 1,5 miljoonaa tonnia lannoitteita sekä 160 000 tonnia teollisuustuotteita. Yara Suomen lannoitetuotannosta 75 % menee vientiin eri puolille maailmaa.  

Yaran tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Ratkaisemalla kaivosteollisuuden sivuvirtakysymyksiä, voimme edesauttaa tätä kehitystä!

Osallistujat

Hackathon on avoin kaikille kiinnostuneille: yrityksille, tutkimuslaitoksille, koulutusorganisaatioille ja opiskelijoille sekä muille toimijoille. Tiimisi voi koostua oman organisaatiosi edustajista tai voit muodostaa organisaatiorajat ylittävän joukkueen juuri tätä haastetta varten! Hackathoniin osallistuminen on tiimeille maksutonta.

Lue tarkemmat osallistumissäännöt (pdf) ›  

Tuomaristo

Tuomaristoon kuuluu edustajia Yara Suomi Oy:stä, BioPaavo by Jamkista, Maaseutuverkostosta, Suomen Biokierto ja Biokaasy ry:stä sekä KasvuOpenilta. 

Miksi kannattaa osallistua?

  • Löydät uusia liiketoimintamahdollisuuksia: Sinulla on mahdollisuus pitkäkestoiseen yhteistyöhön, kehittyvään liiketoimintaan ja tarvittaessa tuotekehitysyhteistyöhön toimeksiantajayrityksen kanssa
  • Finalistina saat asiantuntijat sparraajiksesi ratkaisujen hiomisessa ja yhteistyön rakentamisessa 
  • Pääset verkostoitumaan muiden osallistujien ja asiantuntijoiden kanssa

Aikataulu

  • Haaste julkaistiin 14.09.2022 webinaarissa ”Kysyntälähtöistä liiketoimintaa ravinteiden kierrätyksestä” klo 9–11. Webinaarin tallenteet tulevat Materiaalit ja tallenteet -sivulle. Webinaarissa kuultiin ajankohtaisia päivityksiä ravinnekiertokentältä sekä lisätietoa Yara Suomen hackathon haasteesta.
  • Ilmoita ideasi ja hae mukaan innovaatiokilpailuun viimeistään 30.10.2022. Alustavassa ehdotuksessa sinun tulee kuvata lyhyesti ideasi ja tiimi, jolla osallistut haasteeseen. 
  • Jatkoon valitut ideat ja tiimit julkaistaan viimeistään 02.11.2022
  • Kick-off-tilaisuus järjestetään ti 15.11.2022 klo 9 - 12, jolloin osallistujatiimit tapaavat toisensa ja toimeksiantajayrityksen edustajat. Kick-off tilaisuudessa Yara Suomi kertoo osallistujatiimeille lisää toimeksiannosta. Tilaisuuteen voi osallistua BioPaavossa Saarijärvellä (Kauppakatu 5) tai verkon kautta. 
  • Hackathon-päivä järjestetään ke 30.11.2022 klo 9 - 16, ja päivän päätteeksi valitaan voittaja(t). Tilaisuuteen voi osallistua BioPaavossa Saarijärvellä tai verkon kautta. Tarjolla on myös iltaohjelmaa klo 16 - 20.

 

Ilmoittaudu mukaan haasteeseen!

Ilmoittautuminen on päättynyt.

Lisätietoja

Annimari Lehtomäki, Johtava asiantuntija, BioPaavo: [email protected], puh. 050 464 2563
Lasse Oksanen, Development manager, Yara Suomi Oy: [email protected], puh. 050 372 1075

Järjestäjä

BioPaavo by JAMK on biotalouden yrityskiihdyttämö, jonka tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa ja globaalisti merkittäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi kansainvälisessä biotalouden toimintaympäristössä. BioPaavon keskeisinä tehtävinä ovat biotalousliiketoiminnan kehittäminen ja uusiin innovaatioihin perustuvan kestävän liiketoiminnan synnyttäminen, uusien teknologioiden ja digitalisaation hyödyntäminen, kykyjen ja osaamisen kehittäminen sekä yritysverkostojen ja ekosysteemien rakentaminen. 

Maaseutuverkosto

Maaseutuverkoston Vihreä kasvu -teemaryhmä on tämän hackathonin tilaaja ja osatoteuttaja. Maaseutuverkosto tukee maaseutuohjelman toteutusta, verkottaa toimijoita keskenään sekä koordinoi maaseutuohjelman valtakunnallista viestintää. Maaseutuverkoston Vihreä kasvu -teemaryhmä etsii ja nostaa esiin uusia näkökulmia maaseudun kestävään kilpailukykyyn, erityisesti huomioiden kestävien ilmasto- ja ympäristöratkaisujen sekä kannattavuuden yhdistäminen ja alkutuotannon muutoskestävyys. 
Lue lisää: https://www.maaseutu.fi

Suomen Biokaasu ja Biokierto ry

Suomen Biokaasu ja Biokierto ry (SBB) on tämän tapahtuman virallinen yhteistyökumppani. Kyseessä on ravinteiden kierrätyksestä ja biokaasun edistämisestä kiinnostuneiden yritysten ja yhteisöjen vuonna 2019 perustama valtakunnallinen yhdistys. SBB jäsenet vastaavat Suomen biokaasun tuotannosta 70 %, käytössä olevista liikennekaasun jakeluasemista 85 % sekä yli 50 % kotimaisesta kierrätysravinnetuotannosta.
Lue lisää: https://biokierto.fi

KasvuOpen oy

KasvuOpen on tämän tapahtuman virallinen kumppani. Kasvu Open on valtakunnallinen sparrausohjelma. Toiminta käynnistyi vuonna 2011 osana Jyväskylän Kauppakamarin toimintaa. Tänä päivänä KasvuOpen tarjoaa sparrauspalveluita yrityksille, joilla on kiikarissa liiketoiminnan kehittäminen ja kasvu. 
Lue lisää: https://kasvuopen.fi