Syke-toimintamalli

Malliin on koottu huomioita ja vinkkejä toiminnan käynnistämiseen, tapahtuman järjestämiseen ja tiedottamiseen sekä arviointiin, toiminnan vakiinnuttamiseen ja levittämiseen liittyen. Malli koostuu neljästä eri osa-alueesta, jotka ovat Käynnistämisvaihe, Kokeiluvaihe, Vakiinnuttamisvaihe ja Levittämisvaihe. Seuraavassa on esitelty toimintamallin eri osa-alueet yksityiskohtaisesti.

1. Käynnistämisvaihe

Tarpeiden kartoittaminen

• Kaikille kyläläisille, kunnan edustajille ja muille mahdollisille yhteistyötahoille lähetetään kutsu kylän kehittämisen kyläiltaan, jossa yhdessä ideoidaan millaista toimintaa ja palveluja kylälle tarvitaan.
• Tärkeää kiinnittää huomiota siihen, että kaikki paikallaolijat tulevat kuulluksi.
• Pienryhmätyöskentelyssä on helpompi saada jokaisen mielipide kuuluviin.
• Mietittävä, tarvitaanko jokin vetonaula, että saadaan ihmiset paikalle.

Resurssien tunnistaminen

• Selvitetään käytettävissä olevat tilat (yhteinen, ympäri vuoden käytössä oleva kokoontumispaikka on usein säännöllisen toiminnan edellytys)          
• Kuka ottaa vastuun toiminnasta? Onko kylällä kyläyhdistys? Entä muita aktiivisia yhdistyksiä? Millaista yhteistyötä voitaisiin tehdä?
• Selvitetään kyläläisistä mahdolliset vertaisohjaajat toiminnan vetämiseen. Mielellään useampi vertaisohjaaja/kylä, jotta vastuu ja työmäärä jakautuvat tasaisesti.
• Selvitetään kylän taloudelliset resurssit ja varainkeruun keinot.

Toiminnan määrittely

• Sovitaan yhdessä kyläläisten kanssa, millaista uutta toimintaa kylällä lähdetään kokeilemaan ja ketkä sitoutuvat sen toteuttamiseen.
• Erilaiset tapahtuma- ja teemapäivät hankevetoisesti aktivoimaan kyläläisiä.
  • Näyttävä aloitus saa ihmiset liikkeelle!
• Ryhdytään selvittämään lähialueella toimivia yhdistyksiä, yrityksiä ja yhteisöjä, ja rakentamaan toimijaverkostoa uuden kylätoiminnan tueksi.      

2. Kokeiluvaihde

Toimintamallin kokeilut ja yhteistyöverkostojen rakentaminen

• Säännöllinen toiminta vertaisohjaajien vetämänä, tarvittaessa hankehenkilöstön avustamana.
• Hankkeen puitteissa koulutetaan ja tuetaan vertaisohjaajia sekä autetaan toiminnan sisällön suunnittelussa.
• Kutsutaan paikallisia yhdistyksiä ja yrittäjiä mukaan kylän tapahtumiin.
• Erilaiset hankevetoiset tapahtuma- ja teemaillat yhteistyössä alueen yrittäjien, yhdistysten ja muiden hankkeiden kanssa.

Toiminnan arviointi ja kehittäminen

• Kyläraadit puolivuosittain: arvioidaan kulunutta kautta ja suunnitellaan tulevaa.
  • Kyläraadissa päätetään, mitä toimintaa jatketaan ja mikä saa loppua, ja millaisia uusia kokeiluja halutaan tehdä.
• Koostuu kyläyhdistyksen väestä, toimintaan osallistuvista kyläläisistä, kunnan edustajista ja muiden yhdistysten edustajista.
  • Tärkeää tarjota puheenvuoro jokaiselle raatilaiselle.
  • Valmis kysymysrunko auttaa kyläraadin läpiviemisessä.
• Kyläraadin päätösten pohjalta kootaan seuraavan puolivuotiskauden toimintakalenteri.

Tiedottaminen

• Yksi tärkeimmistä asioista kylätoiminnan kehittämisessä.
• Tehdään kylän oma toimintakalenteri, kylätiedote, joka jaetaan kotitalouksiin puolivuosittain.
  • Tärkeimmistä tapahtumista tiedotetaan vielä erikseen tapahtumapäivän lähestyessä.
• Tiedotetaan toiminnasta laajasti eri kanavia hyödyntäen: postin kotisuorajakelu, facebook, whatsappryhmät, tekstiviestiringit, nettisivut, lehtimainokset, tapahtumakalenterit, puskaradio, ilmoitustaulut.
• Tärkeää nimetä kylältä tiedotusvastaava/vastaavat, jotta tiedottamisessa on jatkuvuutta ja säännöllisyyttä.

3. Vakiinnuttamisvaihe

Toimivien ratkaisujen juurruttaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen

• Uudet toimintamuodot ja tapahtumat vakiintuvat osaksi kylän säännöllistä toimintaa.
• Jokainen kylä määrittelee itse sen, mikä on sopiva määrä toimintaa omalla kylällä.
• Kyläläiset pyörittävät toimintaa itsenäisesti
  • Hanke voi tukea ja auttaa vertaisohjaajia tarvittaessa.
  • Riittävä määrä vertaisohjaajia turvaa toiminnan jatkuvuutta ja keventää yksittäisen ihmisen kuormaa.
  • Uusille halukkaille annettava mahdollisuus ottaa vastuuta toiminnan pyörittämisestä.
• Yhteistyökumppanit vakiintuvat osaksi kylän toimintaa (esim. sydänyhdistyksen vetämä jumppa kerran viikossa).

• Hankkeen järjestämät kyläaktivaattoreiden kehittämispäivät tukemaan kylätoiminnan pyörittämistä: aiheina mm. viestintä ja tiedottaminen, eri rahoituslähteet, verkostoituminen ja vertaistuki.
• Toiminnan arviointi ja tulevaisuuden suunnittelu kyläilloissa jokaisella hankekylällä. Millä asioilla toiminta saadaan jatkumaan hankkeen päätyttyä? Mitä tarvitaan, jotta toiminta voi jatkua? Kuka ottaa vastuun eri osa-alueista? Mitkä ovat meidän kylämme vahvuudet, miten me erotumme muista?

4. Levittämisvaihe

Onnistuneiden kokeilujen levittäminen ja toimintamallin vieminen muille alueille

• Kylien välinen yhteistyö ja muiden kylien hyvät käytänteet sekä onnistumiset jakoon!
  • Seitsemän kylän kierros -> hankekylien yhteinen tapahtumapäivä missä järjestävä kylä pääsee kertomaan muille omista hyvistä käytänteistään sekä kokeiluistaan.
  • Kyläaktivaattoreiden koulutuspäivät. Koulutuspäivien aihealueet valitaan kylien tarpeiden mukaan. Koulutuspäivissä eri kylät pääsevät yhdessä pohtimaan ja keskustelemaan kyliensä toiminnasta sekä jakamaan kokemuksia.
• Hankkeen tulosten esittely
  • Hankkeen loppujulkaisu
  • Maaseutuhankkeiden verkostot, esim. Pöllöparlamentti
  • Seminaarit ja maaseututapahtumat
  • Innokylä