Falla-hankkeen julkaisut ja materiaalit
Materiaalit liikuntaneuvontaan
Kohtaa, kuuntele ja kannusta -materiaali kohtaamisen tueksi
Falla2-hankkeessa tuotettu Kohtaa, kuuntele ja kannusta -materiaali tarjoaa konkreettisia vinkkejä toimintarajoitteisen asiakkaan kohtaamiseen ja liikkumisesta keskustelemiseen. Materiaalia voi hyödyntää liikuntaneuvonnassa ja muissa asiakastilanteissa, joissa keskustellaan liikkumisesta, hyvinvoinnista ja muutoksesta. Materiaali tukee ammattilaista siinä, miten liikkuminen voidaan ottaa puheeksi asiakkaan omia kokemuksia, voimavaroja ja tavoitteita kuunnellen ja kannustavaa vuorovaikutusta vahvistaen. Materiaalia voi vapaasti ladata, jakaa ja hyödyntää käytännön työn tukena.
Lataa Kohtaa, kuuntele & kannusta -materiaali tästä (pdf).
Polkuni-lomake muutosprosessin tueksi
Polkuni-lomake tarjoaa käytännön työkalun liikuntaneuvonnan ja asiakkaan muutosprosessin tukemiseksi. Sen avulla voidaan yhdessä asiakkaan kanssa tarkastella esimerkiksi omaa tilannetta, liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä, tavoitteita ja etenemistä. Materiaali on vapaasti käytettävissä.
Vinkki: käytä yhdessä Kohtaa, kuuntele ja kannusta -materiaalin kanssa.
Lataa Polkuni-lomake tästä (pdf).
Materiaalit ovat saavutettavia.
Toimintarajoitteisten nuorten fyysisen aktiivisuuden mittaaminen -artikkelikokoelma suomeksi ja englanniksi
Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten tiedetään liikkuvan vähemmän kuin vertaisensa, mutta liikemittareilla mitattua tietoa päivittäisestä aktiivisuudesta ei ole ollut saatavilla. Tämä artikkelikokoelma on syntynyt osana Jyväskylän ja Satakunnan ammattikorkeakoulujen Falla-hanketta (2022–2024), jossa kehitettiin fyysisen aktiivisuuden mittaus- ja palautejärjestelmä toimintarajoitteisille nuorille.
Toimintarajoitteisten fyysisen aktiivisuuden mittaamisessa korostetaan yksilöllisyyden huomioimisen tärkeyttä. Hankkeessa kehitettiin Falla-profiilikaavio, joka auttaa fyysisen aktiivisuuden mittareiden ja niiden kiinnityspaikan valinnassa. Käytettävyyskyselyyn vastanneista 96 nuoresta 87 prosenttia koki mittareiden käytön helpoksi, mutta neljäsosa kertoi mittarin vaikeuttaneen arkea ja kolmasosalle tuli iho-oireita. Päivittäinen reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä vaihteli suuresti eri yksiköissä (7–102 min/vrk). Kuudelle manuaalipyörätuolia käyttävälle nuorelle kertyi reipasta ja rasittavaa liikkumista keskimäärin vain 0,6 minuuttia vuorokaudessa. Liikkumisen suositukset voivat olla osalle mahdottomia saavuttaa, mutta se ei tarkoita, etteikö pienestäkin liikkumisen lisäyksestä ja päivän erilaisesta rytmittämisestä fyysisen aktiivisuuden osalta voisi olla yksilöllistä hyötyä. Hankkeessa selvitettiin myös fyysisen aktiivisuuden kuluttajalaitteiden käyttöä ja käyttökokemuksia, mikä auttaa ymmärtämään näiden laitteiden soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin.
Valikoituja artikkeleita kokoelmasta on käännetty myös englanniksi ja koottu yksiin kansiin "Measuring physical activity in adolescents with disabilities".