Betonielementtituotannon sivuvirtojen käsittely ja hyödyntäminen
BetsetHackathoissa etsittiin keväällä 2022 betonielementtituotannon sivuvirroille soveltuvaa ketterää käsittelymenetelmä, jolla nykyistä suurempi osa sivuvirroista voidaan saada hyötykäyttöön. Kierrätysmateriaaleilla voidaan korvata betonielementtituotannon neitseellisiä raaka-aineita tai hyödyntää ne muissa soveltuvissa käyttökohteissa.
Betonielementtituotannon sivuvirtana syntyvän betonimurskeen statusta ja hyötykäyttöä koskeva lainsäädäntö uudistuu tänä vuonna. Asetusmuutosten myötä jakeen höytykäyttö helpottuu, mikä avaa mahdollisuuksia uusien käyttökohteiden ja liiketoimintamahdollisuuksien syntymiselle betonielementtituotannon sivuvirtojen hyötykäytössä. BioPaavo lähtee yhdessä Kasvu Openin kanssa Betset Yhtiöiden toimeksiannosta hakemaan ratkaisuja, joiden avulla betonielementtituotannon sivuvirtoja voidaan käsitellä ja hyödyntää nykyistä tehokkaammin, ja sitä kautta edesauttaa resurssien tehokkaampaa käyttöä ja kiertotalousajattelua betoniteollisuudessa.
Suomessa syntyy vuosittain noin 2,5 miljoonaa tonnia betonijätettä, mikä vastaa noin 40 000 täysperävaunuyhdistelmäkuormaa. Suomessa on noin 200 raakabetonia ja noin 50 betonielementtejä sekä muita betonituotteita valmistavaa tehdasta. Tänä vuonna on astumassa voimaan asetus, joka lopettanee betonimurskeen jätteeksi luokittelun Suomessa. Asetus avaa uusia käyttömahdollisuuksia myös tehtaiden ylijäämäbetonille. Asetuksen kriteerit läpäisevää betonimursketta ei tarvitse luvittaa käyttökohteeseen, vaan sitä voi käyttää kuten muutakin korkeatasoista kiviainesta, joten jatkossa käyttökohteita voi löytyä helpommin ja lähempää.
Betset Oy:n betonielementtitehtailla laitteiden pesussa syntyy lietettä, joka johdetaan laskeutusaltaisiin. Laskeutusaltaista vesi poistetaan ja käytetään osittain uudelleen prosessissa. Laskeutusaltaiden pohjalta poistettava kiintoaines ja kovettunut betoni varastoidaan kasoissa tehtaalla. Tämä läjitetty materiaali käsitellään tällä hetkellä noin kerran vuodessa ja hyötykäytetään kiviaineksena esim. tienpohjissa tai maanparannusaineena, eli varsin matalalla jalostusarvolla. Jos materiaalille löytyisi käsittelytapa, jolla se pystytään murskaamaan partikkelikokoon 8-16 mm ja erottelemaan hienojae pois, voitaisiin materiaali kierrättää takaisin prosessiin ja korvata sillä murskatusta kalliosta tehtyä neitseellistä luonnon kiviainesta betonin tuotannossa.
Läjityksen aikana materiaali kovettuu ulkotiloissa sadeveden ja hapen vaikutuksesta, mikä vaikeuttaa sen jatkokäsittelyä ja hyödyntämistä. Monilla tehtailla varastotilasta on pulaa. Materiaalin käsittely ja hyötykäyttö pitäisi siis saada ajallisesti lähemmäs toisiaan ja varastointiajat lyhyemmiksi. Tavoitteena on käyttää tämän päivän tuotannossa eilen syntyneet ylimääräiset jakeet.
Mikä BetsetHackathon?
Hackathonin tavoitteena on löytää betonielementtituotannon sivuvirroille soveltuva ketterä käsittelymenetelmä, jolla nykyistä suurempi osa sivuvirroista voidaan saada hyötykäyttöön. Kierrätysmateriaaleilla voidaan korvata betonielementtituotannon neitseellisiä raaka-aineita tai hyödyntää ne muissa soveltuvissa käyttökohteissa.
BioPaavo ja Kasvu Open avaavat yhteistyössä Betset Oy:n kanssa hackathonin, jonka tavoitteena on löytää betonielementtituotannon sivuvirroille soveltuva ketterä käsittelymenetelmä, jolla nykyistä suurempi osa sivuvirroista voidaan saada hyötykäyttöön. Kierrätysmateriaaleilla voidaan korvata betonielementtituotannon neitseellisiä raaka-aineita, tai hyödyntää se muissa käyttökohteissa.
Betset Yhtiöt on suomalainen perheyhtiö ja Suomen toiseksi betonisten rakennuselementtien toimittaja. Yritys on perustettu vuonna 1950 Kyyjärvellä, ja nykyään Betset Yhtiöillä on yhdeksän tehdasta Suomessa, sekä osakkuusyritys As Ikodor Virossa. Vuoden 2020 yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa oli 121 miljoonaa euroa ja yhtiöt työllistivät vuonna 2020 keskimäärin 623 henkilöä.
Kyyjärveläiset löysivät toisensa BioPaavon hackathonissa: Tulostekniikka voitti BetsetHackathonin
Yrityskiihdyttämö on hyvä sana; pidän siitä, että tehdään ja kokeillaan asioita nopeasti yhdessä. Odotukset ovat korkealla, että tämän hackathonin avulla voidaan ratkaista isojakin ongelmia. Kaikkien tiimien ideoissa oli potentiaalia, ja yhteistyö jokaisen tiimin kanssa on tulevaisuudessa mahdollista.
Harri Bergholm, Kehitysjohtaja, Betset Yhtiöt oy
Hackathonin myötä avautui mahdollisuus olemassaolevan tuotteen soveltamiseen täysin uudella liiketoiminta-alueella. Ajatuksena on tuotteistaa tästä skaalautuva ratkaisu, jota voidaan tarjota laajemminkin betoniteollisuuden sivuvirtojen käsittelyyn.
Kai Oinonen, Toimitusjohtaja, Tulostekniikka oy
Järjestäjä
BioPaavo by JAMK on biotalouden yrityskiihdyttämö, jonka tavoitteena on synnyttää uutta liiketoimintaa ja globaalisti merkittäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi kansainvälisessä biotalouden toimintaympäristössä. BioPaavon keskeisinä tehtävinä ovat biotalousliiketoiminnan kehittäminen ja uusiin innovaatioihin perustuvan kestävän liiketoiminnan synnyttäminen, uusien teknologioiden ja digitalisaation hyödyntäminen, kykyjen ja osaamisen kehittäminen sekä yritysverkostojen ja ekosysteemien rakentaminen. BioPaavo on Keski-Suomen liiton rahoittama hanke Euroopan aluekehitysrahaston tuella.
Yhteistyössä
Kasvu Open Oy on Keski-Suomen kauppakamarin voittoa jakamaton yleishyödyllinen tytäryhtiö, jonka ydinajatus on kohtauttaa kasvuyrityksiä ja huippuasiantuntijoita. Kasvu Open on valtakunnallinen kasvuyritysten sparrausohjelma. Kasvu Openin sparrausprosessi on sovellettu Jyväskylän yliopiston kasvuyritystoiminnan professori Marko Sepän ja hänen tiiminsä kehittämästä Kasvun Kiitorata -metodista.
Biotalouden yrityskiihdyttämö Saarijärvelle –hanketta toteuttaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutti, ja sitä rahoittaa Keski-Suomen liitto Euroopan aluekehitysrahaston tuella sekä Sitra ja Saarijärven kaupunki. Hankkeen aikana järjestämme hackathoneja pilotoidaksemme ja kehittääksemme kiihdyttämön palveluita, joten niihin osallistuminen on maksutonta niin toimeksiantajille kuin osallistujille.
Uutinen
