Sairaanhoitajan uran alku -käsikirja - Johdanto

SaSu (sairaanhoitajan integroituminen suomalaiselle urapolulle) -hanke toteutettiin ESR-tuella elokuun 2021- elokuun 2023 aikana yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK), Monikulttuurikeskus Glorian sekä silloisten Jyväskylän kaupungin ikääntyneiden palveluiden ja Wiitaunionin kanssa (myöhemmin Keski-Suomen hyvinvointialue). Hankkeen tavoitteena oli edistää JAMKin englanninkielisen tutkinto-ohjelman ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden työllistymistä Keski-Suomeen jo opintojen aikana, sekä jäämään hoitoalan töihin Keski-Suomeen myös valmistumisen jälkeen. Ideaalina oli opiskelijan työllistyminen valmistuttuaan samaan työyhteisöön, jossa hän oli jo ollut harjoittelussa tai työsuhteessa opintojen aikana, jolloin perehdytysprosessi ja työyhteisöön sitoutuminen on jo hyvin edennyt. 

Hankkeen tarkoituksena oli vahvistaa keskisuomalaisten työnantajien ja työyhteisöjen monikulttuurisuusosaamista ja erilaisten työntekijöiden vahvuuksien hyödyntämistä arjessa. Työyhteisöjen kielitietoisuutta ja kielen oppimisprosessin ymmärtämistä pyrittiin vahvistamaan, jotta työyhteisöllä olisi paremmat valmiudet tukea ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden hoitotyössä tarvitseman ammatillisen suomen kehittymistä erityisesti uran alkuvaiheessa. Kulttuurisensitiivisyyden ja monikulttuurisuusosaamisen vahvistuminen edesauttaa ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden sairaanhoitajien integroitumista työyhteisöön. 

Monikulttuurisuusosaamista ja kielitietoutta työyhteisöön integroitumisen tukemiseksi pyrittiin edistämään työyhteisöille ja opiskelijoiden ohjaajiksi nimetyille mentoreille sekä esihenkilöille järjestetyissä työpajoissa. Näiden toteuttaminen käytännössä osoittautui hyvin hankalaksi korona-ajan osastosulkujen ja runsaiden sairaspoissaolojen vuoksi. Osaltaan myös hoitajapulan vakavoituminen vaikutti siihen, että hoitohenkilökunnan oli erittäin vaikea irrottautua potilastyöstä työpajoihin. Jokaisessa hankeyksikössä saatiin kuitenkin ainakin yksi työyhteisötyöpaja järjestettyä, ja työpajoissa oli hyvin monipuolista keskustelua kokemuksista ja tuen tarpeista ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaukseen ja vastavalmistuneiden perehdytykseen liittyen. Keskustelut koettiin hyvin tarpeellisiksi, ja niitä toivottiin useassa työyhteisössä enemmänkin. ”Tällaista olisi pitänyt olla aina” -oli keskusteluista saatu palaute. 

Hankkeen osatavoitteena oli mentorointimallin kehittäminen hankkeeseen osallistuvien työyhteisöjen kanssa osaksi ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammatillista sosialisaatiota sekä työyhteisöön kiinnittymistä tukevaa perehdytysprosessia. Mentorointimalli kehitettiin osana Uran alku- yhteistoimintamallia hankkeessa saadun kokemuksen, palautteen, tulosten sekä aiemman tutkimuksen perusteella. Mentoreille toteutettiin hankkeen aikana työyksiköissä omia työpajoja, joissa keskusteltiin heidän ohjauskokemuksistaan ja tarjottiin tukea sekä ohjausprosessiin että kielenoppimisprosessin ja sen tukemisen ymmärtämiseen. Mentorityöpajojen järjestämisessä oli paljon aikatauluhaasteita, eivätkä alkuperäisen suunnitelman mukaiset vertaistyöpajat eri yksiköiden kesken onnistuneet. Kaikissa yksiköissä mentoria ei ollut nimetty missään vaiheessa. Omissa työpajoissaan mentorit keskustelivat kuitenkin avoimesti kokemuksistaan ja toiveistaan, ja moni heistä oli todella motivoitunut ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjaukseen ja perehdyttämiseen, sekä näiden kehittämiseen. 

SaSu-hankkeen tavoitteisiin kuului myös ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden ammattikielen kehityksen tukeminen. Hankkeessa asiantuntijoina toimineet opettajat järjestivät osallistuville opiskelijoille koulun tiloissa ammatillisen suomen kielen työpajoja, joissa opiskelijat saivat turvallisessa ympäristössä harjoitella hoitotyössä tarvittavaa vuorovaikutusta ja kielellisesti vaativia tilanteita, esimerkiksi puhelimessa puhumista, potilaan haastattelua, raportointia sekä dokumentointia. Työpajoissa oli Glorian vapaaehtoisia harjoituspotilaina, ja asiantuntijat ohjasivat ja auttoivat yksilöllisten tarpeiden mukaan opiskelijoita keskusteluharjoituksissa. Jokaisessa työpajassa oli eri hoitotyön tehtäviin liittyvä teema, ja näihin liittyvistä sanoista, termeistä ja ilmaisuista laadittiin myös kirjallista aineistoa, joka jäi opiskelijoiden käyttöön hankkeen päättymisen jälkeenkin. Opiskelijat osallistuivat työpajoihin aktiivisesti aikatauluhaasteista huolimatta, ja niiden koettiin auttaneen hoitotyössä tarvittavan suomen kielen kehittymisessä huomattavasti.  

SaSu-hankkeen päätuloksina todettiin ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille järjestettyjen ammatillisen suomen kielen oppimista tukevien työpajojen toimivan hyvin ammatillisen kielen kehittymisessä. Mentorit ja työyhteisöt kokivat työyksiköissä hankkeen asiantuntijoina toimivien hoitotyön opettajien tiiviimmän läsnäolon ja yhteydenpidon merkitykselliseksi ja opiskelijoiden ohjausta ja perehdyttämistä tukevaksi. Opiskelijoista oli erityisen merkityksellistä myös hankkeen asiantuntijan tuki työyksiköissä, ja tuen jatkumista myös valmistumisen jälkeen kiiteltiin kovasti. Näille toiminnoille toivottiin kovasti jatkoa. Hankkeessa saatujen kokemusten mukaan näillä toimilla pystyttiin edistämään ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden työllistymistä ja erityisesti sitoutumista hoitotyön yksiköihin.  

Hanketiimiin kuului viisi englanninkielisen hoitotyön tutkinto-ohjelman opettajaa, joilla kaikilla oli vahva kokemus sekä kliinisestä hoitotyöstä että kansainvälisen sairaanhoitajaryhmän opetuksesta ja myös koulutusviennistä. Glorian hanketyöntekijällä oli myös työkokemusta sairaanhoitajana, ja hän kuten myös kolme hankkeen asiantuntijaa olivat samalla maahanmuuttajina myös kokemusasiantuntijoita. Monikulttuurinen hanketiimi koettiin oleellisen tärkeäksi ja toimivaksi ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien työllistymistä ja integroitumista tukevassa hankkeessa. 

SaSu-hankkeen päätavoitteena oli kehittää korkeakoulun ja työnantajien välille tämä Uran alku -yhteistoimintamalli ja käsikirja edistämään ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden työllistymistä ja integroitumista. Mallin kehittämisessä hyödynnettiin hankkeessa saatuja kokemuksia ja jatkuvaa palautetta osallistujilta, sekä hankkeen loppuessa kerättyä palautetta. Mallissa hyödynnettiin myös aiempaa tutkimusta aiheesta. Toivomme, että Uran alku -mallia ja käsikirjaa voidaan hyödyntää kaikkien opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden sairaanhoitajien perehdytyksessä, sekä mentorointiprosessin tukena. Kiitämme kaikkia hankkeeseen osallistuneita opiskelijoita, sairaanhoitajia, esihenkilöitä ja kaikkia hoitotyön yksiköissä opiskelijoiden ohjaukseen osallistuneita henkilöitä sekä Glorian henkilökuntaa ja vapaaehtoisia arvokkaista ehdotuksista, kokemusten jaosta, tuesta sekä mielenkiinnosta hanketta ja ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien integroitumisen tukemista kohtaan.