Tietoa MeLu-projektista

Meijän Luonto – Ympäristö- ja luontokasvatusta ulkoilmatyöpajoin

Toteutus: 01.01.2022-31.12.2022

Tausta ja tarve projektille
Kuvaus taustatekijöistä ja projektin tarpeesta

Tausta: Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen elämä. Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. Lähtökohta on ihmiskeskeinen ja kestävän kehityksen ulottuvuudet ovat ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen. Opetushallituksen mukaan opetuksen arvoperustassa kestävä elämäntapa on merkittävä kokonaisuus, sillä ”ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Luontokasvatus on elämyksellistä ja kokemuksellista kasvatustoimintaa, jossa tuetaan yksilön luontosuhdetta sekä edistetään luonnontuntemusta.  Luontokasvatusta toteutetaan pääasiassa luonnossa liikkuen. Luontokasvatus sisältää aina ympäristövastuullisuutta tukevia arvoja, joten kaikki luontoon liittyvä tai ulkona tapahtuva opetus ei ole luontokasvatusta. 

Viime vuosina ekopsykologinen tutkimus on tuottanut useita käsitteitä, jotka selittävät ihmisen ja luonnon välistä suhdetta. Tutkimuksissa on todettu, että biologisen monimuotoisuuden väheneminen, metsien häviäminen ja ilmastonmuutos saattavat johtua ihmisten ja luonnon välisestä yhteyden katoamisesta. (Jordan 2009; Tacey 2000; sit. Braun & Dierkes 2017, 937.) Ympäristökasvatusohjelmien tulisi mahdollistaa positiivisia luontokokemuksia (luontokasvatus), joissa lapsille ja nuorille annetaan aikaa kohdata, kokea ja sitoutua luontoon (Ernst & Theimer 2011; sit. Liefländer ym. 2012, 380.) Lasten ohjaamiseen kohti ekologista elämäntapaa olisi tärkeää löytyä valmiuksia kaikkialla varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kentällä. Tämä edellyttää varhaiskasvattajilta aitoa ja sensitiivistä kykyä kohdata lapsi päivittäin sekä taitoa hyödyntää lähiluontoa oppimisen tukena. Kuten tutkimuksissa on osoitettu ”vihreän ajan” merkityksiä lasten keskittymiselle ja oppimiselle, olisi tulevaisuudessa arvokasta lisätä alle kouluikäisten lasten luontokontakteja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. (kts. Amicione ym. 2018; Cooper, 2015.)

Luontopäiväkodit ovat kasvattaneet suosiotaan, mutta Keski-Suomesta löytyy tällä hetkellä vain muutamia luontopäiväkoteja (6kpl). Ympäristökasvatus ohjaa lapsia kestävään elämäntapaan ja toimimaan oikein luonnon kannalta. Esimerkiksi roskaamattomuus, oman toiminnan vastuullisuus ja jätteiden vähentäminen, sekä kasvien ja eläinten kunnioittaminen ovat käytännön esimerkkejä ympäristökasvatuksesta. On tärkeää keskustella lasten kanssa siitä, millaisia vaikutuksia omilla valinnoilla ja teoilla on luontoon. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018, 46.)

Ongelma: Korona-aikana lasten vapaa-ajan harrastuksia on rajoitettu ja päivähoidon aikana on tarkoituksenmukaista mahdollistaa lapsille sosiaalista yhteistoimintaa ja uudenlaisia tekemistä, josta saadaan myös uusia ajatuksia perheen kanssa, vapaa-ajalle, yhteiseen tekemiseen.

Ympäristökasvatus on kirjattu osaksi uutta varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmaa, mutta varhaiskasvatuksen henkilöstö ei arkikiireiden vuoksi ehdi suorittamaan aiheeseen liittyviä verkkokursseja. Vastuu luontotoiminnan suunnittelusta on henkilöstöllä, mutta tähän ei ole tarpeeksi aikaa ja työkaluja. Toisaalta materiaaleja on valtavasti löydettävissä esim. internetistä, mutta ei ole rohkeutta kokeilla niitä käytännön arjessa. Uuden kokeileminen vaatii asennetta.

Tarve: Varhaiskasvatuksen henkilöstöä on tuettava pedagogisin keinoin, ja heille on tarjottava käytännöllisiä menetelmiä innostavan ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen ja oman osaamisen kehittämiseen. Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn nuorisotoimen ylitarkastaja Päivi Pienmäki-Jylhä vahvisti kentällä tunnistetun tarpeen luontokasvatuksen käytännön tukemisesta. 

Suunnitellut kohderyhmät
Kuvaus välittömistä ja välillisistä kohderyhmistä

Varhaiskasvatuksen henkilöstö (välittömät), kahdestatoista (12) yksiköstä pilottiryhmät. Keskusteluja käyty kolmen yksikön kanssa, huomioiden hakemusaikataulu.

Varhaiskasvatuksen piirissä olevat lapset ja heidän huoltajansa (välillinen).

Projektin tarkoitus
Projektin tehtävä ja vaikuttavuus. Projektilla aikaansaatava muutos

Tehtävä: Uusi käytännöllinen keino tukea varhaiskasvatuksen henkilöstön ympäristö- ja luontokasvatustyötä ja tarjota kestävän kehityksen ajankohtaisinta tietoa toiminnallisin ulkoilmatyöpajoin.

Muutos: Ihmisten asenteisiin vaikuttaminen on vaikeampaa kuin mielipiteisiin vaikuttaminen. Pitää vedota kohderyhmän tarpeisiin, tunteisiin, arvoihin ja hyötyyn. Hankkeen jälkeen Keski-Suomen päiväkodeissa osataan soveltaa uusinta tietoa käytännön työhön ja henkilöstön ymmärrys lisääntyy ympäristö- ja luontokasvatuksen sekä kestävän kehityksen ajankohtaisista teemoista.  Uusien menetelmien myötä lapsille saadaan uudenlaista tekemistä, josta saadaan myös uusia ajatuksia perheen kanssa vietettyyn vapaa-aikaan. Ulkoilmatyöpajoihin osallistuvat lapset myös opettavat kotonaan luontoon liittyviä asioita ja koko perhe oppii yhdessä ympäristöasioita.

Vaikuttavuus: Henkilöstö osaa käyttää hankkeen päätyttyä monipuolista tietoa ympäristö- ja luontokasvatuksen suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Henkilöstö on myös käytännössä itse ollut aktiivisesti mukana ulkoilmatyöpajojen toteutuksessa, joten heillä on rohkeutta ja osaamista jatkaa ympäristö- ja luontokasvatustoimintaa. Luontopäiväkodeissa varhaiskasvatuksen painotus on lapsen positiivisen luontosuhteen kehittymisen tukemisessa ja kestävään elämäntapaan ohjaamisessa. Luonnossa toteutettavat työpajat lisäävät tietämystä myös luonnon tarjoamista hyvinvointivaikutuksista.

Konkreettiset tavoitteet ja tuotoksia
Projektin aikana saavutettavat tulokset ja tuotokset

Tavoite: Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaaminen kehittyy ja päiväkodin arkeen saadaan ympäristö- ja luontokasvatuksellisia sisältöjä.

Toteutus: Neljän toiminnallisen työpajan prosessi toteutetaan päiväkodeissa (12) luonnon äärellä, seikkailupedagogiikan menetelmiä hyödyntäen. Työpajoissa käytettävät materiaalit koostetaan ja kiteytetään laajasta ja avoimesta tietovarannosta. Käytännössä valitut materiaalit ja toiminnalliset työpajat ovat vaikuttamisviestinnän keinoja, joten kaikki projektityö on vaikuttamisviestintää, jolla tavoitellaan muutosta varhaiskasvatuksen henkilöstön toimintatapoihin. Työpajat antavat tietoa mm. ekososiaalisesti kestävän elämäntavan perusteemoista: kestävä kehitys, vastuullinen kulutus, kiertotalous, ilmaston ja luonnonsuojelu sekä luonnon tarjoamista hyvinvointivaikutuksista. Henkilöstölle tarjotaan uusia työkaluja ympäristö- ja luontokasvatuksen toteuttamiseen, sekä tukea myös työstä palautumiseen luontoympäristössä. Työpajat tarjoavat erilaisia aktiviteetteja sekä uusia kokemuksia. Työpajojen aikana toiminnalliset tehtävät suoritetaan ryhmässä lasten kanssa. 

Tuotokset: Työpajoissa koostetaan varhaiskasvatuksen henkilöstölle suunnattu ympäristö- ja luontokasvatuksen työkirja, joka auttaa ja helpottaa luontotoiminnan suunnittelua varhaiskasvatuksen yksiköissä. Työkirjaan kootaan neljän työpajan teemojen mukaisesti henkilöstölle tärkeää taustatietoa ja lapsille suunnattuja käytännön tehtäviä. Työkirjan materiaalien soveltuvuutta testataan käytännössä ja muutoksia sisältöihin tehdään yhdessä varhaiskasvatuksen henkilöstön (ja lasten) kanssa. Työkirja julkaistaan internetissä ja on saatavilla ilmaiseksi. Hankkeelle perustetaan Instagram-tili ja Facebook sivut, jotka kohdennetaan päiväkotien henkilöstölle. Projektin aikana kirjoitetaan blogitekstejä Meijän polun nettisivuille. Hankkeesta levitetään tietoa Ulos-Ut-Out -tapahtumassa, joka kokoaa satoja opettajia, kasvattajia, ohjaajia, päättäjiä ja tutkijoita etsimään yhdessä polkuja kestävään tulevaisuuteen ja innostumaan ulkona oppimisesta.

Tutkimuksellisuuden rooli projektissa
Kuvaa lyhyesti suunniteltu tutkimuksellinen osuus. Kuvaa, millaista tutkimusaineistoa on suunniteltu kerättävän.

Varsinaista tutkimusta ei tehdä, mutta projektin aikana varmennetaan ulkoilmatyöpajojen ja materiaalien (työkirja) soveltuvuus ja käyttökelpoisuus kyselyin ja havainnoiden.

Suurimmat riskit

Toiminnasta kiinnostuneiden päiväkotien sitoutuminen projektiin. Keski-Suomessa on yhteensä 113 (kunnallista ja yksityistä) päiväkotia, joista kuusi on luontopäiväkoteja.

Päiväkotien resurssien käyttäminen ylimääräiseen koulutukseen: onko mahdollisuutta osallistua työpajoihin työajalla? Työpajat toteutetaan osana työpäivän rutiineja, ulkoilmatyöpajoina (luontoretkinä).

Suunnitellut muut toteuttajat ja heidän rooli
Suunnitellut muut toteuttajat, heidän osaamisalue projektissa ja rooli.

JAMK Hyvi TKI/ Johanna Sutinen (päätoteuttaja): Sutinen vastaa työpajojen sisällöistä sekä toteutuksesta. JAMKista saadaan tarvittavat projektihallinnan tukipalvelut (flat rate).

Tavoitteena saada mukaan 12 eri yksikköä Keski-Suomesta.

LÄHTEET

Amicione, G. et al. (2018). Green breaks: The restorative effect of the school environment’s green areas on children’s cognitive performance. Frontiers in Psychology ( 9), 1579. https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyg.2018.01579/full  

Braun, Tina & Dierkes, Paul (2016) Connecting students to nature – how intensity of nature experience and student age influence the success of outdoor education programs. Environmental Education Research 2017, VOL. 23, NO. 7, 937–949. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13504622.2016.1214866

Cantell, Hannele & Aarnio-Linnanvuori, Essi & Tani, Sirpa (2020) Ympäristökasvatus. Kestävän tulevaisuuden käsikirja. Helsinki: PS-kustannus, verkkojulkaisu, ei sivunumeroita.

Cooper, A. (2015). Nature and the Outdoor Learning Environment: The Forgotten Recource in Early Childhood Education. International Journal of Early Childhood Education.Vol.3(1):85-97. https://files.eric.ed.gov/fulltext/EJ1108430.pdf  

Ernst, J., and S. Theimer. 2011. Evaluating the effects of environmental education programming on connectedness to nature. Environmental Education Research 17, no. 5: 577–98.

Jordan, M. 2009. “Nature and Self – An Ambivalent Attachment?” Ecopsychology 1 (1): 26–31. https://www.researchgate.net/publication/251773260_Nature_and_Self-An_Ambivalent_Attachment 

Liefländer, Anne K. & Fröhlich, Gabriele & Bogner, Franz X. & Schultz, P. Wesley (2013) Promoting connectedness with nature through environmental education. Environmental Education Research, 2013 Vol. 19, No. 3, 370–384. Germany: Department for Bioscience. https://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/13504622.2012.697545 

Opetushallitus. Varhaiskasvatus suunnitelman perusteet 2018. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf