Biopooli

Biomassojen tuotantoketjun laatua ja tehokkuutta on kehitettävä, mikäli halutaan parantaa toimialan kannattavuutta ja lisätä uusiutuvien biomassojen käyttöä energiantuotannossa ja sitä kautta myös energiantuotannon omavaraisuusastetta. Biomassan kestävä käyttö ja riittäminen kaikille hyödyntäjille on mahdollisuuksien mukaan taattava ja löydettävä uusia, erityisesti alueellista kehittämistä tukevia liiketoimintamalleja. Tarvitaan myös jalostusarvoltaan parempia käyttömuotoja ja korkean lisäarvon vientituotteita.

Biopoolissa kehitetään uusi yhteisiä toimintoja hyödyntävä innovatiivinen toimintakonsepti ja liiketoimintamalli, jota demonstroidaan valitussa biomassaterminaalissa Pohjoisessa Keski-Suomessa.

1. Konenäköön perustuva menetelmä runsaasti uuteaineita sisältävän oksahakkeen erotteluun polttoainevirrasta. Tehokkaalla erottelulla luodaan uusi raaka-ainevirta, jota voidaan hyödyntää uusien korkean lisäarvon biotuotteiden jalostuksessa ja kehittämistyössä.

2. Kustannus- ja energiatehokkaat tavat lisätä hyötykuorman määrää metsäbiomassakuljetuksissa. Uusiutuvaa energiaa hyödyntävät menetelmät kuivaukseen palstalla tai terminaalissa.

3. Uusimpaan tietoon perustuvat varastoinnin riskejä (itsesyttyminen, varastointitappiot) vähentävät toimintatavat ja biomassan varastoituvuutta parantavat käsittelyt.

Hankkeen erityisenä tavoitteena on puubiomassoihin perustuvan yrityspohjaisen liiketoiminnan lisääminen Pohjoisen Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilla. Myös uusia puupohjaisiin korkean jalostusasteen vientituotteisiin keskittyvään T&K&I -toimintaa sekä tuotteiden kaupallistamista edistetään.

Hanke toteuttaa ketterää kokeilukulttuuria, jossa yritys- ja tutkimuslähtöisiä ideoita kokeillaan ja pilotoidaan
mahdollisimman pienellä viiveellä. Kokeilukulttuurin, onnistuneiden kokeiden ja pilotointien sekä tehokkaan
tiedottamisen kautta saadaan hankkeen tuloksille lisää näkyvyyttä ja lisää yrityksiä mukaan jalostamaan hankkeen tuloksia tuotteiksi.

Hankkeessa tehdyt tutkimukset ja selvitykset

Opinnäytetyöt

• Mikko Korpela ja Miro Salomaa, Tekniikan ja liikenteen ala, insinööri (AMK), logistiikka, K 2017: Bioterminaalin sijainnin määritys

• Katariina Suutala-Nousiainen, Luonnonvara- ja ympäristöala, agrologi (ylempi AMK), biotalouden kehittäminen, K. 2017: Oksaisen kuusihakkeen saatavuus sahateollisuudesta biojalostuksen raaka-aineeksi. Case: Koskisen Oy

• Arttu Pöyhönen, Luonnonvara- ja ympäristöala, agrologi (AMK), K 2017: Energiapaalien luonnonkuivaamisen tehostaminen aurinkoenergialla

Mitä kaikkea hankkeessa saatiin aikaiseksi? 

Biopooli projektin uutisia

Biopoolia kehittämässä