BiohiiliHackathon - Raaka-aineista ratkaisuksi

Miten alueellisista puupohjaisista sivuvirroista voidaan rakentaa kannattava ja toteuttamiskelpoinen bio- tai aktiivihiilen arvoketju? 

Äänekosken kaupunki ja L&T etsivät ratkaisuja, jotka yhdistävät alueen puupohjaiset raaka-aineet, tuotannon, lopputuotteet, asiakkaat ja prosessin sivuvirrat optimoiduksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on lisätä materiaalien jalostusarvoa ja synnyttää uutta liiketoimintaa, investointeja ja työpaikkoja. 

Koukkuniemen kiertotalouskeskittymä Äänekoskella, pohjoisessa Keski-Suomessa, tarjoaa ratkaisuille konkreettisen toimintaympäristön. Äänekosken kaupungin kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti jo markkinoilla toimivat tai kaupallistamisvaiheessa olevat ratkaisut, jotka voisivat sijoittua tai laajentaa toimintaansa alueelle. L&T puolestaan etsii rohkeita uusia avauksia ja konsepteja, joiden kaupallinen toteutus voi olla vielä alkuvaiheessa. L&T:llä on biohiilen raaka-aineita sekä vankkaa osaamista materiaalien keräykseen, käsittelyyn ja logistiikkaan liittyen.  

Innovaatiokilpailu huipentuu 2.12.2026 järjestettävässä kilpailussa, jossa yhteistyömahdollisuuksia tavoittelevat Biopallo Systems, Borealis Bioproduct, Elementic, Finrenes, Carbons-PUHI, Reduciner, Torrec Technologies ja Xylo Gas.

BiohiiliHackathon 2026

Haussa ratkaisuja materiaalien jalostusarvon lisäämiseksi ja käytön tehostamiseen

Alueella tehdyissä kartoituksissa on tunnistettu vuosittain kymmeniä tuhansia tonneja biohiilen tuotantoon mahdollisesti soveltuvia puupohjaisia raaka-aineita, kuten kierrätyspuuta, sahanpurua ja karsittua rankaa. Pyrolyysissä eli biomassan vähähappisessa lämpökäsittelyssä vain osa raaka-aineesta jää biohiileksi. Samalla syntyy lämpöä, kaasuja ja nesteitä, joiden hyödyntäminen on merkittävä osa kokonaisuuden kannattavuutta. 

Mukaan valitut tiimit 

Hackathoniin haki mukaan yhteensä 17 yritystä ja kehittäjätiimejä, jotka tarjosivat monipuolisesti ratkaisuja bio- ja aktiivihiilen tuotantoon, jatkojalostukseen, sekä loppukäyttöön. 

Kovatasoisesta joukosta kahdeksan haasteen näkökulmasta potentiaalisinta tiimiä valittiin mukaan.

Biopallo Systems

Biopallo Systems Oy ehdottaa biohiilen tuotannon raaka-ainepohjan laajentamista kosteisiin, epätasalaatuisiin ja vaikeasti hyödynnettäviin sellaisiin teollisuuden sivuvirtoihin,  jotka eivät sellaisenaan sovellu tehokkaasti pyrolyysiin. Tavoitteena on jalostaa ominaisuuksiltaan vaihtelevista sivuvirroista kuivempaa, tasalaatuisempaa ja pyrolyysiprosessiin paremmin soveltuvaa raaka-ainetta.

Boreal Bioproducts

Boreal Bioproducts ehdottaa puupohjaisten sivuvirtojen jalostuksen ja biohiilituotannon yhdistämistä samaan teolliseen kokonaisuuteen. Ratkaisussa hyödynnettäisiin yhteisiä raaka-aine- ja logistiikkaketjuja sekä biohiilituotannon hukkalämpöä uuttolaitoksen energiantarpeisiin. Tavoitteena on parantaa molempien prosessien kannattavuutta ja nostaa sivuvirtojen jalostusarvoa.

Carbons - PUHI

Carbons ja PUHI tuotteistavat ja konseptoivat biohiililaatuja eri käyttöttarpeisiin soveltuviksi biohiiliratkaisuiksi.

Elementic

Elementic hyödyntää hiilen vielä käyttämätöntä potentiaalia uudistaakseen modernia arkkitehtuuria, rakentamista ja muotoilua.

Finrenes

Finrenes Oy ehdottaa puupohjaisten jäte- ja sivuvirtojen jalostamista biometaaniksi ja biohiileksi integroidussa prosessissa. Finrenesin höyryräjäytysteknologia mahdollistaa vaikeasti hajoavan puubiomassan hyödyntämisen biokaasun tuotannossa. Mädätys vähentää pyrolyysissä poistettavan haihtuvan orgaanisen aineksen määrää, mikä voi parantaa pyrolyysilaitteiston läpimenokapasiteettia. Jäljelle jäävä hiilipitoinen mädäte voidaan jalostaa biohiileksi tai aktiivihiileksi.

Reduciner

Reducinerin ratkaisu käyttää sähkökuumenteista reaktoria aktiivihiilen ja synteesikaasun yhteistuotantoon, joka mahdollistaa molemmille tuotteille kilpailukykyisen hinnan.

Torrec Technologies

Torrec rakentaisi hidaspyrolyysilaitoksen, jossa syntyvät pyrolyysikaasut jalostetaan esimerkiki uusiutuvien polttoaineiden, muovien ym. Valmistuksessa. Prosessi hyödyntää raaka-aineen lähes 100 %:sti myytäviksi tuotteiksi, hukkalämpö hyödynnetään raaka-aineen kuivauksessa. 

Xylo Gas

Xylo Gasin joustava, integroitu biohiili- ja synteesikaasuteknologia mahdollistaa biohiilen ja puhtaan, runsaasti vetyä sisältävän synteesikaasun samanaikaisen tuotannon metsätalouden ja maatalouden sivuvirroista, mukaan lukien jätepuusta.

Mitä ratkaisuilta toivotaan?

Hackathonissa etsitään ratkaisuja, jotka lisäävät materiaalien jalostusarvoa ja hyödyntävät alueen materiaali- ja energiavirtoja tehokkaasti.

  • Ratkaisut voivat liittyä esimerkiksi:
  • bio- tai aktiivihiilen tuotantoteknologiaan
  • laitoksen operointiin, omistukseen tai investointimalliin
  • raaka-aineiden keräykseen, esikäsittelyyn ja logistiikkaan
  • biohiilen jatkojalostukseen, loppukäyttöön tai asiakkuuksiin
  • lämmön ja muiden prosessivirtojen hyödyntämiseen
  • arvoketjun liiketoiminta- tai kumppanuusmalliin.  
  • Ratkaisun ei tarvitse kattaa koko arvoketjua eikä olla valmis tuote tai teknologia. Tärkeää on osoittaa uskottava polku käytännön toteutukseen ja liiketoimintaan.

Toisiaan täydentäviä hakijoita voidaan yhdistää yhteisiksi tiimeiksi tai kumppanuuksiksi hakijoiden niin halutessa. 

Ratkaisujen arvioinnissa painotettiin erityisesti seuraavia näkökulmia:

Liiketoimintapotentiaali 
Asiakastarve, markkina, ansaintalogiikka ja kasvumahdollisuus.

Toteutettavuus 
Tekninen, taloudellinen ja logistinen uskottavuus sekä tarvittavat kumppanit.

Alueellinen vaikuttavuus 
Työpaikat, investoinnit ja alueellisen yritystoiminnan vahvistuminen.

Resurssitehokkuus 
Materiaalien, lämmön ja muiden prosessivirtojen hyödyntäminen sekä ympäristöhyödyt. 

Toimeksiantajat ja toteuttaja

Hackathonin toimeksiantajina toimivat Lassila & Tikanoja ja Äänekosken kaupunki. Toteutuksesta vastaa jo lähes viidenkymmenen hackathonin kokemuksella biokiertotalouden yrityskiihdyttämö BioBoosters yhteistyössä Euroopan unionin osarahoittaman Hiilivirrat arvokkaiksi tuotteiksi (HATTU)-hankkeen ja Äkillisestä muutoksesta yhdessä kohti kasvua -hankkeen kanssa.

Äänekosken kaupunki & Koukkuniemen kiertotalouskeskittymä

Äänekosken kaupunki pohjoisessa Keski-Suomessa on Suomen johtavia biotalous- ja teollisuuspaikkakuntia, joka edistää aktiivisesti kestävää kasvua, kiertotaloutta ja uusia investointeja. Äänekosken kaupunki kehittää Koukkuniemen yritysaluetta tarjoamalla yrityksille ainutlaatuisen ympäristön sivuvirtojen hyödyntämiseen, uusien ratkaisujen pilotointiin sekä korkeamman jalostusasteen tuotteiden ja liiketoiminnan kehittämiseen. Yritysalueen tavoitteena on synnyttää uusia yrityksiä, investointeja ja työpaikkoja sekä vahvistaa Äänekosken asemaa kiertotalouden edelläkävijänä.

Lassila & Tikanoja (L&T)

L&T on yksi Pohjoismaiden johtavista kiertotalousyrityksistä, joka kehittää ratkaisuja materiaalien tehokkaaseen hyödyntämiseen, kierrätykseen ja resurssiviisaaseen liiketoimintaan. Kiertotalouden edelläkävijänä L&T etsii jatkuvasti uusia mahdollisuuksia hyödyntää jäte- ja sivuvirtoja korkeamman jalostusasteen tuotteiksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi. Erityisesti biohiilen ja aktiivihiilen arvoketjuissa yritys näkee merkittävää potentiaalia uusille tuotteille, markkinoille ja innovatiivisille kumppanuuksille. 

Lue lisää L&T:n omilta verkkosivuilta.

HATTU-hanke

HATTU – Hiilivirrat arvokkaiksi tuotteiksi on VTT:n ja Jamkin yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke, joka edistää bio- ja aktiivihiilen ympärille muodostuvan yritysekosysteemin ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä Keski-Suomeen. Hankkeessa tutkitaan eri raaka-aineiden soveltuvuutta bio- ja aktiivihiilen tuotantoon, tuotantoprosesseja ja hiilituotteiden laatua sekä prosessissa syntyvän hukkalämmön hyödyntämistä alueellisessa lämmöntuotannossa. Hanke tuottaa tietoa arvoketjun kehitystarpeista, kannattavuudesta ja investointien pullonkauloista sekä tukee yritysten välistä yhteistyötä ja uusien ratkaisujen jatkokehittämistä. HATTU on Euroopan unionin osarahoittama, ja sitä toteutetaan yhdessä VTT:n kanssa. 

Raaka-aineet ja biohiilituotannon lähtökohdat

Äänekosken puupohjaiset raaka-aineet

Äänekosken kaupungin teettämän biohiiliselvityksen mukaan alueella on riittävästi puupohjaisia raaka-aineita teollisen mittakaavan biohiilituotantoon. Kartoituksessa tunnistettiin muun muassa:

  • noin 29 000 tonnia sahatavarasivutuotteita
  • noin 12 000 tonnia A- ja B-luokan kierrätyspuuta
  • noin 33 000 tonnia sahanpurua
  • noin 59 000 tonnia luonnonkuivattua karsittua rankaa vuodessa.

Lisäksi alueella on huomattava määrä muuta metsäenergiaa. Kartoitus ei kata alueen koko potentiaalia, koska kaikkien toimijoiden materiaalimääriä ei ollut saatavilla. Raaka-aineet ovat pääosin jo käytössä esimerkiksi energiantuotannossa, joten uuden käyttökohteen on oltava myös taloudellisesti kilpailukykyinen. 

L&T:n potentiaaliset raaka-aineet korkeamman lisäarvon tuotteiksi

Lassila & Tikanojan potentiaalisia raaka-aineita ovat esimerkiksi käytöstä poistuneet kuormalavat ja muu kierrätyspuu, rakennusjätteestä erotellut puujakeet sekä muut biomassat, joiden hyödyntämismahdollisuuksia bio- ja aktiivihiilen tuotannossa halutaan kehittää edelleen. Esimerkiksi kuormalavat koostuvat pääosin käsittelemättömästä puumateriaalista, kuten männystä, kuusesta ja erilaisista lehtipuista, mikä tekee niistä saatavan materiaalivirran kiinnostavaksi uusien tuotteiden, liiketoimintamallien ja kiertotalousratkaisujen kehittämiseen. Koko Suomen laajuisesti esimerkiksi rakennusteollisuudessa vuosittain syntyvän puujätteen (A- ja B-luokat) määrä on noin 200 000 tonnia. Erilliskerätyn puhtaan kierrätyspuun vuosimäärät ovat useiden kymmenien tonnien luokkaa. Tulevaisuudessa myös muut biomassaa sisältävät jätevirrat ja lietteet voisivat toimia biohiilen tuotannon raaka-aineina.

Pyrolyysiprosessi lyhyesti ja sen mahdollisuudet

Pyrolyysiprosessissa syntyy biohiilen lisäksi nesteitä, kaasuja ja lämpöenergiaa. Tyypillisesti noin kolmannes syötteestä päätyy biohiileksi, riippuen sekä käytetystä raaka-aineesta, sen kosteudesta ja itse pyrolyysiprosessista. 

Pyrolyysissä biomassaa kuumennetaan hallitusti lähes hapettomissa olosuhteissa noin 400–700 °C:ssa. Kuumennuksen aikana raaka-aine ensin kuivuu ja alkaa sen jälkeen hajota biohiileksi sekä kaasumaisiksi yhdisteiksi. Prosessista riippuen noin 20–40 % kuivan raaka-aineen massasta jää biohiileksi.

Kaikissa tapauksissa sivutuotteina muodostuu sekä kondensoitumattomia kaasuja (kuten hiilimonoksidia, hiilidioksidia ja hiilivetyjä) että erilaisia nestejakeita. Kaasuja voidaan hyödyntää prosessin energiantuotannossa, ja osa niistä voidaan jäähdyttää ja tiivistää pyrolyysiöljyksi. Prosessissa syntyvää lämpöä voidaan käyttää esimerkiksi raaka-aineiden kuivaamiseen tai muissa alueellisissa lämpöratkaisuissa. 

Nestejakeista voidaan eri lämpötiloissa tehtävällä kondensoinnilla erottaa vesipitoisempi puuetikkajae, joka sisältää mm. orgaanisia happoja ja fenoliyhdisteitä, sekä raskaampi tervamainen hiilivetyjae, sisältäen mm. aromaattisia ja alifaattisia yhdisteitä, fenoleja ja happoja. 

Sivutuotehiilivetyjä voidaan käyttää osittain prosessin lämmöntuotannossa ja tuottaa lämpöä muuhun käyttöön, mutta myös hyödyntäminen kemikaaleina voisi olla mielenkiintoinen mahdollisuus.
 

Esimerkki biohiilen tuotantolaitoksen ekosysteemistä Äänekoskella

Äänekosken biohiiliselvityksessä laadittu esimerkkikonsepti havainnollistaa, miten raaka-aineet, esikäsittely, biohiilen tuotanto, lämmön hyödyntäminen, hiilikrediitit ja alueellinen yhteistyö voisivat liittyä samaan kokonaisuuteen. 

Alla olevan kuvan esimerkkikonseptissa tarkastellaan noin 100 000 tonnin vuotuista syötemäärää ja noin 15 000–16 000 tonnin biohiilituotantoa. Kyseessä on suuntaa antava esimerkki, ei hackathonissa edellytetty laitoskoko tai valmiiksi valittu tekninen ratkaisu. 

esimerkki biohiilen tuotantolaitoksen ekosysteemista

Lisätietoja hackathonista

Matti Räsänen

Projektiasiantuntija
Biotalousinstituutti
Teknologiayksikkö
+358505271789

Eija Iso-Ahola

Liiketoimintapäällikkö
Biotalousinstituutti
Teknologiayksikkö
+358442305042

Äänekosken kaupunki:

Tanja Sulin
Kehityspäällikkö
+358 50 4400813
tanja.sulin(at)aanekoski.fi 
Vesa Alakärppä
Yritysneuvoja
+358 40 668 1978
vesa.alakarppa(at)aanekoski.fi

 

Lassila & Tikanoja:

Kati Vilonen
Kehityspäällikkö, kiertotalousliiketoiminta
 +358 50 325 7845
kati.vilonen(at)lassila-tikanoja.fi

Tutustu aiempiin hackathoneihin

Uutinen

Kahdeksan tiimiä jatkoon BiohiiliHackathonissa – ratkaisuissa näkyy biohiilen koko arvoketju

Äänekosken kaupunki on kiinnostunut löytämään joulukuussa Koukkuniemen kiertotalouskeskittymään sijoittuvia uusia toimijoita, L&T etsii avauksia puupohjaisten raaka-aineiden jalostusarvon kasvattamiseksi. 

Uutinen

Uusia ideoita ja visioita Meri-Lapin prosessiteollisuuden sivuvirtoihin – ReFlow Hackathonin voittaja hyödyntäisi mikrolevää

Yhdeksän tiimiä esittivät monipuoliset konseptit ja valmiit ratkaisut huhtikuun lopulla Jyväskylässä järjestetyssä innovaatiokilpailussa. Voiton vei Jamkin opiskelijoiden Leväryhmä, joka kasvattaisi ja jatkojalostaisi mikrolevää.

Uutinen

Jukolan Juusto Hackathon tarjosi heralle korkean asteen jatkojalostusideoita – voittoon heraa levän kasvualustana hyödyntävä Aircohol

Helmikuussa 2026 käydyssä Jukolan Juusto Hackathonissa etsittiin ratkaisuja sivuvirtana syntyvän heran hyödyntämiseksi. Monipuolisten ratkaisujen joukosta kilpailun voitti Aircohol, joka hyödyntää heraa mikrolevän kasvualustana.