KasvuKS - Uudistuvaa liiketoimintaa opiskelijayhteistyöllä

Taustalla yritysten haastava tilanne Keski-Suomessa 

Miten yritykset saadaan kasvamaan kannattavasti? Pitkään jatkunut kotimaisen talouden haastava jakso vaatii uudenlaisia toimenpiteitä. Keski-Suomessa on Suomen tasolla varsin huono työllisyystilanne ja melko vähän potentiaalisia keskisuuria kasvuyrityksiä. Yhtenä keinona Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen Yrittäjien ja Gradian toimesta käynnistettiin KasvuKS-hankkeiden kokonaisuus, jossa nämä kolme toimijaa ovat rakentaneet yhdessä yrityksille käytännönläheisiä tapoja tunnistaa kasvun mahdollisuuksia, purkaa kehittämisen esteitä ja löytää yrityksille sopivia sparraajia, osaajia, palveluja ja rahoitusta. Keskiössä ovat olleet arjen kohtaamiset yrittäjien kanssa: KasvuKS-keskustelut, yrityslähtöiset tapahtumat ja työpajat sekä oppilaitosyhteistyön Future Factory kehittäminen entistä paremmin yritysten tarpeisiin. 

KasvuKS-keskustelut tilannekatsauksena ja kehityksen herättelijänä 

KasvuKS-keskustelut ovat olleet hankekokonaisuuden ydin. Ne ovat olleet luottamuksellisia tapaamisia, joissa käydään läpi yrittäjän kanssa liiketoiminnan nykytilaa, kasvun tavoitteita ja kehittämisen pullonkauloja. Keskustelujen tavoitteena on ollut aktivoida erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä, jotka eivät vielä hyödynnä TKI-palveluita tai kuulu TKI-ekosysteemeihin. Keskustelut käynnistyivät helmikuussa 2025 ja niitä jatkettiin tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan koko hankkeen ajan. Keskusteluja on käyty 26.8 mennessä yhteensä 135 kappaletta. Yritykset löysivät tiensä keskusteluihin markkinoinnin kautta: suorakontaktointi, tapahtumat, verkkosivut, uutiskirjeet ja sosiaalinen media (mm. Facebook, Instagram ja LinkedIn). Tarvetta keskusteluille on ollut, mutta yritysten ja yrittäjien tavoittaminen on vaatinut aktiivista otetta ja kontaktointia. Osalla yrityksillä on ollut myös havaittavissa ”hankeähkyä”, jonka myötä KasvuKS-keskustelun hyödyllisyyttä ja käytännönläheisyyttä on ollut tarpeellista perustella varsin monipuolisesti. 

Keskustelujen tuloksista julkaistiin artikkeli Yritysten kasvun monet mahdollisuudet - Jamk Arena  (Arena Pro, Jamk, 24.11.2025). Artikkelissa kuvattiin KasvuKS-keskustelujen konsepti ja toteutustapa sekä keskusteluissa tunnistettuja yritysprofiileja. Käytännössä keskusteluissa ei löytynyt vain muutamaa “selkeää lokeroa”, vaan eri yrityksiä erottavia ja toisaalta yhdistäviä piirteitä: esimerkiksi yrityksen koko ja ikä, toimiala, kasvuhalukkuus, kasvun valmiudet sekä kasvun esteet. Yhteenvetona voidaan todeta, että keskustelujen perusteella maakunnasta löytyy monenlaisia yrityksiä. Karkeasti lokeroiden osalla on selkeästi sekä halua että mahdollisuuksia kasvuun ja osa on haastavassa asemassa tulevaisuuden suhteen. Kiinnostavia ja yllättäviä, potentiaalisia kasvuyrityksiäkin löytyi melko runsaasti. Kasvu ei välttämättä tarkoita suureksi kansainväliseksi konserniksi laajentumista, vaan pienillä yrityksillä voi olla tavoitteena työmahdollisuuksien ja liikevaihdon kasvu sekä myöhemmin ensimmäisen rekrytoinnin tekeminen. Yhtä kaikki, kyse on kasvuhalukkuudesta, joskin mittakaavat vaihtelevat yritysten välillä. Tarkempiin tuloksiin voi tutustua edellä mainitusta artikkelista. 

Yrityksiä aktivoimassa 

KasvuKS-keskustelujen rinnalla hankkeissa on toteutettu tapahtumia, koulutuksia ja yhteiskehittämistä niistä teemoista, jotka ovat nousseet esille yrittäjien arjesta.  

Keski-Suomen Yrittäjien KasvuKS – Yrittäjät -hankkeessa järjestettiin kaksi suuren suosion saavuttanutta TKI-treffitilaisuutta. Ensimmäinen toteutui syksyllä 2025 Jyväskylän Crazy Townin tiloissa ja paikalle saapui noin 90 aiheesta kiinnostunutta yrittäjää ja yrittäjien ystävää. Toiset treffit järjestettiin Hotelli Keurusselällä Keuruulla ja jälleen mukana oli hienosti osallistujia, noin 70 henkilöä. TKI-visiittejä on toteutettu kolme kappaletta ja ne suuntautuivat Ommellinen-yritykseen Muuramessa, Maalaishotelli Morvaan Jämsässä sekä Jamkin Game Pit Pro -ympäristöön, jossa tutustuttiin XR-teknologioihin. Lisäksi yrittäjien hanke aktivoi luovan ja kulttuurialan toimijoita kahden verkostotapaamisen puitteissa. Tuloksena tiiviimpi yhteistyö luovien alojen kesken ja yli toimialojen.  Koulutustuotteita on rakennettu vastaamaan vielä kohdennetummin yrittäjien tarpeita.  Uusia verkostotapaamisia on alkanut syntymään myös muiden toimialojen kesken. 

Gradian KasvuKS – Uudistuvaa liiketoimintaa verkostoyhteistyöllä -hankkeessa on kehitetty yritysten tukiverkostojen toimintaa ja rakennettu uudenlaisia yhteistyön muotoja. Verkostoyhteistyötä on vahvistettu yhteisen suunnittelun ja käytännön kokeilujen kautta. Tavoitteena oli tiivistää julkisten toimijoiden yhteistyötä ja parantaa tiedonkulkua, jotta keskisuomalaiset yrittäjät löytäisivät tarvitsemansa tuen entistä helpommin yritystoiminnan eri vaiheissa.  Yrityskehittäjien verkoston keskeinen viesti on selkeä: yrittäjä et ole yksin. Palveluja kehitetään yhteistyössä yrittäjien arjen, kasvusuunnitelmien ja TKI-toiminnan tueksi.  

Yhteistyö syvenee yhdessä tekemällä, joten yksi hankkeen tavoitteista oli suunnitella ja toteuttaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa kiinnostavia tapahtumia ja koulutuksia yrittäjille. Hankkeen aikana järjestettiin muun muassa markkinoinnin työpajoja Hankasalmella, Konnevedellä ja Toivakassa, tavattiin Gradian Konepäivässä kone- ja tuotantotekniikan alan yrittäjiä ja kehitettiin sisältöalojen yhteistyötä Moi Cast Meet & Match -tapahtumassa. Yhteensä näihin tapahtumiin osallistui noin 150 osallistujaa.  

Opiskelijat yritysten kasvua vauhdittamaan 

Jyväskylän ammattikorkeakoulun Future Factory -kokonaisuus on yksi tapa tukea yritysten toimintaa ja samalla mahdollistaa opiskelijoiden aidot työelämäkokemukset. Innoflash ja työelämäprojekti -opintojaksot voivat auttaa yrittäjiä liiketoiminnan kehittämisessä ja tukea kasvua. Jyväskylän ammattikorkeakoulun KasvuKS – Uudistuvaa liiketoimintaa opiskelijayhteistyöllä -hankkeessa on kehitetty opintoja erityisesti yritysten näkökulmasta. Miten opiskelijat voisivat entistä paremmin auttaa yritysten kehittämistoimenpiteissä ja miten yritykset saisivat mahdollisimman paljon hyötyä. Kehittämistyötä on tehty kahdesta suunnasta: yhtäältä viestintää ja markkinointia on terävöitetty, toisaalta itse toteutusten laatua ja sujuvuutta on tarkasteltu yritysten kokemuksen kautta.  

Yrityksille on järjestetty Future Factory -yhteistyötä avaava webinaari sekä tuotettu neljä napakkaa esittelyvideota. Prosessin kehittämiseksi Future Factory -toteutuksia myös havainnoitiin ja niistä kerättiin palautetta. Työelämäprojekteja seurattiin 9 yrityksen osalta ja Innoflash-toteutuksia 3 yrityksen osalta, yrityshaastatteluja tehtiin 6 kappaletta. Lisäksi käytiin läpi opintojaksojen materiaaleja ja palautekyselyjä. Tulosten analysoinnin perusteella voidaan todeta, että Future Factory -opinnot palvelevat varsin hyvin yrityksiä ja muita toimeksiantajia. Kehittämisen kohtia löytyi myös ja niiden pohjalta on lähdetty mm. selkeyttämään materiaaleja, yksinkertaistamaan viestintää, vahvistamaan yritysten sitoutumista projektiin sekä tuomaan paremmin esille sekä yritysten saamia hyötyjä, mutta myös vastuullisuutta siinä mielessä, että yritykset voivat tarjota opiskelijoille aitoja työelämäprojekteja ja vahvistaen näin heidän työelämätaitoja ja -valmiuksia. Yhtenä lopputuotoksena hankkeessa tuotetut materiaalit koottiin yrityksille suunnatuksi oppaaksi. Yritysten kokemasta arvosta kirjoitettiin artikkeli, joka on julkaistu Jamk Arenassa, Opiskelijat liiketoimintaa uudistamassa: yritysten kokema arvo Future Factory -yhteistyössä - Jamk Arena (Arena Public, Jamk, 14.8.2026). 

TKI-barometrilla tarpeet esille ja yritysneuvonnan kehittämisellä eteenpäin 

TKI-barometri on kehitetty Keski-Suomen yrittäjien KasvuKS-hankkeessa ja sen tarkoituksena on tuoda yritysten tarpeet ja tilanteet näkyväksi ja auttaa kohdentamaan tukea. Kysely on toteutettu ensimmäisen kerran marras–joulukuussa 2025 ja siihen vastasi 89 yrittäjää. Toinen kysely toteutettiin toukokuussa 2026 ja siihen vastasi 82 yrittäjää. Kysymykset tuottivat täsmätietoa yritysten liiketoiminnan nykytilasta, tulevaisuudesta ja osaamisesta, ja teemat jäsentyvät erityisesti yhteistyön, rahoituksen, osaamisen ja viestinnän alle. Tavoitteena on, että KasvuKS-keskustelujen ja barometrin tulosten pohjalta myös oppilaitosten tarjonta ja kehittämispalvelut selkiytyvät ja löytyvät yrittäjille helpommin – kohtuuhintaisesti tai joissain tapauksissa hanketoiminnan kautta maksutta. Yhteenvetona kahden TKI-kyselyn tulokset osoittavat, että keskisuomalaisissa pk-yrityksissä on vahvaa kehittämishalua ja runsaasti uudistumispotentiaalia. Yritykset tunnistavat tarpeen parantaa tuotteita, palveluja, markkinointia, digitaalisuutta, vastuullisuutta ja yhteistyötä. Kehittämisen esteet liittyvät kuitenkin ennen kaikkea arjen resursseihin: aikaan, rahoitukseen, osaamiseen ja oikeiden kumppaneiden löytämiseen. Erityisesti mikro- ja pienyrityksissä kehittämistyö jää helposti päivittäisen toiminnan varjoon, vaikka tarve ja motivaatio ovat olemassa. Tulokset korostavat, että TKI-toiminnan tulee näyttäytyä yrityksille konkreettisena hyötynä eikä hallinnollisena hankekielenä. Yritykset tarvitsevat selkeän ensikontaktin, joka auttaa tunnistamaan kehittämistarpeen ja ohjaa sopivan tuen, rahoituksen tai asiantuntijan äärelle. Markkinoinnin, myynnin, digitaalisuuden ja tuotteistamisen käytännönläheinen sparraus nousee keskeiseksi tukitarpeeksi. Myös oppilaitosyhteistyössä, yritysverkostoissa ja asiantuntijapalveluissa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, jos yhteistyön muodot tehdään yrityksille helpoiksi ja selkeiksi. Vastuullisuuden osalta yritykset tarvitsevat tukea jo olemassa olevien tekojen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja hyödyntämiseen viestinnässä. Raportoinnin näkökulmasta keskeinen johtopäätös on, että pk-yritysten TKI-polun tulee olla matalan kynnyksen, nopeasti käynnistyvä ja yrityksen omaan kokoon sekä tilanteeseen sovitettu. TKI-barometri uusitaan jatkossa kerran vuodessa. 

Keski-Suomen yritysneuvojien TKI-osaamisen vahvistaminen on ollut keskeinen osa Gradian KasvuKS-hanketta. Syksyllä 2025 järjestetyissä työpajoissa koottiin näkyväksi yritysten kanssa toimivien organisaatioiden palveluja ja osaamista, jotta myös uudet verkostotoimijat pääsevät sujuvasti mukaan yhteistyöhön. Samalla korostui yhteisen asiakasymmärryksen merkitys. Yrittäjän esittämän osaamis- tai rahoitustarpeen taustalla voi olla esimerkiksi ajan tai resurssien puute, epävarmuus tai korkea kynnys uudistaa toimintaa. Ensikohtaamisessa onkin tärkeää kuunnella yrittäjää ja auttaa häntä hahmottamaan kehittämistarpeensa kokonaisuutena. Kun verkoston toimijat tuntevat toistensa palvelut ja osaamisen, yrittäjä voidaan ohjata sujuvasti oikean tuen äärelle. 

Yritysneuvojien yhteistyötä syvennettiin keväällä 2026 yhteisessä koulutuspäivässä, jossa perehdyttiin Yhden tapaamisen työskentelyyn. Toimintamalli auttaa tunnistamaan yrittäjän tilanteen ja tuen tarpeet kokonaisvaltaisesti sekä sopimaan selkeistä jatkoaskelista jo ensimmäisen kohtaamisen aikana. Lisäksi hankkeessa selkeytettiin toimijoiden rooleja ja päivitettiin TKI-verkostokarttaa, jotta päällekkäinen työ vähenee ja palveluihin ohjaaminen helpottuu. Työn konkreettisena tuloksena syntyi ThingLink-pohjainen KasvuKS-verkostotyökalu, joka kokoaa TKI-palvelukentän helposti hyödynnettävään muotoon. Työkalun päivittämisestä vastaa jatkossa Gradia. 

Mitä jää elämään, mitä vaikutuksia yrittäjälle? 

KasvuKS-kokonaisuus on koonnut yhteen kasvusta kiinnostuneita yrittäjiä ja yritysrajapinnassa toimivia asiantuntijoita. Tavoitteena on ollut tehdä kehittämisestä helpompaa, selkeämpää ja yrityksen tilanteeseen sopivaa. Jos yrityksessä on ollut ajankohtaista esimerkiksi kasvun suunnittelu, osaamisen kehittäminen, uuden yhteistyön etsiminen tai opiskelijaprojektien hyödyntäminen, KasvuKS on tarjonnut matalan kynnyksen väylän pysähtyä hetkeksi, sanoittaa tarpeet ja löytää seuraavat askeleet.  

KasvuKS-hankkeiden puolentoista vuoden mittainen kehittämissprintti on nyt takana, mutta yhteinen työ jatkuu. Hankkeessa rakennettuja toimintamalleja ja työkaluja on otettu arkeen jo hankkeen aikana ja niitä tullaan hyödyntämään myös hankkeen jälkeen. Kokemukset ja opit kulkevat mukana tulevassa kehittämisessä ja vahvistavat yhteistyötä myös jatkossa. Konkreettisia esimerkkejä on TKI-barometrin jatkuminen, yritysneuvojien perehdytysmateriaali TKI-verkoston toimintaan, Future Factory -kokonaisuuden sujuvoittaminen ja uusien materiaalien hyödyntäminen sekä KasvuKS-keskustelurungon hyödyntäminen esimerkiksi oppilaitosten normaalitoiminnassa jatkossakin.  

Hankkeilla on elinkaarensa, mutta pidemmällä tähtäimellä hanketoimijoiden (Gradia, Jamk, K-S Yrittäjät) tavoite säilyy samana: rakentaa keskisuomalaisille yrittäjille entistä sujuvampaa ja vaikuttavampaa tukea kasvuun, uudistumiseen ja TKI-toimintaan.