Mitä digitaalinen kuntoutus on?

Erilaiset ihmiset kulkevat kadulla iloisella mielellä

Yleisesti kuntoutus tunnetaan järjestelmällisesti etenevänä prosessina, jota ammattilainen ohjaa, asiakasta kuunnellen ja tukien. Kuntoutukseen voi hakeutua silloin kun esimerkiksi sairaus tai vamma koettelee itsenäistä arjessa selviytymistä elämän eri vaiheissa. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta saada tai ottaa vastaan kuntoutusta silloin kun he tukea eniten tarvitsisivat. Toiset saisivat kyllä ajan ammattilaiselle, mutta kulku kuntoutukseen on liian hankalaa esimerkiksi pitkien välimatkojen takia. Toiset puolestaan pääsevät vastaanotolle – tai parhaassa tapauksessa ammattilainen tulee asiakkaan luo – mutta tapaamisia ei ole niin tiheään kuin kuntoutuminen vaatisi. Tietyillä kuntoutuksen aloilla ja paikkakunnilla niin Suomessa kuin maailmallakin ammattilaisia on yksinkertaisesti liian vähän tai ei ollenkaan.

Voisiko kuntoutus olla muutakin kuin ammattilaisen läsnäoloon, perinteiseen ohjaukseen ja paikkaan sidottua toimintaa? 

Nykytekniikka tarjoaa monia mahdollisuuksia hyödyntää digitaalisuutta myös kuntoutuksessa, jolloin puhutaan digitaalisesta kuntoutuksesta. Se pitää sisällään monelle jo tutuksi tulleen etäkuntoutuksen lisäksi muita digitaalisia palveluita ja ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää kuntoutuksen eri vaiheissa joko asiakkaan itsensä tai ammattilaisten käyttämänä. Digitaalisen kuntoutuksen ytimessä on ihmiskeskeisyys: käytön suunnittelu lähtee aina asiakkaan itsensä tarpeista ja toiveista, hänen arvojaan ja valintojaan kunnioittaen. Digitaalinen kuntoutus voi esimerkiksi muistuttaa, motivoida, kannustaa ja rohkaista kuntoutusmatkan varrella, ja antaa asiakkaalle perinteistä kuntoutusta enemmän toimintavapauksia edistää omaa kuntoutumista omassa arkiympäristössään silloin, kun se hänelle itselleen parhaiten sopii. 

Digitaalisten innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen vaatii moniammatillisuutta sekä monialaisuutta. Harvoin asiakkaalle on merkityksellistä kuntoutuksen luokittelu esimerkiksi toiminta-, puhe- tai fysioterapiaan. Merkityksellistä on se, että palvelut pelaavat ja niitä on saatavilla silloin kun niitä tarvitaan. Digitaalisten kuntoutuspalveluiden kehittäminen vaatii laaja-alaisen kuntoutuksen osaamisen lisäksi myös todellisten käyttäjätarpeiden tunnistamista sekä teknistä osaamista ja koodaustaitoja. Organisaatioilta vaaditaan myös kykyä johtaa muutoksia, sillä uuden teknologian käyttöönotto tuo aina mukanaan myös muutoksia olemassa oleviin prosesseihin. 

Yksin tätä ei tehdä, mutta yhteen hiilen puhaltamalla voidaan kehittää laadukkaampia, henkilökohtaisia, monikäyttöisiä, jatkuvia ja skaalautuvia kuntoutuksen palveluita. Digitaalisuus siis haastaa pohtimaan laajemmin kuntoutuksen nykyisiä, usein aikaan ja paikkaan sidottuja käytäntöjä, sekä sitä, mitä ihmiskeskeisyys ja asiakaslähtöisyys itse kullekin käyttäjälle merkitsee. Voisi ajatella, että parhaimmillaan digitaalisten kuntoutuspalvelujen avulla voitaisiin joustavasti yhdistää omatoimista ja ammattilaisen ohjaama kuntoutusta, mutta entäpä jos jollekin digitaalinen kuntoutus onkin se ainoa oikea ja paras mahdollinen tapa ottaa vastaan kuntoutusta?   

Tule seuraamaan kehitystyötämme! AIRe-Platform-projektin aihepiirin ja sisältöjen seuraaminen onnistuu somessa #AIRePlatform. Lisää tietoa koko projektista ja tekemisestämme löytyy kotisivuiltamme.