uutinen 8.4.2022

Kuntoutus ja digitalisaatio – eli miten saada pyöreä palikka sopimaan neliskanttiseen reikään

AIRE-projektitiimin neljä asiantuntijaa seisoo yhteiskuvassa

Erään hankkeen kasvutarina kieli poskessa kirjoitettuna: AIRE-tiimi työskentelee tosissaan, vaan ei vakavina!

Muistan, kun näin ensimmäisen kerran Cd-levyn. “Ei tule toimimaan”, totesin. “Eihän tässä näy edes raitoja, miten voisi siirtyä kappaleesta toiseen.” Vinyylilevyjä oli sen sijaan hylly pullollaan, ja mankan vieressä odotti lyijykynä valmiina kasaamaan C-kasetilta purkautumaan päässeen nauhan. Ennustajan lahjoistani huolimatta nähtiin myös Cd-levyjen kulta-aika, ja tänä päivänä musiikkia kuunnellaan varsin paljon kehittyneiden ja ketterien suoratoistopalveluiden kautta. Kehitys kehittyy, sanotaan.

AIRE-projekti aloitti työnsä chatbottien parissa syyskuussa 2021. Ensitöiksemme kasasimme kommentteja ja kokemuksia bottien käytöstä. Moni keskustelukumppaneistamme totesi bottien olevan lähinnä vitsi, toiset kertoivat pyrkivänsä välttämään niiden käyttöä. Joku totesi, että voihan asiakaspalvelukokemus olla myös ihmisen kanssa todella huono, joten botin sopisi odottaa suoriutuvan tehtävästään vähintään tällä tasolla. Eli siis huono, vältettävä ja vitsi. Tämän perusteella voisi ehkä erehtyä ajattelemaan, ettei hankkeemme menestyksekäs toteuttaminen vaatisi kovin paljoa. Vaikka välillä kompassin neula on pyörinyt ympyrää hurjaa vauhtia, hyvin äkkiä kävi selväksi, mihin tulikaan ryhdyttyä. Näin keskusteluissa paljon yhtymäkohtia siihen, kun itse olen kohdannut uutta teknologiaa. Alun epävarmuus ja vastustelu muuttuvatkin pikkuhiljaa kokemuksiin kuten “tämähän on kätevää, miksi en ole kokeillut tätä aiemmin”. Nyt ei kuitenkaan ollut kyse yhden ihmisen hiljalleen muuttuvasta mielipiteestä ja kokemuksesta, vaan isosta mammutista nimeltä kuntoutus.

Uusi teknologia chatbotteineen – kutsutaan sitä nyt vaikka digitalisaatioksi – ja kuntoutus yhdessä ei ollutkaan ihan nakit ja muussi. Päinvastoin. Se oli kuin työntäisi pyöreää palikkaa neliskanttiseen reikään. Ei onnistu ilman viilaa, höylää ja nivelsidevammoja. Kyyneliltäkään ei olla täysin vältytty. Olin kuulolla lukuisissa webinaareissa, joissa oli asiasta kiinnostuneita kuntoutusalan ammattilaisia, mutta kuitenkin heidän innostuneet äänensä peitti alleen jykevät jyrähdykset digitalisaation mahdottomuuksista kuntoutusalalla. Yksi tiimiläisemme kommentoi pudonneensa mustaan aukkoon, toinen mainitsi ohimennen työmme kuvaavan kehittämisprojektin sijasta lähinnä kauhuelokuvaa. Palasin useaan kertaan miettimään asioita aivan alusta asti, ja löysin itseni usein varsin perustavanlaatuisten kysymysten ääreltä, kuten mitä kuntoutus ylipäätään on ja kuka sen määrittelee? Kuinka pitkälle tuttuja rajoja ja suuntaviivoja voi venyttää ilman, että eteen tulee tarve muokata myös alan lainsäädäntöä? Miten projektimme kehitystyö palvelisi parhaiten sekä palveluntarjoajia että palveluiden tarvitsijoita?

Jo aiemmin mainittua viilaa ja höylää tarvitsi kuntoutusalan lisäksi myös käytettävä teknologia. Ei ole itsestään selvää, että informaatioteknologia ymmärtää kuntoutusalan asettamat vaatimukset teknologialle. On äärimmäisen haastavaa saada odotukset ja toteutuma kohtaamaan, ja tässä olemme pyrkineet toimimaan eräänlaisina sillanrakentajina. Kun istutetaan kuntoutusalan ammattilaiset, humanistit ja insinöörit samaan pöytään, alun iloisen puheensorinan jälkeen laskeutuu syvä hiljaisuus, kun mikään taho ei aivan täysin ymmärrä, mistä toinen puhuu. Yritämme puhua samasta asiasta, mutta käytämme eri sanoja. Yleistykset sikseen, mutta ehkä tässä on murunen totuuttakin. Aluksi toimintaan liittyy kasvukipuja, mutta kunhan tukiviittomat on saatu haltuun, olemme, jos nyt ei samalla sivulla, niin ainakin samalla aukeamalla! Ja se on paljon se.

On rikkautta työskennellä eri alojen ammattilaisten kesken, eri asioita osaavien, eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa. Samalla oppii itse paljon uutta, ja lopputulos voi olla paljon parempi ja laadukkaampi, kuin mitä itse osasi odottaa tai mihin yksin kykenisi. Tiimityöskentely on joukkuepeliä, jota projektipäällikkömme kipparoi erittäin ammattitaitoisin ottein. Meillä jokaisella on oma, tärkeä roolimme projektissa. Avoin vuorovaikutus on avain onnistumiseen. Onneksi tiimiltämme ei huumoria puutu, mutta ei myöskään rohkeutta. Meillä on rohkeutta kertoa olevamme eri mieltä, ja pystymme sanomaan toisillemme ääneen, jos emme jotakin asiaa ymmärrä. Meillä on myös kykyä nauraa itsellemme – epäonnistuminen tai virheiden myöntäminen ei tee meistä yhtään vähempää ammattilaisia, päinvastoin!

Tätä toimivaa vuorovaikutusta yritämme parhaamme mukaan opettaa myös botille. Älä hämmästy tai vähättele asiaa, jos botti sanoo, ettei ymmärrä – se yrittää oppia uutta! Se ei ole huono, vältettävä tai vitsi. Myös sinä voit osallistua botin kouluttamiseen. Osoitteessa https://www.jamk.fi/fi/projekti/aire/aire-pilottibotit pääset kokeilemaan, mitä botti osaa ja miten se juttelee. Voit samalla vertailla, pidätkö asiallisesta ASIA-botista vai rennonletkeästä Rento-botista enemmän? Kumpi sopii sinun tyyliisi paremmin?

Timanttisen AIRE-tiimin puolesta,

Ida Mälkönen

Asiantuntija, Specialist
HYVI Kuntoutus- ja sosiaaliala, Rehabilitation and Social Studies
Hyvinvointi, School of Health and Social Studies
+358504738365