Projekti

KoKemus - Koulutuspalveluiden ekosysteemin kehittäminen fysiologisen mittaustiedon ja älykkäiden järjestelmien avulla

Rahoitusohjelma

Lyhenne
KoKemus
Projektityyppi
Kehittämisprojekti
Vahvuusala
Monialainen kuntoutus
Toteutusaika
1.8.2019 - 30.6.2022
Yksikkö
Hyvinvointi
Rahoitusohjelma
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
Projektin kuvaus

Fysiologinen mittaustieto simulaatio-oppimisen ilmiöitä selittämässä

Tausta: Simulaatio-oppiminen on todellisuuden jäljittämistä harjoitusympäristössä toteuttaen harjoitusskenaarioita mahdollisimman aidosti. Kuntoutusalalla simulaatio-oppiminen on tärkeä osa opiskelua, koska se tarjoaa turvallisen ympäristön harjoitella uusia menetelmiä ilman pelkoa virheiden tekemisestä asiakastilanteessa. Se myös lisää opiskelijan valmiuksia asiakkaiden kohtaamiseen ja
päätöksentekoon, antaen mahdollisuuden oppia samanaikaisesti sekä kädentaitoja että vuorovaikutustaitoja. Simulaatio-oppiminen on koettu hyväksi oppimismenetelmäksi, jonka aikana osallistujat pohtivat niin tiimityön merkitystä kuin myös omaa ammatillista itsetuntemustaan sekä sen kehittymistä. Pedagogiikassa ja simulaatio-oppimisessa on lisääntyvässä määrin ryhdytty
hyödyntämään myös fysiologisen ja neurofysiologisen mittaustiedon tuomaa ymmärrystä osana oppimisprosessia (nk. ‘educational neuroscience'), ja tätä lähestymistapaa hyödynnetään tässä tutkimuksessa.

Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten oppimisen aikana tapahtuvat psykofysiologiset eli keholliset signaalit ovat yhteydessä oppijan kokemuksiin simulaation aikana. Tätä tietoa voidaan tuottaa yhdistämällä hyvinvointimittauksissa käytettävää sykevälivaihtelua, kuluttajille saatavissa olevia neurologisia mittalaitteita sekä perinteisiä oppimisen tutkimuksessa käytettyjä määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Lisäksi tavoitteena on tarkastella oppijoiden ja ohjaajan vuorovaikutusta ja sen merkitystä oppimiselle, sekä opiskelijan reflektio- ja itsearviointitaitoja simulaatioharjoituksen yhteydessä.

Tutkimuksessa hyödynnetään koulutuksellisen neurotieteen (engl ‘educational neuroscience') lähestymistapaa kuntoutusalalla. Simulaatiotilanteessa mitattujen autonomisen hermoston toiminnan (heart rate variability) vasteita tarkastellaan suhteessa simulaatiotilanteen tapahtumiin, jotta vuorovaikutuksen taustalla olevat mekanismit ja vaikuttavat tekijät avautuisivat konkreettisemmin opiskelijoille. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten autonomisen hermoston signaalien ymmärrys auttaa opiskelijaa ymmärtämään paremmin opittavaa asiaa ja onko tietoa mahdollista hyödyntää opetuksen kehittämisessä.

Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen kohteena on kuntoutusalan opiskelijoiden simulaatiooppimistilanne. Samankaltaiset simulaatiotilanteet järjestetään toisen ja kolmannen opiskeluvuoden aikana, jotta on mahdollista verrata oppimisreaktioiden muutosta sekä opiskelijoiden reflektointi- ja itsearviointitaitoja suhteessa asiantuntijuuden kasvamiseen. Pilotointiasetelmassa seurataan fysiologisia muutoksia ja oppimisreaktioita simulaatio-oppimisen aikana opiskelijoilla, jotka toteuttavat simulaatiota ja jotka seuraavat simulaatiota. Lisäksi selvitetään, muuttuvatko oppimiskokemukset suhteessa fysiologisiin reaktioihin opintojen edetessä ja muuttuuko kokemus fysiologisen reaktion voimakkuudesta osaamisen kasvaessa.

Simulaatiotilanne pyritään toteuttamaan kymmenen kertaa eri opiskelijakokoonpanoilla. Simulaatiotilanteessa kuntoutusalan opiskelijat yhdessä toteuttavat ohjaustilanteen asiakkaalle, joka on standardoitu näyttelijäasiakas. Välittömästi simulaatiotilanteen jälkeen asia käydään läpi opiskelijoiden kanssa oppimiskeskusteluissa. Keskustelun aikana tilannetta tarkkailemassa olleet opiskelijat, näyttelijäasiakas ja opettajat antavat palautetta toimijoille harjoituksen jälkeen. Simulaatio-oppimistilanne ja sen jälkeinen reflektointi videoidaan ja siihen palataan viikon jälkeen, jolloin opiskelijat nostavat videolta esille oppimisen kannalta heille merkityksellisiä tilanteita simulaatioharjoituksesta. Opiskelijat täyttävät oppimispäiväkirjaa harjoituksen ja haastattelun välisenä aikana.

Simulaatiotilanteen ja harjoituksen jälkeisen oppimiskeskustelun aikana mitataan fysiologisia muutoksia. Näihin sykevälivaihteluun perustuviin mittauksiin nojaten oppimiskeskusteluissa tuodaan esiin yksilöllisten fysiologisten tekijöiden vaikutus vuorovaikutukseen.

Tutkimuksen merkitys: Tutkimus tuottaa tietoa fysiologisten mittareiden ja teknologioiden soveltuvuudesta ja yhteensopivuudesta oppimisprosessin välineenä simulaatio-opetuksessa. Tutkimuksen myötä opitaan hyödyntämään kognitiivisia ja kehollisia muutoksia osana oppimista kollaboratiivisissa ympäristöissä, sekä löydetään uusia keinoja tukea oppijan reflektio- ja itsearviointitaitojen kehittymistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan lisäksi hyödyntää suunniteltaessa oppimisympäristöjä, koulutuksen rakenteita, toimintatapoja ja ohjausta tukemaan tehokkaammin oppimisprosessia.

Lisätietoja:

Kaisa Lällä
kaisa.lalla@jamk.fi
Puh. +358400976760