• Lyhenne: KoKemus
  • Toteutusaika: 1.8.2019 - 31.12.2021
  • Painoala: Monialainen kuntoutus
  • Yksikkö: Hyvinvointi
  • Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
  • Projektin kotisivut: https://blogit.jamk.fi/kokemus/
Fysiologinen mittaustieto simulaatio-oppimisen ilmiöitä selittämässä

Tausta: Simulaatio-oppiminen on todellisuuden jäljittämistä harjoitusympäristössä toteuttaen
harjoitusskenaarioita mahdollisimman aidosti. Kuntoutusalalla simulaatio-oppiminen on tärkeä osa
opiskelua, koska se tarjoaa turvallisen ympäristön harjoitella uusia menetelmiä ilman pelkoa virheiden
tekemisestä asiakastilanteessa. Se myös lisää opiskelijan valmiuksia asiakkaiden kohtaamiseen ja
päätöksentekoon, antaen mahdollisuuden oppia samanaikaisesti sekä kädentaitoja että
vuorovaikutustaitoja. Simulaatio-oppiminen on koettu hyväksi oppimismenetelmäksi, jonka aikana
osallistujat pohtivat niin tiimityön merkitystä kuin myös omaa ammatillista itsetuntemustaan sekä sen
kehittymistä. Pedagogiikassa ja simulaatio-oppimisessa on lisääntyvässä määrin ryhdytty
hyödyntämään myös fysiologisen ja neurofysiologisen mittaustiedon tuomaa ymmärrystä osana
oppimisprosessia (nk. ‘educational neuroscience'), ja tätä lähestymistapaa hyödynnetään tässä
tutkimuksessa.

Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten oppimisen aikana tapahtuvat psykofysiologiset
eli keholliset signaalit ovat yhteydessä oppijan kokemuksiin simulaation aikana. Tätä tietoa voidaan
tuottaa yhdistämällä hyvinvointimittauksissa käytettävää sykevälivaihtelua, kuluttajille saatavissa
olevia neurologisia mittalaitteita sekä perinteisiä oppimisen tutkimuksessa käytettyjä määrällisiä ja
laadullisia menetelmiä. Lisäksi tavoitteena on tarkastella oppijoiden ja ohjaajan vuorovaikutusta ja sen
merkitystä oppimiselle, sekä opiskelijan reflektio- ja itsearviointitaitoja simulaatioharjoituksen
yhteydessä.

Tutkimuksessa hyödynnetään koulutuksellisen neurotieteen (engl ‘educational neuroscience')
lähestymistapaa kuntoutusalalla. Simulaatiotilanteessa mitattujen aivojen sähköisen toiminnan
(elektroenkefalografia) ja autonomisen hermoston toiminnan (heart rate variability) vasteita
tarkastellaan suhteessa simulaatiotilanteen tapahtumiin, jotta kuntoutusvuorovaikutuksen taustalla
olevat mekanismit ja vaikuttavat tekijät avautuisivat konkreettisemmin opiskelijoille. Tutkimuksen
tavoitteena on selvittää, miten aivojen ja autonomisen hermoston signaalien ymmärrys auttaa
opiskelijaa ymmärtämään paremmin opittavaa asiaa ja onko tietoa mahdollista hyödyntää opetuksen
kehittämisessä.

Aineisto ja menetelmät: Tutkimuksen kohteena on kuntoutusalan opiskelijoiden simulaatiooppimistilanne.
Samankaltaiset simulaatiotilanteet järjestetään toisen ja kolmannen opiskeluvuoden
aikana, jotta on mahdollista verrata oppimisreaktioiden muutosta sekä opiskelijoiden reflektointi- ja
itsearviointitaitoja suhteessa asiantuntijuuden kasvamiseen. Pilotointiasetelmassa seurataan
fysiologisia muutoksia ja oppimisreaktioita simulaatio-oppimisen aikana opiskelijoilla, jotka
toteuttavat simulaatiota ja jotka seuraavat simulaatiota. Lisäksi selvitetään, muuttuvatko
oppimiskokemukset suhteessa fysiologisiin reaktioihin opintojen edetessä ja muuttuuko kokemus
fysiologisen reaktion voimakkuudesta osaamisen kasvaessa. Simulaatiotilanne pyritään toteuttamaan
kymmenen kertaa eri opiskelijakokoonpanoilla. Simulaatiotilanteessa kuntoutusalan opiskelijat
yhdessä toteuttavat ohjaustilanteen asiakkaalle, joka on standardoitu näyttelijäasiakas.

Välittömästi simulaatiotilanteen jälkeen asia käydään läpi opiskelijoiden kanssa
oppimiskeskusteluissa. Keskustelun aikana tilannetta tarkkailemassa olleet opiskelijat,
näyttelijäasiakas ja opettajat antavat palautetta toimijoille harjoituksen jälkeen. Simulaatiooppimistilanne
ja sen jälkeinen reflektointi videoidaan ja siihen palataan viikon jälkeen, jolloin
opiskelijat nostavat videolta esille oppimisen kannalta heille merkityksellisiä tilanteita
simulaatioharjoituksesta. Opiskelijat täyttävät oppimispäiväkirjaa harjoituksen ja haastattelun
välisenä aikana.

Simulaatiotilanteen ja harjoituksen jälkeisen oppimiskeskustelun aikana mitataan fysiologisia
muutoksia. Näihin aivosähkökäyrään ja sykevälivaihteluun perustuviin mittauksiin nojaten
oppimiskeskusteluissa tuodaan esiin yksilöllisten fysiologisten ja neurofysiologisten tekijöiden
vaikutus kuntoutusvuorovaikutukseen.

Tutkimuksen merkitys: Tutkimus tuottaa tietoa fysiologisten mittareiden ja teknologioiden
soveltuvuudesta ja yhteensopivuudesta oppimisprosessin välineenä simulaatio-opetuksessa.
Tutkimuksen myötä opitaan hyödyntämään kognitiivisia ja kehollisia muutoksia osana oppimista
kollaboratiivisissa ympäristöissä, sekä löydetään uusia keinoja tukea oppijan reflektio- ja
itsearviointitaitojen kehittymistä. Tutkimuksen tuloksia voidaan lisäksi hyödyntää suunniteltaessa
oppimisympäristöjä, koulutuksen rakenteita, toimintatapoja ja ohjausta tukemaan tehokkaammin
oppimisprosessia.

Lisätietoja tutkimushankkeesta saa tutkimuksen vastuututkijalta:
Kaisa Lällä 
kaisa.lalla@jamk.fi
Puh. +358400976760