Saarijärven-Viitasaaren seutu on tunnettu upeasta järviluonnostaan. Esiselvityshankkeen päätavoitteina on seutukunnallisen reittiverkoston virittämisen kautta ottaa askel kohti yhtenäisempää aluetta, ja laatia yhteinen kehittämissuunnitelma luonnossa liikkumisen ja luontomatkailun edistämiseksi.

Tavoitteena on selvittää, miten seudun ulkoilureittiverkostosta ja luontomatkailusta voitaisiin saada seutukunnalle yhä merkittävämpi vetovoimatekijä tulevaisuudessa. Kehittämistoiminnan kohderyhmänä ovat ulkoilureittien hallinnoijat, alueen ulkoilureiteillä liikkuvat paikalliset asukkaat ja matkailijat sekä ulkoilukohteita hyödyntävät yritykset.

Hankkeessa tehdään esimerkiksi kuntien valitsemien 16 reitin nykytilan kartoitus, kyselyt reittien käyttäjille ja ylläpitäjille, luontomatkailuun liittyvän yritystoiminnan nykytilan ja niiden retkeilytuotteiden kartoitus. Reitistöhanke järjestää myös työpajoja sekä asiantuntijaseminaarin.

Hankkeen toteutusaika on 1.10.2019-30.9.2020 ja toiminta-alue Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan kahdeksan kuntaa: Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Viitasaari.

Yhteistyöhankkeen päätoteuttajana toimii Kehittämisyhtiö Witas Oy ja osatoteuttajana Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy. Hankkeen rahoittajina toimivat Keski-Suomen ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja alueen kunnat.

Tiedot hankkeen tilaisuuksista ja etenemisestä päivitetään Kehittämisyhtiö Witaksen hankesivuille sekä Aito Maaseutu -sivuston hankesivuille.

Lisätietoja:

Riikka Mansikkaviita
projektipäällikkö
puh. 044 537 2507
riikka.mansikkaviita(at)witas.fi

Upe Nykänen
projektiasiantuntija, JAMK
puh. 040 572 7056
upe.nykanen(at)jamk.fi

Essi Säynätmäki
projektiasiantuntija, JAMK
puh. 050 305 3843
essi.saynatmaki(at)jamk.fi

Yhteistyö päätoteuttaja Witas Oy:n ja JAMKin projektissa mukana olleiden asiantuntijoiden välinen yhteistyö oli sujuvaa koko projektin ajan, mistä koko projektiryhmä oli yksimielinen. Toimenpiteet pystyttiin toteuttamaan koronatilanteesta huolimatta, vaikka pieniä muutoksia matkalle mahtuikin. Koronatilanne aiheutti esimerkiksi sen, että tilaisuuksia muutettiin paikan päällä pidetyistä onnistuneesti verkkototeutuksiksi. Verkkotilaisuudet pystyttiin viemään hyvin ja joustavasti läpi, kerta kerralta myös työkaluista lisää oppien. Samalla opimme itsekin uutta verkkotyöpajojen järjestämisestä sekä fasilitoinnista ja ulkopuolinen tarjouskilpailulla valittu fasilitoija perehdytettiin verkkofasilitointiin. Avasimme samalla myös tälle yrittäjälle uusia ovia. Koronarajoituksista huolimatta maastokäynnit pystyttiin toteuttamaan turvallisesti aikataulussa. Projektitiimi pystyi onnistuneesti työskentelemään etänä yhteistyössä silloin, kun fyysiset tapaamiset eivät olleet mahdollisia. Projektissa laadittiin asiantuntijatyön, maastokäyntien, tilaisuuksien, kyselyiden, kunta- ja yrittäjäyhteistyön (yritysselvitys, haastattelut) pohjalta kattava kehittämissuunnitelma ”Elinvoimaa ulkoilureiteiltä”. Projektitiimi työsti suunnitelmaa yhteistyössä aktiivisesti loppuun saakka, vaikka aikataulu olikin tiukka, sovittu ulkopuolinen taittotyö huomioiden. Myös projektisuunnitelmassa asetetut määrälliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Esimerkiksi yrityksiä saatiin mukaan yrityksille suunnattujen tilaisuuksien kautta yli tavoitteena ollut 10 yritystä eli yhteensä 11 kpl. Yritysten yhteisten palveluiden kehitystyö eteni työpajoista virittelyn pohjalta konkreettisesti niin, että ryhmä yrittäjiä yhteistyössä SydänSuomen Keskusvaraamon kanssa sekä testautti pyörämatkailutuotteen että sai sen myyntiin SydänSuomen Keskusvaraamon kautta hankkeen aikana. Työpajasta virinnyttä melontatuotetta pohjustettiin myös yrittäjätestauksella, mutta sen yhteydessä selvisi, että kyseinen reitti ei ollut valmis ajatellulle yritysten yhteiselle melontatuotteelle. Tämä osoittaa, että projekti hyödytti yrityksiä konkreettisen yhteystyön käynnistymisen kautta. Yritysten aktiivinen osallistuminen motivoi kehitystyötä entisestään ja jo työpajojen suunnitteluvaiheessa syntyi uusia ideoita, joita on mahdollista huomioida myös jatkon hankesuunnittelussa. Mikä ei onnistunut? Nykytila-arvioinnissa oli mukana 16 kuntien valitsemaa reittiä. Osa reiteistä täsmentyi vasta melko myöhään projektin aikana, sillä osa kunnista ei ollut kyennyt tekemään päätöstä tarkasteltavista reiteistä ennen hanketta ja joillakin päätös venyi jopa kesään 2020 saakka. Mikäli reitit olisivat olleet valittuna jo hanketta aloittaessa, olisi työaikaa säästynyt varsinaiseen arviointityöhön, mutta nyt projektipäälliköltä kului aikaa reittivalintojen edistämiseen ja päätöksen penäämiseen kunnilta. Reittien valintakriteereitä olisi ollut hyvä miettiä tarkemmin jo hankesuunnitteluvaiheessa, jotta tulokset olisivat olleet paremmin yleistettävissä: nyt mukana oli hyvin erityyppisiä ja eri ”kehitysvaiheissa” olevia reittejä, ja vesistöreittejäkin (vesistöiltään tunnetulta alueelta) vain yksi. Projektin dokumentointikäytäntöjä olisi ollut hyvä suunnitella vielä selkeämmin alussa projektitiimin kesken. Käytössä oli yhteisenä dokumentaatio- ja työskentelyalustana JAMKin Teams -tietokanta, mutta koska JAMKin ja Witaksen Teamsit ovat ”erillisiä”, aiheutti tämä välillä pieniä viiveitä tiedonkulussa.