jamk.fi
toggle mainmenu toggle search
  • Lyhenne: SAMI&SAMU
  • Toteutusaika: 1.8.2018 - 31.12.2020
  • Painoala: Biotalous
  • Yksikkö: Teknologia
  • Rahoitusohjelma: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)
  • Projektin kotisivut:
Tausta ja tarve projektille

Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi, eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien kehittyminen, on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista. Se on vaarantamassa länsimaisen terveydenhuollon perustan, jolloin tavallisista bakteeritaudeista tulee tappavia ja tavallisiin leikkauksiin liittyvä kuolleisuus suurenee merkittävästi. Tällä hetkellä antibiooteille resistentit mikrobit aiheuttavat maailmassa noin 700 000 kuolemaa vuodessa. Jos asiaan ei puututa, määrän on vuoteen 2050 mennessä ennustettu lisääntyvän 10 miljoonaan.

Hygienian kokonaisvaltainen hallinta on tärkeä tekijä hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Sairaalaympäristössä mikrobikontaminaatioiden hallinta on haastavaa, sillä potilaiden mukana tulee joka tapauksessa haitallisiakin mikrobeja ja toisaalta potilaiden saamat mikrobikontaminaatiot saattavat olla hyvinkin vakavia seurauksiltaan. Pintojen likaantumis- ja puhdistettavuusominaisuuksilla voidaan huomattavasti vaikuttaa pintojen puhtauteen ja sitä kautta hygieniatason säilyvyyteen terveydenhuoltosektorilla. Pintaominaisuuksilla vaikutetaan mikrobien pysyvyyteen ja lisääntymiseen pinnoilla varsinkin puhdistuksen tai desinfioinnin välisenä aikana. Useissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu että puupohjaisilla luonnonmukaisilla orgaanisilla yhdisteillä on merkittävä kyky rajoittaa bakteeritoimintaa.

Muovivuoret kasvavat Euroopassa, sillä Kiina ei enää salli muovijätteen maahantuontia. Nykyisin muovijätteen arvosta hyödynnetään kierrätyksen kautta Europan komission mukaan vain viisi prosenttia. Loput arvosta häviää, kun muovia ajetaan kaatopaikoille tai jätteenpolttoon. Hukatun muovin arvo on 70–105 miljardia euroa vuodessa. Komission harkinnassa on myös kertakäyttöisten muovituotteiden kieltäminen. Useissa jäsenmaissa on jo saatu hyviä kokemuksia muovipussien kieltämisestä tai verottamisesta.

Öljypohjaisia muoveja käytetään monissa sairaalan materiaalisovelluksissa, kuten pakkausten pinnoitteena, ruiskuvaletuissa sairaalatarvikepakkauksissa ja kalvoina kertakäyttöisissä hygieniapaperituotteissa. Näiden muovien korvaaminen esimerkiksi kompostoituvilla materiaaliratkaisuilla vähentää sairaaloissa syntyvän muovijätteen määrää.

Projektin tarkoitus

Hanke toimii mahdollistajana aloittaa luonnonmukaisten aineiden ja materiaalien käyttö korvaamaan fossiilispohjaisia aineita ja materiaaleja.

Konkreettiset tavoitteet ja tuotoksia

Hanke tuottaa yhteenvedon puuperäisten antimikrobisten yhdisteiden ja biopohjaisten materiaalien soveltamismahdollisuuksista ja käytön aloittamisesta sairaalaympäristössä luoden edellytyksiä uusille liiketoimintamahdollisuuksille. Hankkeessa selvitetään puun sisältämien bioaktiviisien aineiden soveltuvuus käyttöön sairaalaympäristössä sekä ratkaisuja muovipohjaisen sairaalajätemäärien pienentämiseen. Tavoitteena on lisäksi pienentää terveydenhuollon hiilijalanjälkeä tukemalla vähähiilisten tuotteiden, palveluiden ja tuotantomenetelmien kaupallistamista näitä tuottavien yritysten näkökulmasta sekä tukea uusien vähähiilisten materiaaliratkaisujen käyttöönottoa ja lisätä potilasturvallisuutta sairaalaympäristössä. Myös uusien materiaalien ja aineiden käyttöön liittyvä regulaatio selvitetään hankkeen yhteydessä. Hankkeessa hyödynnettävä Living lab -testausympäristö tukee uusien alueellisten verkostojen ja yhteistyömallien syntyä käytettäväksi myös projektin päätyttyä.

Hanke mahdollistaa biopohjaisten aineiden ja materiaalien käytön aloittamisen sairaalaympäristössä. Tulosten perusteella biopohjaisten aineiden käytölle voi löytyä myös nopeasti muita sovelluskohteita.

Lisätietoja: Tarmo Lampila, +358505945287, etunimi.sukunimi@jamk.fi