jamk.fi
toggle mainmenu toggle search

Projektin tulokset

Hankkeen kehittämistavoitteena oli kehittää uusi yhteisiä toimintoja hyödyntävä innovatiivinen Biopooli -toimintakonsepti ja liiketoimintamalli sekä demonstroida Biopoolin toimintaa valitussa biomassaterminaalissa Pohjoisessa Keski-Suomessa. Termiaalitoiminta oli hankkeen suunnittelu- ja aloitusvaiheessa kovan kiinnostuksen kohteena eri puolella Suomea. Tähän perinteiseen toimintaan haluttiin saada laajempaa toiminnallisuutta ja raaka-aineen jalostusarvon nostoa.

Tarkastelu osaprojekteittain:

1. Konenäköön perustuva menetelmä (runsaasti uuteaineita sisältävän) oksahakkeen erotteluun polttoainevirrasta. Tavoitteena 90% erottelutehokkuus. Tehokkaalla erottelulla luodaan uusi mäntyöljy- ja uuteainerikas raaka-ainevirta, jota voidaan hyödyntää uusien korkean lisärvon biotuotteiden jalostuksessa ja kehittämistyössä.

Tavoite ei toteutunut suunnitellusti. Konenäkömenetelmän kehittäminen (kamera, detektori, robotti) osoittautui epähomogeenisen raaka-aineen, eli hakkeen käsittelyssä ennakoitua paljon vaikeammaksi. Kuitenkin kameraosaaminen ja sen hyötyjen tunnistaminen laajeni hankkeen myötä, ja sitä on jo päästy hyödyntämään jatkohankkeissa.

Rinnakkaisella Biopooli Investoinnit hankkeella voitiin hankkia konenäkötestauksia varten sekä asiantuntijapalveluja että laitehankintoja. Merkittävimpiä niistä olivat IR –kamerajärjestelmän ja kaasukromatografiin liittettävä mikrochamberin hankinta ja hyperspektrikameran vuokraus uuteainetestauksia varten.

2. Kustannus- ja energiatehokkaat tavat lisätä hyötykuorman määrää metsäbiomassakuljetuksissa. Uusiutuvaaenergiaa hyödyntävät menetelmät kuivaukseen palstalla tai terminaalissa. Tavoitteena biomassakuljetuksen sisältämän keskimääräisen vesimäärän pienentäminen nykyisestä puoleen, mikä tarkoittaa 6000-7000kg vähemmän vettä rekkakuormaa kohden.

Tavoite saavutettiin osittain. Hankkeen aikana tehtiin kuivauskokeista eri raaka-aineille ja kehitettiin jatkuvatoiminen kuivuri, jolla voidaan parantaa raaka-aineen laatua. Saatujen tulosten vieminen toimijakentälle ottaa kuitenkin oman aikansa. Kuivurikontti soveltuu puuraaka-aineitten lisäksi myös muiden materiaalien kuivaukseen. Myös aurinkoenergian (lisäenergiana) hyödyntämisestä saatiin uutta tietoa, joka on hyödynnettävissä etenkin energiapuuterminaaleissa, lämpöyrittäjyys- ja pien CHP -kohteissa.

Rinnakkainen investointihanke mahdollisti uudentyyppisen kuivurin suunnittelun ja rakentamisen hankkeen aikana. Merkittävimmät hankinnat olivat kuivurissa tarvittavat hakkeen siirtolaitteet, moottorit, hydrauliikka yms. komponentit sekä ulkopuolisena palveluna hankitut sähkö- ja automaatiosuunnittelu ja niiden asennukset.


3. Uusimpaan tietoon perustuvat innovatiiviset varastoinnin riskejä (itsesyttyminen,varastointitappiot) vähentävät toimintatavat ja biomassan varastoituvuutta parantavat käsittelyt. Tavoitteena uusien hakkeen varastointireseptien luominen alan toimijoille ja riskejä pienentävien käsittelyjen käyttöönotto terminaaleissa ja laitoksilla.

Tavoite saavutettiin suunnitellusti. Runsaitten kenttäkokeiden sekä käytettyjen lisäaineiden ja käsittelymenetelmien avulla saatiin runsaasti tietoa itsesyttimisten perimmäisistä syistä. Nämä tiedot hyödyttävät eri toimijoita energiapuun varastoinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Investointihankkeen rahoituksella suunniteltiin ja valmistettiin hakkeen käsittelylaitteisto, jolla voitiin varastoitaviin hakkeisiin lisätä nestemäinen ”varastointiaine”. Tällä aineella voitiin vaikuttaa olennaisesti hakkeen laadun pysymiseen pitkänkin varastoinnin aikana.


4. Biopooli –toimintakonseptin ja liiketoimintamallin luominen sekä demonstrointi valitussa terminaalissa Pohjoisessa Keski-Suomessa.

Hanketta suunniteltaessa näkymät bioterminaalien tulevaisuudesta ja energiapuun asemasta olivat paljon valoisammat kuin miksi ne hankkeen aikana todellisuudessa muuttuivat. Tavoitteena ollut Biopooli –toimintakonseptin ja liiketoimintamallin luominen sekä demonstrointi valitussa terminaalissa Pohjoisessa Keski-Suomessa jäi toteutumatta, ellei sellaiseksi katsota perustettua POKEn Pilot –terminaalialuetta. PK –yrityksiltä ei löytynyt lopulta tarvetta ja kiinnostusta lähteä toteuttamaan uutta liiketoimintamallia, eikä siihen löytynyt liiketaloudellisia perusteita muuttuneessa tilanteessa.

Viimeisimpiä investointi hankkeen toimenpiteitä oli sääsuojan hankinta Pilot terminaalialueelle. Se mahdollistaa erilaisten hakkeen käsittely- ja erottelukokeiden tekemisen terminaalialueella. Myös pienimuotoinen, laadukkaan hakkeen varastointi on mahdollista.

Yhteenvetona voidaan todeta, että osaaminen eri osaprojektien aihealueilla kasvoi merkittävästi. Tätä osaamista voidaan hyödyntää jatkossa rakennettaessa yritysten kanssa uutta T&K&I -toimintaa. Etenkin kamerateknologiaan liittyvä verkosto laajeni ja mahdollisti uudet kehittämisavaukset. Investointi –hankkeen rahoituksella tehdyt laitehankinnat mahdollistavat entistä laajemman tutkimus- ja kehitystoiminnan. Laitehankintoja voidaan hyödyntää myös tulevissa kehittämisprojekteissa.