TESSU-projektin blogikooste

Vuosina 2015–2019 valmensimme ja sparrasimme eri puolella Suomea toimivien Ohjaamojen verkostoa TESSU – Tehdään yhdessä ohjausta -projektissa. Millaiset asiat olivat tuolloin pinnalla ja mitä kaikkea TESSU-projektissa tapahtui myös valtakunnallisten kumppaneiden kanssa? Kurkista menneisiin vuosiin tässä blogikoosteessa, jossa on muutama poiminta kehittämistyöstä. Huomaat ehkä, kuinka moni asia on vuosien mittaan mennyt hienosti eteenpäin! 

Ohjaamoiden palvelutarjottimella on monenlaisia palveluja, eikä ole ihme, että niiden kehittämiseen tarjotaan tukea monesta eri suunnasta. TESSU-valmennuksen tavoitteena on edistää monialaista yhteistyötä. Oli mukava huomata, miten hyvin Ohjaamot olivat alkaneet hitsautua yhteen. Hyvän yhteishengen myötä Ohjaamon väki on alkanut puhua ”meidän” asiakkaista.

Kuulumisia ja tarinoita Ohjaamoista

Positiivista pöhinää Mikkelissä

alkuperäinen teksti julkaistu 11.5.2017

TESSU viuhahti 8.5.2017 Mikkeliin Itä-Suomen ja Etelä-Savon Ohjaamo-tapaamiseen, jossa huomattiinkin, että paljon oli tapahtunut sitten viime näkemän. Edellisessä Kotkan kokoontumisessa todetuissa haasteissa on päästy hyvässä hengessä eteenpäin, ja kehittämistyötä on tehty viimeisen vuoden ajan paljon kaikissa Ohjaamoissa. On jalkautettu toimintaa Ohjaamojen ulkopuolelle, järjestetty paljon tapahtumia ja tempauksia, saatu terveydenhoitaja- ja opinto-ohjaajan palveluja vakiintumaan, on huomioitu syrjäseutuja paremmin ja saatu paremmin johtoa sitoutumaan, ja ennen kaikkea edistetty yhteistä toiminta- ja työkulttuuria.

Tiikerin loikasta huolimatta tehtävää tuntuu riittävän edelleen, osallistujat totesivat yhteen ääneen. Kun toiminnan taustalla olevat hankkeet alkavat päättyä, pinnalle nousevat vakiinnuttaminen, toiminnan koordinointi ja johtaminen sekä Ohjaamoiden tulevaisuus. Juurruttaminen ja sitouttaminen edellyttänevät niin pitkäjänteistä strategiatyötä kuin Ohjaamon omaa visiota tulevaisuudesta. Selkeät työnkuvat, resurssit ja roolit auttavat työhön sitoutumisessa ja selventävät työntekijöiden oman työn ja ohjaamotyön suhdetta. Yhdessä määritellyt tavoitteet, toiminnan priorisointi ja yhteisen työn pelisäännöt kantavat eteenpäin arjessa. Taustaorganisaatioiden johdon tuki lisää Ohjaamotyön merkitykselliseksi kokemista. Vaikka moni asia on vielä avoin, on suunnattava tulevaisuuteen.
”Miksi aina kaiken pitää muuttua? Miksi aina samoja asioita pitää selittää uudelleen ja uudelleen? Miksi Ohjaamon lisäarvoa on aina vain todistettava?”, kyseli väki tuskaisena. Kehittäminen väsyttää välillä, mutta työn positiivinen tulos auttaa eteenpäin – kunhan välillä vain muistetaan sen äärelle pysähtyä. Moniammatillinen yhteistyö ei ole aina yksinkertaista ja helppoa. Tulisi käydä myös keskusteluja Ohjaamon identiteetistä ja sen syntymisestä sekä oman työn johtamisesta. Tila-asiatkin askarruttavat: missä käydään luottamukselliset ohjauskeskustelut ja onko Ohjaamon tila turvallinen työskennellä?

Palvelua tarvitsevien asiakkaiden löytämiseen liittyen nostettiin esille maahanmuuttajat ja nuoret aikuiset. TESSU heitti kysymykset, kuinka Ohjaamot ovat huomioineet toiselta asteelta valmistuvat opiskelijat (ammatillinen koulutus ja lukio), ja onko yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ura- ja työelämäpalvelujen kanssa tehty? Valmistuvat opiskelijat tippuvat pois oppilaitosten neuvonta- ja ohjauspalveluista. Erityiset ne nuoret, jotka tarvitsevat vain vähän apua työllistymiseen, olisi suuri asiakasryhmä Ohjaamoille. Olisihan se tavallaan ennaltaehkäisyä, jos mahdollisimman moni nuori saadaan työelämään kiinni mahdollisimman pian. Keskitytäänkö puheessa ja myös toiminnassa liiaksi niihin asiakkaisiin, joilla on suurempia pulmia päästä elämässä eteenpäin? Tosiasiassa tälle joukolle nuoria on paljon muitakin tuettuja palveluja.

Valmennuksessa todettiin myös, että Ohjaamot näyttäytyvät monimuotoisina ja erilaisina, ja vielä puuttuvat selvät kriteerit Ohjaamo-nimen ja -logon käytölle. Suosituksista huolimatta ohjaamolaiset pelkäävät toiminnan villiintymistä ja pohtivat vaihtoehtona säännöllistä arviointimenettelyä. Hallitus on myöntänyt 5 miljoonaa euroa palvelun vakiinnuttamiseen, mutta rahojen käytöstä tai toiminnan kytkeytymisestä lakiin ei vielä ollut tietoa. Ohjaamolaiset eivät kuitenkaan periksi anna ja toiminta jatkuu varmasti muodossa tai toisessa – toivottavasti kuitenkin kaikkien tuntemana Ohjaamo-brändinä.

Kirjoittajat: Anne Leppänen, Mervi Pasanen ja Auli Sesay

Seinäjoki: Ajatuksia Monialaisen ohjauksen tuulia -seminaarista ja sen jälkipuintina

4.10.2017

Vireillä ja alullaan oleva alueellisten Ohjaamoiden käynnistys on saanut ansaitsemaansa näkyvyyttä, ja paikalla oli mittava joukko ohjaustyön ammattilaisia ruohonjuuritasolta hallintoon ja päättäjiin. Ohjaamoiden rakentaminen herättää paitsi innostusta myös halua olla mukana niiden ydintoiminnassa ja monialaisessa verkostossa. Ohjaamoiden yhteisenä tavoitteena on kehittää alueen ohjauspalveluita ja monialaista yhteistä työtä. TESSU-valmentajat huomasivat päivän sisällöt ja avaukset valmennuskokemusten perusteella varsin merkityksellisiksi. Projektille saatiin kotiin viemisiksi rutkasti uutta pureskeltavaa monialaisen ohjausverkoston ja sen tarjoaman ohjaustyön valmennuksiin.

Asiakkaat Ohjaamon keskiössä

Päivän alussa TE-toiminnan palvelujohtaja Katri Lehto painotti asiakkaan kokemusasiantuntijuuden hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä ja muutostyössä. Asiakkaan äänen huomioimista korosti myös KT, rehtori Seija Nykänen omassa osuudessaan. Ohjaamo-toiminnan valtakunnallisissa linjauksissa asiakas on keskiössä ja valmennuskokemustemme perusteella asiakaskeskeisyys näkyy Ohjaamoiden päivittäisessä ohjaustyössä. Hienoa on ollut havaita, kuinka monessa Ohjaamossa toimintaa pyritäänkin suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä nuorten kanssa. Tämän onnistuminen edellyttää Ohjaamolta yhteistä ohjausymmärrystä, yhteisesti sovittuja toiminnan periaatteita ja toiminnan tavoitteisiin sitoutumista monialaisessa yhteistyössä.

Yhteisen työn haastavuus

Verkostotyön haasteita ja odotuksia pui verkostotyön asiantuntija Seija Nykänen. Seminaariyleisön tunnistamat haasteet kuulostivat tutuilta ja vastasivat hyvin valmennuskokemuksiamme. Samojen ja saman tyyppisten haasteiden kanssa kamppaillaan, kipuillaan ja myös edistytään ja selviydytään muissakin Ohjaamoissa. Työntekijöiden vaihtuvuus, uusien toimijoiden perehdyttäminen, verkoston osuvuus asiakkaan tarpeisiin, ydintoimijoiden osaaminen, asiantuntemus, asenne ja persoonallisuus, kiire ja jaksaminen, yhteiseen työhön sitoutuminen, yhdessä oppiminen, luottamus toisiin ja omaan osaamiseen ovat asioita, joiden ratkaiseminen vaatii keskustelua ja jakamista. Yhteisiä merkityksiä, pelisääntöjä, toiminnan käytänteitä ja ohjausymmärrystä ei synnytetä ilman siihen resursoitua yhteistä aikaa.

Ajankohtaisiksi haasteiksi koetaan myös Ohjaamo-toiminnan koordinointi sekä kuntien väliset yhteistyösuunnitelmat ja sopimukset toiminnan vakiintuessa. Keskusteluissa nostettiin esille valmennuksista tuttuja tärkeitä kysymyksiä: Missä asioissa ollaan valmiita kompromisseihin ja mikä on se lisäarvo, jonka Ohjaamo asiakkaalleen tuo?

Tässä kehittämisen vaiheessa tärkeitä kysymyksiä ovat haasteiden tunnistaminen, yhdessä ihmettely, eteenpäin vievien kysymysten esittäminen sekä luottamuksen rakentaminen. Luottamus syntyy avoimen ja myönteisen asenteen, hyvän yhteisen tahtotilan sekä yhteisten asiakaslähtöisten tavoitteiden siivittämänä. "Rajapinnan ja poikkihallinnollisen" sijaan voidaan Nykäsen mukaan nyt iedä käytäntöön toimintaa uudistavat käsitteet "yhdyspinta ja monialainen yhteinen työ".

Uraohjauksen tulevaisuus - oman polkunsa rakentajia, työelämässä oppijoita ja tiedon jakajia

Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan näkemykset työelämästä 2030-luvulla (eli ihan kohta!) jäävät taatusti kaivertamaan mieltä pidemmäksikin aikaa. Yhtenä teemana esiin nousi digitalisaatio ja sen vaikutukset työelämään ja yhteiskuntaan. Halava kuvaa digitalisaatiota massiivisena vallansiirtona järjestelmiltä ihmiselle. Tämä vallansiirto tulee mahdollistamaan itseohjautuvan yhteiskunnan ja antaa meille yhä enemmän mahdollisuuksia ja valtaa ohjata elämäämme. Koneet eivät vie töitämme, vaan ennemminkin paikkaavat heikkouksiamme ja täydentävät vahvuuksiamme.

"Jos teet työtä yksin, kone voi korvata sinut. Jos teet työtä yhdessä muiden kanssa, kone ei korvaa teitä." Ohjaamoiden toiminnan kannalta Halavan näkemys siitä, että kaikki ne alueet ja kaupungit, joissa työskennellään yhdessä, selviävät, kuulostaa mainiolta.
Ohjauksessa tärkeää ei ole enää kysyä, mikä sinusta tulee isona vaan, mikä sinusta tulee seuraavaksi. Työelämän hierarkkiset rakenteet ovat menneen talven lumia. Jatkossa työelämä tarvitsee artisteja, jotka kehittävät työtään omaehtoisesti ja oman polkunsa mukaisesti. Halavan jäsennys tulevaisuuden työntekijöiden osaamisvaatimuksista antaa yhden näkökulman siihen, mitä uraohjauksella tulisi tukea ja vahvistaa. Culture fit tarkoittaa soveltumista työkulttuuriin. Soveltuminen edellyttää avoimuuden, jakamisen ja verkostoitumisen taitoja. Keskeinen uuden työntekijän ominaisuus on tunnistaa työpaikan ilmapiiri ja yhteisölle ominaiset tavat toimia sekä sopeutua joukkoon. Fast Learner tunnistaa oman oppimiskykynsä eli sen, miten ja kuinka nopeasti hän oppii. Kyse ei niinkään ole omien kehittymistarpeiden tunnistamisesta, vaan valmiudesta oppia tarvittavat taidot. Kolmas rekrytoinnissa painottuva asia tulee olemaan Experience. Oleellista on kysyä, mistä kaikesta henkilöllä on jo kokemusta, sen sijaan, että häneltä tiedusteltaisiin, missä hän on hyvä?

Maailma ei tule valmiiksi

”Mihin sinulla on kiire tässä valmiissa maailmassa?” -lausahdus on monille tuttu. Jos kysymme tämän nuorilta, vastauksena lienee jonkinlainen lyhenne, josta me jo keski-iän kynnykselle ehtineet emme ymmärrä mitään. Nuori tuskin ajattelee, että maailma olisi joskus valmis. Ohjaamo-toiminnalla on hyvä mahdollisuus olla tukemassa nuoria tulevaisuuden työelämän haasteissa. ”Onneksi koneet eivät unelmoi, eivätkä haaveile. Ne eivät myöskään tunnista tunteita. Ne tekevät vain tehtäviä.”

Kokonaisvaltaista yhteistä työtä tarvitaan tulevaisuudessakin. Tätä työtä tehdään vahvasti myös lakeuksilla ja Etelä-Pohjanmaan Ohjaamo-verkosto on rakentumassa vauhdilla. Päivän viimeisenä lauseena screenille heijastuu ”Miten minä voin olla mukana Ohjaamon kehittämisessä?”. Sitä toivottavasti moni osallistuja pohti vielä kotimatkallakin.

Kirjoittajat: Seija Mäkinen, Päivi Kauppila, Mervi Pasanen

Vuonna 2017 teimme yhteistyötä 20 eri Ohjaamon kanssa!

21.12.2017 

Uusia prosessejakin käynnistyi – tarvekartoitushaastattelut toteutettiin vielä 6 Ohjaamossa. Olemme oppineet, että kaikki Ohjaamot ovat omanlaisiaan ja niistä löytyy erinomaisia ja lupaavia hyviä käytäntöjä levitettäväksi muihinkin Ohjaamoihin. Oppia ja tietoa saadaksemme vierailimme koko TESSU-joukkueena kehittämispäivän yhteydessä Turun Ohjaamossa syksyllä 2017.

TESSU-projektissa me kehitämme osaamistamme ja tekemistämme koko ajan. Kehittämispäivien ideat, välineet ja kehittämistoimenpiteet on valjastettu käyttöön ketterästi. Asiakaspalautteen pohjalta on tartuttu mm. tarvekartoitushaastattelujen ja valmennusprosesseista viestinnän kehittämiseen. Huomasimme, että kun ymmärrys TESSU-valmennuksesta ja valmentajien roolista on yhtenäinen, pääsemme Ohjaamotiimin kanssa heti alusta saakka hyvään vauhtiin kohti yhteistä työtä! Monialainen Ohjaamotyö -työvälineen pohjalta on syntymässä kysymyspatteristo sekä pelikortit, joiden avulla monialaisen yhteistyön keskeisiä tekijöitä voidaan käsitellä ja ottaa puheeksi myös ilman ulkopuolista sparraajaa. Uraohjaukseen liittyviin kysymyksiin tarjoamme vastauksia Ohjaamojen näkökulmasta TESSU-webinaareissa 2018.

Kun katsomme mennyttä syksyä ja koko vuotta 2017, ei sovi unohtaa ihania yhteistyökumppaneita ja hankekavereitamme Koordinaatissa sekä Kohtaamo-, OSMO- ja OHTO-projekteissa! Teemme yhdessä työtä Ohjaamoiden hyväksi. Yhteisen pöydän äärellä on oltu esimerkiksi Verkostotreffeillä toukokuussa ja propellihattujen yhteistyötapaamisessa marraskuussa, kun ideoimme Ohjaamoja tukevaa toimintaa ja edistimme yhteistyötämme. Tärkeässä roolissa on myös TESSU- ja OSMO-projektien yhteinen ohjausryhmä, joka vie työtämme eteenpäin.

Tunnelmia tuoreelta TESSU-valmentajalta keväällä 2018

10.6.2018

Ensimmäinen kevät TESSU-valmentajana on takana, ja kesän kynnyksellä on mukava ja aiheellistakin koota ajatuksia siitä, mitä kevättalvi toi tullessaan. Aloitin TESSU-valmentajana vuoden 2018 alussa ja pääsin perehtymään Ohjaamojen toimintaan sekä toimimaan valmentajana kahdessa Ohjaamossa ja kouluttamaan TESSUn uraohjauksen webinaareissa. Ohjaamot tekevät arvokasta työtä nuorten parissa, ja on ilo olla mukana niiden työn tukemisessa. Ohjaamojen kautta moni nuori saa ohjausta, tukea ja myötäelämistä omille ajatuksilleen.

Ohjaamoiden palvelutarjotin kattaa monenlaisia palveluja ja eikä ihme, että myös Ohjaamoihin tarjotaan tukea tänä päivänä monesta eri suunnasta. TESSU-valmennuksen tavoitteena on edistää monialaista yhteistyötä. Oli mukava huomata, miten hyvin Ohjaamot olivat alkaneet hitsautua yhteen. Hyvän yhteishengen myötä Ohjaamon väki on alkanut puhua ”meidän” asiakkaista. Ohjaamon oma ääni on alkanut kantaa. Monet Ohjaamot miettivät tällä hetkellä omia jatkojaan, mikä taho ottaa koppia hankkeen päättyessä. Päättäjät on saatava vakuutettua toiminnasta ja ennen kaikkea toiminnan pyörittämiseen on löydyttävä rahaa. Tulokset ja vaikutukset ovat suuria, mullistaviakin nuoren elämässä ja pieniäkin, mutta kaikki arvokkaita. Turussa Ohjaamo-päivien aikana pohdimme yhdessä TESSUn työpajassa mm. kuka hyötyy Ohjaamoista ja miten. Pohdintojen perusteella hyötyjiä olivat monet tahot, nuorista heidän läheisiin, Ohjaamojen työntekijöistä yhteiskuntaan. Joku totesikin, että Ohjaamosta saadun avun vaikutuksesta nuori elää hyvää elämää eikä tarvitse yhteiskunnan tukipalveluja. Työntekijät puolestaan kokivat oppivansa toisiltaan ja saavansa poweria työhönsä.

TESSU-valmennuksen aikana osallistujat ovat aktiivisesti mukana kehittämässä omaa toimintaansa. Parasta on, kun osallistujat sanoittavat omaa ja Ohjaamon toimintaa ja huomaavat ajattelevansa asioista samalla tavalla! Ja niin on myös arvokasta kuulla keskustelua, kun ohjaamolaiset rakentavasti antavat palautetta toisilleen. Yhteinen keskustelu, ääneen ajatusten sanoittaminen, auttaa näkemään asioiden tämänhetkistä tilaa ja auttaa kehittämään toimintaa. TESSU-valmennuksen prosessiin tyypillisesti kuuluvissa kolmessa valmennuskerrassa Ohjaamolla on tarpeeksi aikaa keskittyä yhdessä sovittujen ja tärkeiksi koettujen teemojen edistämiseen.

TESSU-valmennukset jatkuvat vielä syksyllä mm. Rovaniemellä, Porvoossa, Turussa ja Iisalmessa. Ja kuulittehan jo siitä, että uusi URAA!-hanke aloittaa uraohjauksen valmennukset Ohjaamolaisille.

Kirjoittaja: Pirjo Hänninen, TESSU-valmentaja

Nätverkar för ungdomarnas bästa

"Diskussioner om arbetslösa ungdomar, stödåtgärder och nätverkande var på agendan när Navigatorn Österbotten bjöd in samarbetsparter och utvecklingsprojektet TESSU till ett seminarium i Härmä. Målet var att samla kunskap och bygga nätverk för att gynna navigatorverksamheten."

24.1.2018 

Navigatorn-seminariet den 11.10.2017 hade omkring 130 deltagare med personal från Österbottens-, Mellersta Österbottens- och Södra Österbottens Navigatorer samt samarbetsparter och ungdomsarbetare.

- Vi försöker skapa olika tjänstepaket så att ungdomarna på bästa vis slipper vidare i livet. Navigatorn har även fått statlig finansiering från och med 1 januari. Då delas dessa medel upp för att försäkra fortsättningen av verksamheten efter projektperioden. Medlen delas mellan Navigatorns enheter enligt mängden ungdomar, mängden ungdomar utan utbildning eller arbete och ungdomar med invandrarbakgrund. Alla delar måste vara starka, säger Nina Waxlax, projektchef på Navigatorn Österbotten.

Waxlax menar att processen går framåt med verksamhetsplaneringen. En av projektets ambitioner är att förenkla de ungas väg till arbetslivet genom att erbjuda färdiga lösningar, allt från en lucka.

- Genom att samla tjänster till en enda plats blir helheten mycket mera greppbar, säger Waxlax.
Förutom att erbjuda karriärsvägledning ska Navigatorerna också stå för det sociala. Planerare Yvonne Grönlund på Centret för Livslångt Lärande (CLL) understryker även vikten av kommunikation i ett projekt som detta.

- Det är ett koncept som ej går att införa på samma vis på alla ställen. Varje stad eller ort har olika andelar unga, arbetslösa och invandrare. Det krävs en input för att hitta de lokala faktorerna och för att sedan kunna jobba vidare utgående från det, säger Grönlund.
Planerarna Yvonne Grönlund och Satu Laitila från Centret för Livslång Lärande.

CLL är delaktiga i Navigatorverksamheten genom TESSU-projektet. Projektet arbetar med att leda och sporra utvecklingsarbetet parallellt med Navigatorns egna verksamhet. Navigator-projektet har finansierats med medel från Europeiska Socialfonden (ESF), Vasa stad, Vasa yrkesinstitut, Korsholms kommun samt Kustregionens läroavtalsbyrå. Under februari 2018 kommer denna finansiering att ta slut och i stället finansieras den fortsättande verksamheten på statlig nivå.

- Resurserna räcker till några anställda. Det som behövs är ett större samarbete med andra organisationer och kommuner. Det kan gälla lokaler, att involvera ungdomssekreterare i navigatorverksamheten, eller också finansiellt stöd. Men ännu kan jag inte säga hur verksamheten kommer att se ut i framtiden eftersom planeringen pågår för fullt, säger Waxlax.

Ungdomsarbetslösheten är ett fenomen som kan tvinga en ansenlig grupp människor till känslor av hopplöshet och utanförskap. Enligt forskare Wrede-Jäntti kan Navigatorn vara en del av lösningen.

- Jag tror inte att det är Navigatorn som direkt har minskat ungdomsarbetslösheten, det beror nog mera på det övergripande ekonomiska läget. Men visst, de hjälper. Det är väldigt viktigt för ungdomars välmående att ha någonstans att gå till. Det finns Arbetskraftsbyrån som gör ett gott arbete, men om det inte finns arbeten att hänvisa folk till så då blir det genast svårare, säger Wrede-Jäntti.

Forskaren Matilda Wrede-Jäntti är insatt i frågor angående ungdomsarbetslösheten.
Wrede-Jänttis föredraget gick in på hennes forskning om unga arbetslösa. Hon menar att de flesta ungdomarna inte är lata, men att hela arbetsmarknaden har ändrats under senare tid.

- Det finns massor med forskning som visar på att arbetslösheten hänger ihop med ekonomin och att ungdomarna är de som ligger sämst till när det går dåligt. De kan inte hävda sig på arbetsmarknaden på samma vis när de kanske bara har en liten eller ingen arbetserfarenhet alls, säger Wrede-Jäntti.

Wrede-Jäntti menar att ungdomarnas kontakt till arbetslivet har blivit begränsad.

- När jag var 14 år kunde jag gå ner till närbutiken och be om sommarjobb. Det kan man inte göra lika lätt längre. Nu ska man fylla i formulär som försvinner i mängden. Min upplevelse är därför att allt blivit så systematiserat att du inte vet vem som handlägger ditt ärende. Du svischar i väg ett formulär och sen har du ingen aning om var det är. Det är så ansiktslöst, säger Wrede-Jäntti.
En övergång till en djupare byråkrati, digitaliserade system och ökade krav leder till att allt fler ärenden sköts digitalt. Enligt Wrede-Jäntti behöver såväl ung som gammal en plats att pejla sina åsikter och få hjälp. Särskilt ungdomar drar nytta av ett ansikte, en social kontakt.

- Unga är inte alls särskilt trygga med att fylla i blanketter trots att de kan en del på datorn annars. Alla vet inte hur man skriver en CV eller hur man lyfter upp sin sak, säger Wrede-Jäntti.

Ett centralt tema för debatten var lågtröskelverksamheten. Att besöka Navigatorn ska vara snabbt, lätt och enkelt.

- Man ska kunna komma in och berätta och kunna se en människa. Jag ser därför det här som en bra modell, men jag är inte säker på att alla behöver det. Viktigast blir därför att hitta dessa ungdomar och nå dem på ett sätt så att man kan hjälpa dem, säger Wrede-Jäntti.
Johan Lindman, biträdande rektor på Vamia, understryker samma dilemma i paneldebatten. Han menar att Navigatorn har potential att bli en extra förälder, ett extra stöd, för den som saknar detta.

- Grovt taget har vi ett tvåtredjedelssamhälle som utvecklats de senaste tio åren. Två tredjedelar klarar sig hur bra som helst men en tredjedel saknar det stöd och hjälp som går att få. Där kunde Navigatorn bli en pusselbit, säger Lindman.

Ett annat centralt tema i paneldebatten var användningen av workshops, alltså så kallade verkstäder. I ungdomsverkstäder får unga sociala kontakter och stöd, vistas i en avslappnad, fördomsfri miljö och samtidigt utveckla färdigheter och rutiner i vardagen. Till dessa verkstäder kan det även höra till att få vägledning och hjälp när det gäller att söka jobb och skriva CV.

Navigatorn Österbotten ingår i spetsprojektet för att genomföra ungdomsgarantin i regionen. Verksamheten inleddes 2015 och kommer att fortgå till februari 2018. Därefter är avsikten att navigatornätverkets arbete ska fortsätta som en permanent verksamhet. Navigatorn riktar sig till de som är 15 till 29 år gamla för att vägleda, gagna och stöda positiva övergångar. Det förutsätter både socialt- och vägledande stöd.

Original text och bild: Stefan Westergård, Centret för Livslång Lärande

TESSU on ollut mukana valtakunnallisissa Ohjaamo-verkoston tapahtumissa ja järjestänyt kohtaamisia myös Ohjaamojen tukihankkeiden ja TESSUn yhteistyökumppaneiden kanssa. Keskustelut monialaisesta työstä, Ohjaamojen tukemisesta ja toiminnan koordinoinnista ovat läpäisseet kaikkia kohtaamisia.

TESSU mukana verkostossa

Ohjaamo ja TESSU käsi kädessä JAMKin hankepäivässä

alkuperäinen teksti julkaistu 4.1.2019

Lokakuussa 2018 TESSUn yhteistyöhön Ohjaamojen kanssa kuului myös Jyväskylän ammattikorkeakoulun hanketapahtumassa esiintyminen. Ammattikorkeakoulun hankepäivässä oli tupa täysi ja esillä henkilökunnalle ja opiskelijoille esiteltiin monipuolisesti TKI-toimintaa.

TESSU sai kertoa Ohjaamo-yhteistyöstä ja -valmennuksista, ja Ohjaamolle tarjoutui tilaisuus markkinoida toimintaansa JAMK:n henkilöstölle ja opiskelijoille. Lue lisää opekorkean blogista! 

Monialaisuus innostaa, monialaisuus ahdistaa?

31.5.2018

Aurinkoinen Turku toivotti tervetulleeksi monta innokasta ohjaamolaista ja Ohjaamojen parissa työskentelevää Ohjaamopäiville 23.–24.5. uusien ja aloittavien Ohjaamoiden päiviin. Monialaisen yhteistyön työpajassa TESSU-valmentajat vetivät osallistujille toiminnallisen ”minivalmennuksen” ja johdattelivat ohjaamolaiset monialaisen ja -ammatillisen yhteisen työn saloihin myös tutkimusten kautta.
Ohjaamoiden työ määritellään monialaiseksi yhteistyöksi, sillä sille on ominaista eri hallinnon- ja tieteenalojen edustajien toimiminen yhdessä – ei pelkästään eri ammattialojen edustajien yhteinen työ (moniammatillisuus). Tämä tuo mukanaan monia kysymyksiä. Mitä monialainen yhteistyö kunkin Ohjaamon kohdalla tarkoittaa? Miksi se on niin tärkeää ja mikä edistäisi monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön toteutumista?

Mitä vahvuuksia Ohjaamo-työ vaatii? Mitä ajattelemme luottamuksesta asiantuntijuuteen?

Monialaisen yhteistyön maailmaan pureuduttiin tarkemmin kolmen ryhmätehtävän kautta: vahvuuskorteilla omien ja työyhteisön vahvuuksien pohtiminen, tarinamenetelmällä Ohjaamon hyötyjä esiin nostamalla sekä tarkastelemalla ryhmän kanssa luottamusta asiantuntijuuteen.

Sillanrakentaja oli päivän sana, johon kiteytyi ryhmän mielestä monialaisuudessa vaadittavat tärkeimmät taidot. Tiimipelaaminen, innostus ja rohkaus nostaa asioita esille saivat myös kannatusta.

”Toivoisin, että sisäistettäisiin sitä, että ollaan Ohjaamo yhdessä, eikä pidettäisi omista alueista niin kovaa kiinni. Toisten osaamisen tunteminen on tärkeää. Sillanrakentaminen! Verkostotyö ja markkinointi, saataisiin ihmisten tietoon, että on olemassa tällainen kuin Ohjaamo.”

Ohjaamon hyötyjä voitiin tarkastella monista näkökulmista. Nuori hyötyy, koska saa arvostavaa palvelua yhden luukun periaatteella ja tulee kuulluksi, ja työntekijälle on apua, kun Ohjaamo keventää peruspalveluiden työntekijän työmäärää. Joku huomautti, että tästähän hyötyy koko yhteiskunta. Nämä huomiot koottiin yhtenäiseksi Ohjaamo-tarinaksi.

Ryhmien tehtävänä oli myös pohtia, miten Ohjaamo-työssä rakennetaan luottamusta toisen asiantuntijuuteen, ja mikä puolestaan kertoo syntyneestä luottamuksesta. Toisen asiantuntijuuteen luottamista kannattaa opetella. Keskeistä luottamuksen syntymisessä on avoimuuden kulttuuri, toisten arvostaminen ja kuuntelu. Kaikki lähtee työkavereihin tutustumisesta. On tärkeää oppia tuntemaan toisensa ja toisten osaaminen niin, että voidaan tehdä yhteisohjausta ja kääntyä toisten puoleen. Kaikesta ei tarvitse itse tietää kaikkea. Arjen sanavalinnat ovat tärkeitä: puhutaan ennemmin ”meidän työstä ja asiakkaista” kuin ”minun asiakkaista”!

Työpajan päätteeksi still-kuva-tehtävässä kuvattiin ryhmissä tilanteet: ”Monialaisuus ahdistaa” ja ”Monialaisuus innostaa”.

Teksti ja kuvat: Taru Lilja

TESSU-verkostotreffeillä pöhistiin Ohjaamoverkostoista!

13.7.2017 

”Tervetuloa elämäsi verkostotreffeille! Tirehtöörinä toimii TESSU ja treffien onnistumisesta vastaa tämä loistava verkosto”, toivotti Auli Sesay. Ohjelmassa oli luvassa ryhmäporinaa Ohjaamokokemusten ja verkostojohtamisen teemoista. Mukana oli TESSU-, OSMO-, Kohtaamo- ja OHTO-projektien sekä Koordinaatin edustajia, teemana oli Ohjaamojen tukeminen yhteistyössä sekä Ohjaamoverkoston johtamisen ja koordinoinnin kysymykset. Antoisa kokoontuminen nosti esille uusia näkökulmia kehittämisverkostoista ja vei eteenpäin tämän tukiverkoston yhteistä ajattelua.

Kokemuksia Ohjaamojen kanssa työskentelystä

Keskustelimme paljon Ohjaamoiden nykytilanteesta, onnistumisista ja tuen tarpeista. Miten me verkostona yhdessä voimme tuottaa tukea Ohjaamoille? Lyhyessä ajassa on synnytetty iso Ohjaamo-verkosto ja saatu paljon aikaan. Lisäksi Suomen hallitus on päättänyt antaa oman panoksensa Ohjaamotoiminnan vakiinnuttamiseen.

Vilkasta keskustelua syntyi erityisesti monialaisuuteen sitoutumisesta. Ohjaamoissa yhteinen tahtotila moniammatilliseen työhön on hyvä, mutta vielä on matkaa todelliseen yhteiseen työhön. Eri Ohjaamot ovat omassa toiminnassaan eri vaiheissa, myös yhdessä tekeminen näyttäytyy eri paikoissa erilaisena. Monella paikkakunnalla haetaan vielä toimintatapoja, eikä monialaisuus toteudu työotteena kaikkialla siten kuin toivotaan. Ohjaamo tarjoaisi mahdollisuuden myös ravistella olemassa olevia toimintatapoja ja asennoitua yhteiseen tekemiseen uudella tavalla. Ei ole olemassa taikasanaa, jolla monialainen yhteistyö käynnistyy.

Monialaisen yhteistyön käynnistämiseen ja toiminnan onnistumiseen vaikuttaa olennaisesti niin yksilöiden kuin taustaorganisaatioiden sitoutuminen Ohjaamoille asetettuun tavoitteeseen. Jos toimijat eivät tunnista yhteistä tavoitetta ja pidä sitä ensiarvoisen tärkeänä, mikään raha, yhteinen paikka tai muu resurssi ei takaa toiminnan onnistumista. Jos taas kaikilla toimintaan osallistuvilla tahoilla on kirkkaana mielessä Ohjaamon tavoite ja siihen on sitouduttu, toimintaa on mahdollista kehittää monialaisen yhteistyön suuntaan. Tällä hetkellä yhteiskunnassamme ja varsinkin Ohjaamo-paikkakunnilla tarvitaan arvokeskustelua siitä, mikä on tärkeää ja mihin halutaan sitoutua. Kuinka työstä tehdään yhteistä työtä rinnakkain työskentelyn sijaan?

Verkostotreffeillä todettiin, että Ohjaamojen ollessa erilaisia ja eri vaiheissa meidän on tarjottava monenlaista tukea tarpeen mukaan. Monialaisuus, uusi toimintakulttuuri, palvelun eri osa-alueiden tasapaino, yhteisen osaamisen rakentuminen ja toimintamallin vakiinnuttaminen ovat asioita, joissa voimme osaltamme yrittää tukea Ohjaamoja ja auttaa oikeita kysymyksiä tekemällä Ohjaamoja tunnistamaan tilanteensa.

Näkökulmia verkoston johtamiseen ja koordinointiin

Verkoston johtamiseen ja koordinointiin liittyvistä kysymyksistä keskusteltiin Jari Kalavaisen johdattamana. Ohjaamoverkostolla on aina yhteinen tarkoitus ja se sisältää erilaisia rooleja, toimijoiden yhteyksiä toisiinsa sekä sopimuksia (yhteiset määritykset ja pelisäännöt toiminnasta). Jos yhteisenä tarkoituksena on vain tehdä yhteisessä paikassa samanlaista työtä kuin omassa organisaatiossa, voisi sitä ehkä kutsua verkostoksi, mutta hyvin löyhäksi sellaiseksi. Tarvitaan muitakin toimivan verkoston elementtejä.

Käsitykset verkoston toiminnasta, yhteisistä asioista ja tavoitteesta vaihtelevat Ohjaamoissa. TESSU-valmentajat ovat huomanneet, että niitä täytyy muistaa avata jatkuvasti yhdessä. Uuden toimintamallin rakentumisen alkuvaiheessa ollaan kuin hajaannustilanteessa. Läsnä voi olla useita päällekkäisiä verkostoja, ja uuden, toimivan, yhteisen verkoston luominen vaatii ponnistuksia. Kehittäjäverkoston kohtaamia kysymyksiä voidaan tarkastella ja ottaa keskusteluun vastinpareina. Niistä keskeisinä verkostotreffien osallistujat näkivät mm.

  • Sitoutuminen - sitoutumattomuus: organisaatioiden sitoutuminen – tahdosta ja lupautumisesta huolimatta voi resurssien puute näyttäytyä sitoutumattomuutena.
  • Foorumien riittävyys ja laadukkuus – vähäisyys ja toimimattomuus: verkoston/tiimin mahdollisuudet pysähtyä tutkimaan toimintaansa.
  • Työnjaon selkeys – selkiintymättömyys: liika rajaaminen voi nostaa rajoja toimijoiden välille.
  • Pelisäännöt – kurittomuus: Epäselvistä pelisäännöistä seuraa eripuraa.
  • Resurssien riittävyys - puute: Resurssia yhteisiin kokoontumisiin. Tärkeiden toimijoiden puuttuminen on kuin puuttuva tuolin jalka.

Kehittämistyön periaatteet voisivat näkyä Ohjaamon koordinaattorin tehtävässä ja edesauttaa kehittämistä seuraavasti:

  1. Merkityksellisten tilanteiden rakentaminen: Silloin, kun keskustellaan toiminnan kannalta olennaisista askeleista, on hyvä pysähtyä miettimään, ovatko näissä mukana oikeat ihmiset. 
  2. Asioiden pitäminen läpinäkyvinä ja julkisina: Tavoitellaan ajatusten avointa ilmaisemista niin, että kaikilla on tasavertainen mahdollisuus saada ja jakaa tietoa.
  3. Epätavanomaisten keskusteluyhteyksien mahdollistaminen: Tutkiva työote koordinaattorin tai missä tahansa työssä voi avata uusia näkökulmia.Sopivalla tavalla erilainen tekeminen synnyttää uutta, liian erilainen aiheuttaa torjuntareaktion, ja liian samanlainen ei välttämättä tehoa.
  4. Moniäänisyyden kuuleminen: Erilaisuutta ja moninaisuutta kannattaa hyödyntää rohkeasti ja yhteistyötä rakentaa aidon toiminnan kautta eikä konsensuksen. Kaikesta ei kuitenkaan tarvitse heti olla samaa mieltä, on hyödyllisempää tehdä edes jotain.
  5. Käytännön ratkaisujen löytymisestä huolehtiminen: Suora sitoutuminen ja omaksi ottaminen, keskittyminen asioihin, joihin voidaan vaikuttaa sekä mielekäs toiminta tilanteissa, joita ei voida muuttaa, vievät asioita nopeammin eteenpäin.

Diilejä verkostotreffeillä: Jotta pääsemme tässä verkostossa entistä parempaan yhteistyöhön Ohjaamojen parhaaksi, teimme päivän päätteeksi seuraavat diilit: Diili 1) Seuraavat Verkostotreffit ti 15.5.2018, Diili 2) Tämä verkosto ryhtyy ponnistamaan yhteistyötä eteenpäin Kehittämistyön periaatteita ja lähtökohtia -diassa esitetyn kehyksen pohjalta. Avataan ko. asioita ensin pienellä porukalla ja myöhemmin koko verkostona. Samalla päästään jakamaan tietämystä eri toimijoiden kesken.

Teksti ja kuvat: Auli Sesay, Anna-Kaisa Tiihonen

Blogi

Blogi

Aitoon monialaiseen yhteistyö- ja ohjausosaamiseen Ohjaamoissa - lue blogia!