Oppimisen ja osaamisen arviointi sekä hyväksiluku

Arvioinnin perustana ovat opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelmassa esitetyt osaamistavoitteet ja arviointikriteerit sekä opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet. Arviointi on luonteeltaan kehittävää ja avointa opiskelijoiden ja kouluttajien välistä jatkuvaa vuoropuhelua.
Osaamistavoitteet ovat oppimisen ohjaamisen ja arvioinnin lähtökohta. Oppimisprosessin aikana annettava ohjaus, erilaiset palautteet ja muut arvioinnit perustuvat sekä määritettyihin osaamistavoitteisiin että opiskelijan omalle oppimiselleen asettamiin tavoitteisiin. Opiskelijoiden itsearvioinneilla ja vertaisarvioinneilla on merkittävä rooli opintojen kaikissa vaiheissa.
Oppimisen ja osaamisen arvioinnin välineitä ovat oppimistehtävät, havainnoinnit, keskustelut ja muu laadullinen aineisto. Osaamisen arviointi on kriteeriperusteista ja arviointipäätöksen tekee  kouluttaja, kun kaikki oppimistehtävät on tehty. Arviointipäätös tehdään asteikolla hyväksytty/hylätty. Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää, että hyväksytyn osaamisen kriteerit täyttyvät.

Itsearviointi, vertaisarviointi, kouluttajan arviointi

Arviointiin osallistuvat opiskelija, opinto-ohjaajankoulutuksen kouluttajat sekä vertaisopiskelijat. Seuraavassa kuvassa havainnollistetaan eri arvioijien keskeisiä tehtäviä.
Itsearviointia tehdään koko opintojen ajan. Siinä tärkeää on oman oppimisen kannalta merkityksellisten asioiden tunnistaminen.)

Itsearvioinnin tavoitteina ovat

• oman osaamisen tunnistaminen suhteessa koulutuksen tavoitteisiin
• oppimisen etenemisen arviointi suhteessa henkilökohtaisiin ja koulutuksen tavoitteisiin
• oppimistulosten arviointisuhteessa henkilökohtaisiin ja koulutuksen tavoitteisiin
• opintojen päätteeksi uusien oppimistarpeiden tunnistaminen suhteessa opinto-ohjaajan osaamiseen

Vertaisarvioinnissa palautetta annetaan opiskelijatovereiden oppimisesta ja osaamisesta suhteessa tavoiteltavaan osaamiseen koko opintojen ajan.

Kouluttajan arviointi: kouluttaja antaa palautetta opiskelijan oppimisesta ja osaamisesta suhteessa tavoiteltavaan osaamiseen. Opintojen päätteeksi kouluttaja arvioi oppimistuloksia suhteessa arviointikriteereihin ja tekee arviointipäätökset.

Sinulla on mahdollisuus hyväksilukea osaksi opinto-ohjaajankoulutuksen opintojasi sellaista osaamista, jota olet aiemmin hankkinut muissa opinnoissa, työelämässä tai muissa yhteyksissä. Opinto-ohjaajan koulutuksen aluksi laadit henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), jossa arvioit omia lähtökohtiasi opinnoille. Tässä suunnitelmassa kuvaat myös sen, millaista osaamista sinulla jo on suhteessa opinto-ohjaajankoulutuksen osaamistavoitteisiin ja mitä osaamistasi mahdollisesti esität hyväksiluettavaksi. Suunnitelmasi pohjalta käyt HOPS keskustelun oman kouluttajasi kanssa.

Hyväksilukemisen muotoja ovat korvaaminen, sisällyttäminen ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.

Korvaamisella tarkoitetaan opetussuunnitelmaan kuuluvien opintojen korvaamista joko kokonaan tai osittain muualla suoritetuilla, sisällöltään vastaavilla opinnoilla.

Korvaaviksi opinnoiksi esitettävien opintojen tulee vastata ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä ja osaamisen tulee olla olemassa. Korvaavien opintojen tulee siten liittyä opinto-ohjaajan työhön tai oman ammattialan kehittämiseen.

Korvaavuuden hakeminen

Korvaavuutta haetaan Pepin eAHOT-työkalun avulla. Lisätietoa löydät Ohjeet ja lomakkeet -sivulta.