jamk.fi
toggle mainmenu toggle search
5.6.2019

Talousvesiverkoston desinfiointia harjoitellaan käytännössä – vesiosuuskunnankin kyettävä toimenpiteisiin nopeasti

Vesiosuuskunnissa on oltava valmiudet ja toimintakyky mikrobiologisen saastumisen varalle, mutta tosipaikan tullen käytännön tietämys voi olla hataralla pohjalla. Siksi tilanteita varten on hyvä harjoitella.

Talousvesiverkoston häiriötilanteet ovat melko harvinaisia ja desinfiointia vaativat verkoston saastumiset vielä harvinaisempia. Tilanteen kuitenkin sattuessa täytyy myös vesiosuuskunnalla olla valmiudet ripeisiin toimenpiteisiin lisävahinkojen ja sairastumisten ehkäisemiseksi.

– Verkoston desinfiointi ei ole vesiosuuskunnissa normaalia arkea, joten kokemusta ja osaamista desinfioinnin suorittamisesta ei juurikaan ole. Saattaa olla, että vastuuhenkilöt eivät ole koskaan suorittaneet tai edes suunnitellet verkoston desinfiointia. Vesihuoltolaitoksella on velvollisuus aloittaa verkoston desinfiointi 6 tunnin kuluessa, saatuaan tietoonsa epäilyn veden mikrobiologisesta saastumisesta, toteaa vesiasioiden asiantuntija projekti-insinööri Nina Pimiä JAMKin Biotalousinstituutista.

– Laitoksen on kyettävä aloittamaan desinfiointi, vaikka valvontaviranomaista ei tavoitettaisi esimerkiksi viikonlopun vuoksi.

Pahimmillaan viivästynyt vesijohtoverkoston desinfiointi voi johtaa talousvesivälitteiseen epidemiaan vesihuoltolaitoksen verkoston alueella sijaitsevissa talouksissa ja muissa toiminnoissa. Mitä pidemmälle mikrobiologinen saastuminen verkostossa ehtii, sitä vaikeampaa on sen poistaminen ja vaikutusten rajaaminen. Verkoston saastumisen seurauksista saatiin lukea pari vuotta sitten Äänekosken vesikriisin yhteydessä. Vaikka tilanteet ovat harvinaisia, on osaaminen tosipaikan tullen kriittistä. Siksi koulutusta on haluttu järjestää käytännön tasolla.

– Koulutus keskittyy talousvesiverkoston desinfiointiin liittyviin toimenpiteisiin ja tehtäviin häiriötilanteessa. Kuvitteellista häiriötilannetta harjoitellaan maastossa käytännön harjoituksin, kuinka syöttöliuos valmistetaan ja lasketaan, miten kloorauspitoisuus mitataan ja kuinka kloorauslaite kytketään verkkoon, Pimiä kertoo harjoituksen sisällöstä.

Koulutuksen järjestää Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama Vesiosuuskuntien koulutus- ja kehittämishanke Vesi-IPA yhteistyössä Etelä-Korpilahden vesiosuuskunnan sekä Suomen Vesihuolto-osuuskunnat SVOSK ry:n kanssa.

Kaipaatko lisätietoja vesihuollosta? JAMKin puolueettomat asiantuntijat neuvovat maksutta!

Lisätietoja:
Nina Pimiä, projekti-insinööri
p. 040 522 0394
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Mirja Hurskainen, projektiasiantuntija
p. 040 768 6250
etunimi.sukunimi@jamk.fi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Takaisin