Saarijärven vesireitin asukkaista valtaosa pitää vesien tilaa tyydyttävänä tai huonona - JAMK
jamk.fi
9.2.2018

Saarijärven vesireitin asukkaista valtaosa pitää vesien tilaa tyydyttävänä tai huonona

Pintavesien tila huolestuttaa ja puhuttaa Saarijärven reitin asukkaita. Aiheen merkittävyydestä alueen asukkaille kertoo se, että vesistöjen parantamista pidettiin tärkeämpänä kuin esimerkiksi valtateiden tai muun liikenneverkon parantamista.

Pekka Riipinen selvitti Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologiopintojensa opinnäytetyönä Saarijärven reitin alueen asukkaiden mielipiteitä vesienhoidosta, vesien tilasta ja vesien tilan muutokseen vaikuttaneista tekijöistä. Asukkailta tiedusteltiin myös, olisivatko he valmiita maksamaan vesienhoidosta ja samalla vesien paremmasta tilasta tulevaisuudessa.

Saarijärven reitin asukkaista 70 - 80 % piti vesistöjen tilaa tyydyttävänä tai sitä huonompana. Suurimpina vesistöjen pilaajina asukkaat pitivät turvetuotantoa sekä maa- ja metsätaloutta.

– Vesienhoidolta toivottiin erityisesti turvetuotannon vesiensuojelun kehittämistä, rehevöityneiden järvien kunnostusta ja kalakantojen parantamista. Asukkaiden mielestä valtiolla, kunnilla sekä toiminnanharjoittajilla tulisi olla suurin vastuu vesienhoitotöiden rahoituksessa, kertoo Riipinen kyselyn tuloksista.

Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että Saarijärven reitillä kalakantoja tulisi kasvattaa. Laajaa kannatusta saivat myös reitin maisema-arvojen sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien parannukset. Metsäpuroja pidettiin tärkeinä vesistöjen monimuotoisuuden kannalta. Noin puolet vastaajista oli valmiita tai mahdollisesti valmiita maksamaan vapaaehtoista vesienhoitomaksua.

– Vesien tilaa pyritään lähitulevaisuudessa parantamaan erilaisilla vesienhoidontoimenpiteillä sekä ohjauskeinoilla. Tärkeimpinä vesienhoidontoimenpiteinä vastaajat pitivät turvetuotannon vesiensuojelua ja sen kehittämistä sekä rehevöityneiden järvien kunnostusta

Arvio vesienhoidon rahallisesta arvosta vuosien 2018–2027 ajalta on yhteensä 3,46 – 4,49 miljoonaa euroa. Vesienhoitotöiden taloudellinen arvio saatiin käyttämällä ehdollisen arvottamisen menetelmää.

Kysely toteutettiin loppuvuodesta 2017. Tutkimuksen otannan koko oli 2000 vakituisesti Saarijärven reitin alueella asuvaa henkilöä. Kyselyn vastausprosentti oli 23,4 %.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen, Keski-Suomen ELY-keskuksen sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Rahoittajana tutkimukselle oli Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoima Freshabit LIFE IP -hanke (FRESHABIT LIFE IP (LIFE14/IPE/FI/023).

Lue lisää

Lisätietoja:
Pekka Riipinen, projektityöntekijä, 040 1984 496, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti
Tarja Stenman, projektipäällikkö, 040 5852 197, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti

Takaisin