jamk.fi
23.1.2018

Maaseutu 2.0 siirtää metsänomistajan digiaikaan

Tulevaisuudessa metsä- ja peltomaat saatetaan hoitaa yhden luukun palvelumallilla digitaalisesti. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Maaseutu 2.0-hankkeessa on pilotoitu sähköisten tiedonhallintaratkaisujen avulla uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kuvauskopterin käyttöä kartoitusmenetelmänä metsävarojen arvioinnissa. Uudet sähköiset paikkatietojärjestelmäpalvelut monipuolistavat tiedonvaihdon.

Metsänomistaja kävelee maillaan älypuhelin kädessään. Hän klikkaa puhelimen sovelluksesta alueen puustotiedot näkyville, nappaa maastosta kuvan ja lähettää sen sähköiseen markkinapaikkaan metsäpalveluyrittäjille tarjolle. Paikalliset yrittäjät tekevät tulevasta harvennustyöstä digitaalisen tarjouksen, joista metsänomistaja valikoi parhaan ja hyväksyy sen suoraan puhelimensa näytöltä. Aikaavievää soittelu- ja tarjouskierrosta ei tarvita.

Metsätiedon hankinta ja ylläpito on aina ollut työlästä, mutta kehittyvä tekniikka mahdollistaa yhä ajantasaisemman tiedon käytön metsänhoidon toimenpiteiden suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Sähköiset palvelut eivät ole enää alalla uutta, mutta palveluntarjoajien ja palveluiden käyttäjien välisen tiedonvaihdon monipuolistaminen on. Nyt Jyväskylän ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa on kehitetty helppokäyttöinen palvelumalli ja uusi mobiilisovellus tähän tarkoitukseen. Myös palveuiden laskutus hoituu älylaitteella.

Myös maa- ja metsätalouden työkohteiden kartoitusmenetelmiä sekä kuvauskoptereiden kartoitustiedon hyödyntämistä nuorten metsien hoitotarpeen arvioinnissa ja maatalouden täsmäviljelyn sovellusten kehittämisessä on pilotoitu.

Metsänomistajan kenties kallein virhe metsänhoidossa on taimikon ja nuoren metsän hoitamatta jättäminen. Taimikon ja nuoren metsän kuntokartoituksen tekeminen maasta käsin vie paljon resursseja, varsinkin pinta-alan kasvaessa. Lentokoneella tai helikopterilla tehdyllä laserkeilauksella saa erittäin tarkkaa ja laadukasta 3D-tietoa metsästä, mutta toimenpide on kallis ja tuloksia joutuu odottamaan pitkään. Koptereiden tuottamat kartoitusaineistot tuovat arvokasta lisäapua metsävara-arviointiin ja taimikonhoitoon, kertoo hankkeen projektipäällikkö Gilbert Ludwig JAMKista.

Testitulokset kuvauskoptereiden käytöstä ovat olleet rohkaisevia. Lajitunnistus- ja puiden laskenta-algoritmit sekä puiden pituuksien arviointi kopterikuvausaineistoista onnistuvat jo hyvin. Latvusläpimitan kautta saadaan lajikohtaisesti arvio puunrungon paksuudesta, jolloin voidaan arvioida myös metsävarojen tilavuutta. Taimikoiden ja nuorten metsien inventointitöiden suunnittelua varten on kehitetty myös algoritmeja, joiden perusteella pystytään arvioimaan taimikon tai tiheän puuston kehitysluokkia sekä hoitotarpeen kiireellisyyttä.

Maataloussektorilla pilotoiti tehtiin multispektrikameralla varustetulla kiinteäsiipisellä lennokilla mm. talvehtineen heinän seurannassa ja hukkakauran kartoituksessa. Rehevöityneen maatalousjärven kartoituksella selvitettiin kuvauskoptereiden hyödyt vesiensuojelutehtävissä.

Hanketta ovat olleet toteuttamassa JAMK yhdessä Bitcomp Oy:n, Suomen Metsäkeskuksen ja Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry:n kanssa. Hankkeen rahoittajana ovat Keski-Suomen ELY-Keskus, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Metsä Group ja Nordkalk Oy.

Lisätietoja:
Gilbert Ludwig, projektipäällikkö, 040 828 3990, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, IT-instituutti

Takaisin