jamk.fi
30.11.2017

24/7-yhteiskunta vaatii sosiaalisesti vastuullista johtamista

Kauppojen aukioloaikojen vapauttamisesta on kulunut kohta vuosi, ja monilla muillakin aloilla työskennellään enenevästi perinteisen virastoajan ulkopuolella. Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkijat selvittivät, mitä vaaditaan johtamiselta, kun työpaikalla työskennellään iltaisin, viikonloppuisin ja öisin tai ympärivuotokautisesti?

Tutkijat kysyivät asiaa esimiehiltä kahdella 24/7-toimialalla: kaupan ja palvelujen alalla ja vuorohoidossa. Lisäksi he pureutuivat vuorohoidon mahdollisuuksiin tukea epätyypillistä työaikaa tekeviä perheitä. Vuorohoidon tarvehan tulee todennäköisesti kasvamaan viimeaikaisten lakimuutosten takia.Verratessaan kaupan alan esimiesten ja vuorohoidon johtajien kokemuksia tutkijat huomasivat johtamisen vaatimuksissa samankaltaisuuksia. Molemmissa korostuu työaikasuunnittelu ja muutoksiin sopeutuminen.

Esimiehet joutuvat tasapainottelemaan työntekijöiden ja ylemmän johdon välillä pyrkiessään sovittamaan yhteen tuottavuustavoitteita ja henkilöstön hyvinvointia. Kun suunnitellaan juhlapyhien vuoroja ja loma-aikoja, nousee pintaan kysymys oikeudenmukaisuudesta ja tasapuolisuudesta.

– Vaikka johtajat pyrkivät tasapuolisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, se ei moninaisessa työyhteisössä ole helppoa. Eri ikäisillä ja erilaisissa elämänvaiheissa olevilla työntekijöillä on omat erityistarpeensa, toiveensa ja näkemyksenä oikeudenmukaisuudesta, Marianne Ekonen toteaa.

– Keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä, selkeät pelisäännöt, tiimien osallisuus ja työyhteisön moninaisuuden tunteminen ja hyödyntäminen ovat keinoja saada työaikasuunnittelu toimimaan. 24/7-työorganisaatiot voisivat lähteä itse aktiivisesti kehittämään sosiaalisesti vastuullisia johtamiskäytäntöjä, Anna Rönkä ehdottaa.

Selviä pelisääntöjä kaivataan

Vuorohoitoa tarjoavien yksiköiden johtajat pyrkivät palvelemaan työssä käyviä vanhempia mahdollisimman hyvin. Samalla on tärkeää turvata lapsen etu ja huomioida työntekijöiden hyvinvointi. Johtaminen on tasapainoilua vanhempien, lasten ja työntekijöiden tarpeiden välillä.

– Johtajat kaipaavat vuorohoitoon nykyistä selvempää valtakunnallista ohjausta, jotta he voivat varmistaa, että lapset kaikissa tilanteissa saavat laadukasta varhaiskasvatusta ja voivat hyvin, Rönkä painottaa.

Vuorohoito mahdollistaa vanhempien työskentelyn myös epätyypillisistä työaikaa edellyttävillä aloilla. Tämä tukee perheen toimeentuloa ja lisää lapsenkin hyvinvointia.
– Lapsi voi kuitenkin kuormittua liikaa, mikäli vanhemman työvuorot ovat pitkiä ja lapsen hoitoajat vaativia, Rönkä muistuttaa. Ympärivuorokautisten palvelujen yleistyminen näkyy vuorohoidossa moninaisina ratkaisua vaativina tilanteina.

Mikäli lapsen hoitoajat painottuvat iltoihin ja viikonloppuihin, osallistuminen varhaiskasvatukseen ja vertaisryhmätoimintaan ei ole taattua. Vanhempien vaihtelevien työaikojen vuoksi vuorohoidossa olevien lasten päivä- ja viikkorytmit ovat yksilölliset ja usein myös vaihtelevat. Lisäksi tieto työvuoroista voi tulla lyhyellä varoitusajalla.

Perheet 24/7-tutkimuksessa vuorohoidon työntekijöiltä kysyttiin, mitä ammatillista osaamista vuorohoidossa työskentely edellyttää.

– Ydinkysymys on työntekijöiden mukaan se, miten varmistetaan tasalaatuinen pedagogiikka, huomioidaan lasten yksilölliset vireystilat ja tarpeet sekä mahdollistetaan hyvä yhteistyö perheiden kanssa, Leena Turja luettelee.

Kaikille lapsille, rytmeistä ja vireystilasta huolimatta, pyritään tarjoamaan tasalaatuista pedagogiikkaa ja tasavertaiset toimintamahdollisuudet.

– Suomessa vuorohoidon osaaminen on jo vahvaa. Monissa muissa maissa pyritään ratkomaan hallinnollisia haasteita, kun meillä huomio on jo aikaa sitten siirtynyt varhaiskasvatuksen laatuun, Rönkä summaa.

Perheet 24/7-tutkimuksen kyselyyn osallistui 227 varhaiskasvattajaa 34 vuorohoitoyksiköstä eri puolilta Suomea. He työskentelivät lastenhoitajina, lastentarhanopettajina tai johtajina. Tutkimuksessa olivat mukana JY, JAMK ja THL. Työsuojelurahaston vuonna 2013-2014 rahoittamassa Take care 24/7-tutkimuksessa haastateltiin 20 esimiestä, jotka työskentelevät kaupan ja palvelujen toimialalla 24/7-toimipaikoissa.Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun välisenä yhteistyönä.

Lisätietoja:
Marianne Ekonen,  projektipäällikkö, 050 409 8352, etunimi.sukunimi@jamk.fi,  Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jaa

Takaisin