jamk.fi
2.5.2016

200 vuotta täyttävällä kätilökoulutuksella merkittävä rooli

Suomi on tilastojen mukaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden osaamisen kärkiluokkaa. Esimerkiksi raskaudenkeskeytysten määrä on Pohjoismaiden pienin. Kahden vuosisadan trendit osoittavat, että kätilöillä on ollut merkittävä rooli suotuisassa kehityksessä. Suomalainen kätilökoulutus täyttää 200 vuotta tänä vuonna. Nykyään kätilöitä koulutetaan Suomessa kahdeksassa ammattikorkeakoulussa.

Kätilökoulutuksen aloitusvuonna 1816 syntyi 42 863 lasta, joista ensimmäisen elinvuoden aikana kuoli 8105 eli lähes 20 prosenttia. 1930-luvulla imeväiskuolleiden osuus oli 7 prosenttia; alle 1 prosentin päästiin vuonna 1975. Nykyisin vain kaksi tuhannesta elävänä syntyneestä lapsesta kuolee ensimmäisen ikävuotensa aikana.

Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen professorin Mika Gisslerin esityksestä, jonka hän pitää kätilökoulutuksen juhlaseminaarissa Turussa tiistaina 3.5. Juhlaseminaari pidetään valtakunnallisten Kätilöpäivien yhteydessä, jonka järjestää Suomen Kätilöliitto ry. Juhlavuoden aikana järjestetään tapahtumia eri puolilla Suomea.

Juhlavuoden kunniaksi ilmestyy asiantuntijajulkaisu ”Koulutettu kätilö kanssasi 200 vuotta”. Kalevala Koru on valmistanut juhlavuodeksi Päivänsäde-riipuksia, joiden myyntituotoista osa ohjataan Pelastakaa Lapset ry:lle. Juhlavuoden kokonaissuunnittelusta vastaa valtakunnallinen työryhmä, jossa on edustus jokaisesta Suomessa kätilöitä kouluttavasta ammattikorkeakoulusta sekä Kätilöliitosta.

Kutsuvierastilaisuutena pidettävässä juhlaseminaarissa kuullaan lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön edustajan Marjukka Vallimies-Patomäen puheenvuoro, Turun yliopiston professori Kirsi Vainio-Korhosen esitelmä kätilötyön ammatillistumisesta 1700-luvulla, Tukholman Karolinska Institutetin professori Anna Hjelmstedtin esitys kätilökoulutuksen kehityksestä ja tulevaisuudesta, Turun AMK:n ja Yrkeshögskolan Novian kätilöopiskelijoiden puheenvuorot sekä Oulun ammattikorkeakoulun lehtori Ulla Paanasen visioita kätilökoulutuksen tulevaisuudesta.

Turun synnytys- ja kätilöoppilaitoksesta ammattikorkeakouluihin

– 1800-luvun alussa Suomessa oli vain vähän koulutettuja kätilöitä. Sisä-Suomessa synnytyksissä pääasiassa avustivat lapsenpäästäjät eli ”viisaat vaimot” tai paarmuskat, kertoo koulutus- ja tutkimuspäällikkö Pia Ahonen Turun ammattikorkeakoulusta.

Suomalainen kätilökoulutus alkoi Turussa 1.11.1816 Luostarikorttelissa, ja siirrettiin Helsinkiin yliopiston yhteyteen vuonna 1833. Kätilöt edustavat Suomessa vanhinta naisten ammattikuntaa. Kyseessä on ensimmäinen erityisesti naisille suunnattu ammatillinen koulutus.

Tänä päivänä suomalaisen kätilökoulutuksen laajuus on 270 opintopistettä ja kesto 4,5 vuotta. Kätilöitä koulutetaan kahdeksassa ammattikorkeakoulussa, joista kahdessa opetuskielenä on ruotsi. Suomalaisesta kätilökoulutuksesta valmistuu kätilöitä, joilla on monipuolinen osaaminen seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella.

 

Kätilöksi JAMKista

Lisätietoja:
Elina Tiainen,  lehtori, 0400 989 451, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö

Takaisin