jamk.fi
27.10.2014

Perheystävällinen 24h-yhteiskunta on mahdollinen

Perheet 24/7 päätösseminaarissa 29.10. Folkhälsan senioritalolla Helsingissä klo 12.00–15.30 tutkimuksen päätuloksia kommentoivat työelämän, päivähoidon lainsäädännön ja perhejärjestön edustajat.

Epätyypillinen työaika koskettaa monia perheitä. Työtä tehdään iltaisin, öisin ja viikonloppuisin paitsi työvuorojen ja työpaikan sovittujen aukioloaikojen vuoksi myös pitkäksi venähtäneiden työpäivien ja työmatkojen takia. Suomen Akatemian rahoittaman Perheet 24/7 -tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että epätyypillinen työ voi hankaloittaa työn ja perheen yhteensovittamista, mutta se voi olla myös keino järjestää arki toimivaksi.

Tutkimuksessa verrattiin epätyypillistä työaikaa tekeviä lapsiperheitä Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Alankomaissa epätyypillistä työaikaa tekevät perheet voivat paremmin kuin säännöllistä työaikaa tekevät. Siellä päivähoitoa on Suomea heikommin saatavilla, kotihoidon arvostus on suuri ja työajat ovat joustavia. Nämä tekijät kannustavat vanhempia työskentelemään ja hoitamaan lapsia vuorotellen.

Suomalaisen yhteiskunnan erityispiirteenä on kunnallinen vuoropäivähoito. Perheet olivat siihen hyvin tyytyväisiä. Suomessa epätyypillinen työaika koettiin haasteena työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa ja vanhemmuudessa. Järjestelmästämme puuttuu koululaisten ilta- ja viikonloppuhoito. Varsin yleinen vuorotyö koettiin sekä lapsia että vanhempia kuormittavaksi.

Isossa-Britanniassa epätyypillinen työaika oli myös hankalasti perhe-elämään yhdistettävissä pitkien työpäivien ja kalliin päivähoidon vuoksi.

Tutkimus kumoaa kielteisiä mielikuvia vuorohoidon arjesta

Julkisessa keskustelussa esitetään usein uhkakuvia vuorohoidosta, mutta kokemuksia siitä ei ole aiemmin tässä laajuudessa tutkittu. Perheet 24/7-tutkimus kumoaa useita esitettyjä uhkakuvia. Epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien lapset viettivät päivähoidossa kuukausitasolla vähemmän aikaa kuin säännöllistä päivätyötä tekevien lapset.

Yli kymmentuntisia hoitopäiviä oli epätyypillistä työaikaa tekevien lapsilla kuitenkin useammin kuin säännöllistä päivätyötä tekevien lapsilla. Pitkät hoitojaksot olisivat usein vältettävissä, jos iltavuorojen perään ei olisi heti aamuvuoroja.

Ilta- ja viikonloppuhoito tarjoaa lapsille monipuolista tekemistä, toisaalta tällöin hoidossa olevat lapset jäävät paitsi esiopetuksesta ja lastentarhanopettajatasoisesta pedagogiikasta. Valtakunnallisen lainsäädäntöön pohjaavan ohjeistuksen puuttuminen on merkittävä epäkohta, joka tuottaa käytäntöihin kirjavuutta ja vaikeuttaa lasten edun toteutumista.

Lapsiperheiden elämää 24/7-yhteiskunnassa on tuettava eri suunnista, pelkästään päivähoidon tai työelämän kehittäminen ei riitä, tarvitaan myös perhepolitiikkaa ja lainsäädäntöä. Vanhemmilla tulisi olla paremmin mahdollisuuksia valita päivätyö ja lyhentää työpäivää. Työaikojen ennakoitavuus ja vaikuttamismahdollisuus niihin ovat avainasemassa samoin kuin riittävän toimeentulon takaaminen.  Lainsäädäntö ja 24/7-talouden säätely vaikuttavat lapsiperheiden hyvinvointiin. Perheet itse voivat vuorotella ja jakaa kasvatusvastuuta, tehdä uravalintoja, järjestää yhteistä aikaa ja luoda arkeen pysyvyyttä.

Perheet 24/7 -päätösseminaarissa tutkijat haastavat päätöksentekijöitä

Suomen Akatemian Perheet 24/7-hankkeessa tutkittiin epätyypillistä työtä tekeviä vanhempia Suomessa, Alankomaissa ja Isossa-Britanniassa. Kansainväliseen verkkokyselyyn vastasi noin 1300 vanhempaa. Tämän lisäksi Suomessa kerättiin monipuolisempaa aineistoa vanhemmilta, lapsilta ja vuorohoidon työntekijöiltä. Konsortiotutkimuksessa ovat mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tutkimuksen päätösseminaarissa tuloksia ovat kommentoimassa Väestöliiton puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, opetusneuvos Kirsi Alila OKM:stä ja kehityspäällikkö Anu Keskinen SOK:sta.

Lisätietoja:
Anna Rönkä, professori, 040 8054891, Jyväskylän yliopisto