jamk.fi
30.10.2014

Mielenterveyskuntoutumisen ei tarvitse olla tylsää ja harmaata

Peliteknologia ja uudenlaiset verkkopohjaiset sovellukset tarjoavat uusia ratkaisuja terveydenhuollon tarpeisiin. Eri-ikäisille ja eri kohderyhmille suunnitellut pelit mahdollistavat parhaimmillaan innostavia vaihtoehtoja oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Hyötypeleiksi, serious games, kutsutaan sellaisia pelejä, jotka on suunniteltu pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin viihteeksi.

Vaikka hyöty- ja terveyspeleistä saattaisi olla hyötyä mielenterveyskuntoutujien arjen hallinnassa, on tutkimustietoa  niukasti saatavilla. Peleihin liittyvän yllätyksellisyyden sekä simulointikykyvyn vuoksi niillä saattaa olla enemmän keinoja osallistuttaa sekä inspiroida kohderyhmää kuin ns. perinteisillä menetelmillä. Pelien avulla voidaan kehittää fyysisiä taitoja, tiedollista osaamista ja vahvistaa pelaajan sosiaalista aktiviteettia.

 – Pelit tarjoavat elämyksiä, onnistumisia, haasteita ja pettymyksiä sekä mahdollisuuksia näiden tilanteiden käsittelyyn. Aiemmin hyötypelejä on käytetty mm. pitkäaikaissairaiden tukemisessa, vammaisten lasten kuntoutuksessa ja neurologisessa kuntoutumisessa,  Pelaten terveeks! -hankkeen projektipäällikkö ja lehtori Katja Raitio kertoo.

Digitaalisuutta ja pelillisyyttä osana terveydenhuollossa käytettäviä menetelmiä voidaankin pitää melko mullistavana ajattelutapana. Pelien kehittäminen ja tuominen osaksi ohjausprosessia haastaa olemassa olevat toimintatavat ja ajattelun kuntoutuksessa. Mielenterveyskuntoutujia voidaan pitää uutena asiakasryhmänä terveys- ja hyötypelisovellutusten kehittämisessä.

JAMKin toteuttaman Pelaten terveeks  -hankkeen aikana on haastateltu eri kohderyhmiä: pelialan toimijoita, mielenterveyskuntotutujia, sosiaali- ja terveysalan järjestöjä sekä omaisia. Tähän mennessä on toteutettu 22 yksilö-, pari- tai ryhmähaastattelua.

– Haastatteluiden perusteella pelillisyys voisi tuoda uusia vaihtoehtoja palveluvalikoimaan ja mahdollistaisi parhaimmillaan matalan kynnyksen palveluita myös niille asiakkaille, jotka jäisivät muuten palveluiden ulkopuolelle. Nuoret diginatiivit, joilla nettimaailma on jatkuvasti läsnä ja teknologia hallussa, tuovat haasteita terveydenhuollon kehittämiseen,  kuinka vastaamme tähän haasteeseen? Raitio pohtii.
Toisaalta digimaailma ja sen tuntemattomuus pelottaa osaa työntekijöistä. Uudet työtavat haastavat aiemmat tavat toimia ja siirtyminen ei-kasvokkain tapahtuvaan kommunikointiin herättää epäluuloja. Onko se oikeaa työtä? Teknologia voi olla haastavaa käyttää ja se vaikuttaa asenteisiin pelillisyyttä kohtaan kielteisesti. Näistä teemoista keskustellaan valtakunnallisessa Pelaten terveeks? – konferenssissa, joka pidetään 5.11. klo 9.30-16 JAMKin Dynamon auditoriossa, Piippukatu 2. 

Katso ohjelma

Lisätietoja:
Katja Raitio, lehtori, 0400 976 767, etunimi.sukunimi@jamk.fi, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointi

Avainsanat

Jaa

Takaisin