jamk.fi

Saostussäiliöt esikäsittelevät jäteveden

Mitä saostussäiliöt ovat?

Lähes kaikkiin haja-asutusalueiden jätevesienkäsittelyjärjestelmiin tarvitaan esikäsittelymenetelmäksi saostussäiliöt. Säiliöt voivat olla betonisia tai muovisia. Betonista tehtyjä saostussäiliöitä asennetaan yleensä useampi peräkkäin, mutta nykyaikainen muovinen saostussäiliö on yksi suurempi säiliö, joka on jaettu väliseinillä useampaan osaan. Uusiin rakennuskohteisiin suositellaan muovisia säiliöitä niiden tiiviyden takia. 

Toimivat saostussäiliöt

Saostussäiliössä jätevedestä erotetaan laskeutuva sekä kelluva kiintoaines. Jotta kiintoaines ehtii laskeutua, tulee jäteveden viipymän säiliössä olla riittävän pitkä (2-3vrk). Säiliöiden tulee olla aina vesitiiviitä (pohjallisia ja saumat tiivistetty). Säiliöiden eri osien välillä tulee lisäksi olla T-kappaleet, jotka estävät kelluvan kiintoaineen, eli pintalietteen, kulkeutumisen järjestelmässä eteenpäin. Jos jätevesijärjestelmässä käsitellään kaikki jätevedet tulee saostussäiliön olla 3-osainen. Pelkille pesu- ja keittiövesille riittää 2-osainen säiliö. Saostussäiliöt tulisi tyhjentää vähintään 1 kerran vuodessa, mutta tarvittaessa useammin.

Ongelmia huolimattomasta käytöstä

Jos saostussäiliöiden tyhjennys laiminlyödään, kiintoaines pääsee kulkeutumaan järjestelmässä eteenpäin. Tämä voi aiheuttaa varsinaisen puhdistusjärjestelmän tukkeutumisen käyttökelvottomaksi. Saostussäiliöiden ongelmana voi olla myös hajuhaitat, jos järjestelmän tuuletus ei toimi, varsinainen puhdistamo on puutteellinen tai se puuttuu kokonaan.

Pelkät saostussäiliöt eivät riitä

Saostussäiliö vähentää jäteveden kiintoaineen määrää n. 70%, mutta ravinteet, kuten fosfori ja typpi, vähenevät ainoastaan 10-20%. Tämän vuoksi saostussäiliö ei yksinään riitä jäteveden käsittelyjärjestelmäksi, vaan sen perään täytyy aina liittää varsinainen puhdistusmenetelmä (esimerkiksi maahanimeyttämö, maasuodattamo tai laitepuhdistamo).