jamk.fi

Jätevesien käsittelyvaihtoehdot ja niiden toimivuus maitotiloilla

Maitohuonevesien mahdollisia käsittelyvaihtoehtoja ovat:

  • Viemäröinti vesihuoltolaitoksen puhdistamolle
  • Varastointi umpisäiliöön ja toimitus vesihuoltolaitoksen puhdistamolle
  • Varastointi tilan liete- tai virtsasäiliöön ja levitys peltoon
  • Käsittely omassa tai naapuritilojen yhteisessä puhdistamossa.

Viemäröinti tai kuljetus vesihuoltolaitoksen puhdistamolle

Maitohuonejätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen jätevedenpuhdistamolla on sekä ympäristön että kustannusten kannalta paras vaihtoehto. Liittyminen vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon voi tulla kysymykseen, jos viemäröintimatka on lyhyt. Maitopitoiset vedet saattavat kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi viemärilinjojen rasvoittumista, eivätkä vesihuoltolaitokset välttämättä myönnä lupaa niiden johtamiseksi puhdistamolle. Varastointi umpisäiliössä saattaa tulla kysymykseen esimerkiksi tärkeällä pohjavesialueella. Jäteveden kuljetus puhdistamolle aiheuttaa kuitenkin huomattavia kustannuksia.

Varastointi tilan liete- tai virtsasäiliössä

Kun maitohuonejätevedet varastoidaan liete- tai virtsasäiliössä, tulevat ravinteet peltolevityksessä kasvien käyttöön. Ylimääräisen veden johtaminen lantakouruun voi edistää lietteen virtausta lietelantajärjestelmässä. Lisäksi nestemäisempää lietettä on helpompi levittää peltoon.

Maitohuonejätevesien vaatima varastointitilan tarve on otettava huomioon liete- tai virtsasäiliön mitoituksessa. Tarvittava lisätilavuus on suuruusluokaltaan 150-200 m3. Määrä on kuitenkin syytä selvittää tilakohtaisesti. Kuuma pesuvesi voi lisätä lietteen hajua navetassa, minkä vuoksi ilmanvaihdon toimivuuteen on kiinnitettävä huomiota. Virtsasäiliössä suuri määrä vettä saattaa aiheuttaa jäätymistä ja rakenteiden rikkoutumista.

Mikäli liete- tai virtsasäiliön tilavuus ei ennestään ole riittävä maitohuonejätevesien varastointiin, ei laajennus yleensä ole taloudellisesti kannattavaa. Myös lietteen levityskustannukset lisääntyvät. Jos jätevettä varastoidaan esimerkiksi 450 l/vrk, tarvitaan kuljetusvaunun tilavuudesta riippuen 10-30 ylimääräistä ajokertaa. Jos pellot ovat etäällä, saattaa aikaa kulua jopa useampi työpäivä.

Käsittely omassa puhdistamossa

Maitotilan jätevedenpuhdistamot ovat erityiskohteita, jotka vaativat aina erityisosaamista. Sen vuoksi puhdistamon suunnittelu ja rakentaminen kuuluvat ammattitaitoisten suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tehtäviin. Jätevedenkäsittelyä suunniteltaessa tulee huomioida kaikki tilakeskuksen vesivirrat. Tärkeää on myös, että valitun järjestelmän hoito ja valvonta voidaan järjestää.

Ylijäämämaitoa, kuten vasikoille sopimattomia maitoeriä, ei saa johtaa minkään tyyppisiin puhdistamoihin, vaan se on eroteltava ja johdettava esimerkiksi liete- tai virtsasäiliöön. Maapuhdistamoihin ei saa johtaa myöskään maitoisia esihuuhteluvesiä. Näiden erottelu voi olla suositeltavaa myös laitepuhdistamoissa, mutta kaikissa malleissa se ei ole välttämätöntä.

Puhdistamon toimivuuden kannalta on suositeltavaa käsitellä maitohuone- ja asumajätevedet yhdessä. Asuma- ja maitohuonejätevesien yhdistäminen tasaa jäteveden virtausta ja koostumusta sekä helpottaa maitohuonejäteveden neutraloitumista. Asumajätevesi sisältää myös helpommin hajoavaa orgaanista ainesta sekä enemmän typpeä kuin maitohuonejätevesi, joten se on puhdistamon mikrobeille hyvä ravinnon lähde.

Puhdistamoon johdetaan esikäsiteltyä jätevettä. Esikäsittely tapahtuu yleensä saostus- tai neutralointisäiliöissä. Esikäsittelysäiliöissä karkein kiintoaines erottuu ja laskeutuu säiliön pohjalle. Maitohuonejäteveden pH-vaihtelut tasoittuvat ja vaikeasti hajoava maidon rasva nousee pintaan kuumien pesuvesien jäähtyessä. Neutralointisäiliöön voidaan myös lisätä jäteveden happamuutta tasaavia kemikaaleja. Laitepuhdistamoissa on mahdollista käyttää repiviä pumppuja, jolloin kiintoaineskin voidaan käsitellä puhdistamossa eikä saostussäiliöitä tarvita.

Puhdistamovaihtoehdot

Saostussäiliöt

  • Saostussäiliökäsittely ei yksinään riitä, mutta saostussäiliöt tarvitaan useimpien menetelmien esikäsittelyksi
  • Jätevesi esiselkeytetään ennen varsinaista puhdistamoa, ammoniumtyppi muuttuu nitraatiksi
  • Kaikille jätevesille 3-osainen säiliö, harmaille jätevesille 2-osainen
  • Nykyään muoviset säiliöt suositeltavampia
  • Säiliöiden rakenteet huomioitava
  • Tilavuus mitoitettava oikein
  • Maitohuoneen jätevesille viipymä vähintään 4 vrk, josta osa voi olla neutralointisäiliössä
  • Saostussäiliöiden tyhjennys tavallista useammin, 2-3 kertaa vuodessa, tarvittaessa useammin

Neutralointisäiliö

 

  • Maitohuoneen jäteveden happamuus tasoittuu
  • Tasoittaa myös puhdistukseen joutuvan jäteveden määrää
  • Mitoitus 1-3 vuorokauden viipymälle
  • Neutralointisäiliössä voidaan tehdä myös kemiallinen neutralointi
  • Neutralointisäiliöstä jätevedet on hyvä johtaa asumisjätevesien ensimmäiseen saostussäiliöön
  • Säiliö voidaan tyhjentää, jos järjestelmään on joutunut maitoa.Estetään rasvan joutuminen puhdistukseen

 

Maahanimeyttämö

  • Saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi johdetaan imeytysputkilla luonnolliseen maaperään
  • Puhdistuminen perustuu pieneliötoimintaan ja lika-aineiden sitoutumiseen maa-aineksiin
  • Tuuletuksen toiminta on edellytys pieneliökannan muodostumiselle
  • Imeytetty jätevesi päätyy lopulta pohjaveteen
  • Maaperän vedenimemiskyky selvitettävä
    • Maaperäselvitys
    • Imeytyskoe
  • Maahanimeyttämön rakentaminen maitohuonejätevesille kyseenalaista, koska lika-aineiden kulkeutumista ja vaikutuksia pohjaveteen on käytännössä vaikea seurata

Maasuodattamo

  • Jätevesi johdetaan saostussäiliöistä imeytysputkilla suodatinhiekkakerrokseen
  • Puhdistuminen tapahtuu suodatinhiekkaan muodostuvan pieneliöstön avulla sekä lika-aineiden sitoutuessa hiekkaan
  • Puhdistettu vesi kerätään kokoomaputkiin ja johdetaan tarkastuskaivon kautta purkupaikkaan, esim. ojaan

Maahanimeyttämöt ja maasuodattamot voidaan toteuttaa myös kumpareisiin, jos esim. pohjaveden pinta on liian lähellä. Kumpareratkaisut tarvitsevat aina pumppaamon. Vaakavirtaussuodattamoita voidaan rakentaa, jos pystysuuntainen tila on vähissä.

Maapuhdistamojen pinta-alan tarve suuri. Pienillä tiloilla tämä on realistisempi vaihtoehto. Tuuletuksen tehostaminen saattaa olla tarpeellista suuren pinta-alan vuoksi. Maapuhdistamoiden ongelmana on heikohko fosforin poistoteho

Panospuhdistamot

  • Panospuhdistamot pitävät sisällään kaiken tarvitsemansa, esim. saostussäiliöt ja pumput
  • Käsittelevät tietyn annoksen (panoksen) jätevettä kerrallaan
  • Kaikki puhdistusprosessit tapahtuvat samassa tilassa jaksoittain
  • Useimmissa panospuhdistamoissa käytetään sekä biologista että kemiallista puhdistusta
  • Myös asumisjätevedet kannattaa johtaa panospuhdistamoon yhdessä maitohuonejätevesien kanssa
  • Puhdistamon prosessisäiliöön muodostuu aktiiviliete, jossa biologinen puhdistus tapahtuu
  • Ylimääräinen liete poistetaan joko automaattisesti esiselkeytyssäiliöön tai valmistajan ohjeen mukaan loka-autolla
  • Toimiakseen panospuhdistamot vaativat jatkuvaa tarkkailua ja säännöllistä huoltoa
  • Panospuhdistamot tarvitsevat sähköliitännän

Lähde: Hyttinen, H. 2007. Maitotilojen jätevesijärjestelmien käyttökokemuksia. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Luonnonvarainstituutti. Haja-asutuksen vesihuollon koultus- ja kehittämishanke. 9-10 s.