jamk.fi

Maasuodattamo - maapuhdistamoiden kehityksen kärki

Mikä maasuodattamo on?

Maasuodattamossa saostussäiliöissä esikäsitelty jätevesi jaetaan imeytysputkilla maasuodatinkenttään, jossa se puhdistuu kulkeutuessaan tarkoitukseen sopivan suodatinkerroksen lävitse. Puhdistunut jätevesi kerätään suodatinkerroksen alapuolisessa kokoomakerroksessa takaisin putkistoihin ja johdetaan muualle purkuputkea pitkin.

Miten maasuodattamo puhdistaa jätevettä?

Toisin kuin maahanimeyttämössä, voidaan maasuodattamon toimintaa seurata näytteenotolla. Maasuodattamon puhdistusteho on hyvin rakennetussa ja hoidetussa puhdistamossa fosforille 25-50 %, typelle 10-40 %, orgaaniselle aineelle 90-99 % sekä bakteerien osalta 95-99 %. (Rontu ja Santala, 1995)

Tutkimusten mukaan maasuodattamon fosforinpuhdistusteho laskee yleensä parin ensimmäisen vuoden jälkeen. Järjestelmään kannattaakin liittää erillinen fosforin poistoa tehostava kerros tai puhdistamon perään fosforinpoistoyksikkö.Nykyään markkinoilla on myös fosforinpoistoa edistäviä kemikaalikiviä sekä kemikaaleja, joita voidaan pumpata vedenkäytön yhteydessä viemäriin. Mikäli fosforin poiston tehostusta ei rakennusvaiheessa tehdä, kannattaa sille tehdä ainakin varaus myöhempää lisäystä varten.

Maasuodattamon rakentamisessa huomioitavaa

Maasuodattamo soveltuu ratkaisuksi silloin kun maahan imeyttäminen ei ole mahdollista maaperän laadun tai pohjavesien pilaantumisvaaran vuoksi. Maasuodattamon pohja on kuitenkin syytä rakentaa täysin tiiviiksi ja purkuputken sijoituspaikka on huolellisesti mietittävä kunnan lupaviranomaisten kanssa.

Maasuodattamo rakennetaan tontille kerroksittain. Kokooma-, suodatin- ja jakokerrosten maa-aineksen oikea raekoko on erittäin tärkeä suodattamon toimivuuden kannalta. Suodattamo vaatii tontilta riittäviä korkeuseroja, jotta purkuputki pysyisi vielä maan pinnalla. Korkeusero tuloviemärin ja käsitellyn jäteveden purkuputket välillä tulisi olla noin 1,5 m.

Maasuodattamossa on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että järjestelmän tuuletus on tehty oikein, sillä maaperään, etenkin imeytyspinnalle, muodostuva pieneliöstö tarvitsee happea elääkseen ja käyttääkseen jäteveden ravinteita eli puhdistaakseen jätevettä. 

Maasuodattamo voidaan rakentaa erillisistä ojamaisista kaivannoista tai yhtenäisenä kenttänä. Ojastossa jokaiseen ojaan sijoitetaan yksi imeytysputki ja kokoomaputki, kun taas kentässä laajaan kaivantoon asennetaan useita imeytys- ja kokoomaputkia. Maasuodatinkenttä vaatii suhteellisen tasaisen maan. Rinnemaastossa taas ojasto on helpompi toteuttaa.

Lisätietoja

Kuvia maasuodattamon rakentamisesta