jamk.fi

Vesihuoltoa on kehitetty Keski-Suomessa jo monen vuoden ajan

Haja-asutusalueita koskeva asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) astui voimaan vuoden 2004 alussa. Asetuksen myötä jätevesien puhdistus haja-asutusalueilla kohenee tulevaisuudessa huomattavasti. Vaikutukset tulevat näkymään nopeasti kiinteistöjen lähiympäristön tilan ja viihtyisyyden parantumisena. Pitkällä aikavälillä uskotaan jätevesien käsittelyn kohentumisen vaikuttavan myös maamme suurimpiin sisävesiin sekä erilaisista kuormituksista kärsivään Itämereen.

Vuonna 2011 asetus 542/2003 kumottiin ja haja-asutuksen jätevesiä koskevat säännökset sisällytettiin ympäristönsuojelulakiin ja "uuteen" jätevesiasetukseen.


Talousjätevesiasetuksen (542/2003) vaikutukset


Asetuksen voimaantulo on aiheuttanut muutoksia monella tasolla. Kuntien lupakäytännöt on uudistettava asetuksen mukaisiksi. Yrittäjien työmäärä tulee lisääntymään etenkin siirtymäkaudella, jolloin vanhojen kiinteistöjen puutteelliset jätevesijärjestelmät tulevat uusittaviksi. Tiukentuvat puhdistusvaatimukset edellyttävät sekä viranomaisilta että yrittäjiltä uutta tietoa ja ammattitaidon kehittämistä.

Ennen kaikkea asetuksen vaatimukset tulevat kuitenkin vaikuttamaan vanhojen kiinteistöjen omistajiin. Vaadittavat selvitykset sekä käyttö- ja huolto-ohjeet edellyttävät asiaan perehtymättömältä kansalaiselta tiedonhakua ja huolellista perehtymistä asetettuihin vaatimuksiin sekä olemassa olevaan järjestelmään ja sen toimivuuteen. Huonokuntoisten järjestelmien uusimiset vaativat myös huomattavia investointeja. Käytännössä jätevesijärjestelmien tehokas uudistaminen ja ylläpito edellyttävät opastusta asukkaiden ja alan yrittäjien keskuudessa.


Keski-Suomen esiselvityshanke


Asetus oli valmisteilla usean vuoden ajan, ja sitä ennakoitiin eri puolella maata perustetuilla hankkeilla. Myös Keski-Suomessa toteutettiin vuonna 2003 esiselvityshanke, jonka avulla pyrittiin kartoittamaan nykytilanne ja asetuksen voimaantulon mukanaan tuomia ongelmia. Samalla pyrittiin selvittämään mahdollisen jatkohankkeen tarvetta. Tietoa kerättiin kuntien viranomaisille lähetetyillä kyselyillä sekä yrittäjätilaisuuksilla ja niissä tehdyillä kyselyillä. Lisäksi kartoitettiin muualla Suomessa aiheesta meneillään olevia hankkeita. Esiselvityksen tulosten perusteella maakunnassa oli tarvetta yhteishankkeelle jossa tiedotettaisiin, neuvottaisiin, muutettaisiin asenneilmastoa, suunniteltaisiin yhteisiä käytänteitä sekä koulutettaisiin alan yrittäjiä ja kuntien viranomaisia.


Talousjätevesihankkeesta Vesihuoltohankkeeseen

Vuosina 2004 - 2006 toiminut Talousjätevesien käsittelyn kehittäminen haja-asutusalueilla -hankkeen suunnittelussa hyödynnettiin esiselvityksessä kerättyjä tietoja. Hanke tiedotti ja neuvoi keskisuomalaisia jätevesiasioissa ja onnistui luomaan hyviä kontakteja asukkaiden, yrittäjien ja viranomaisten kanssa. Hankkeen päättyessä vuonna 2006 huomattiin, että työ talousjätevesiasetuksen vaikutusten kanssa oli vasta alkanut. Töitä päätettiin jatkaa Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishankkeen myötä. Hanketta hallinnoi edellisen hankkeen tapaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti. Haja-asutuksen vesihuollon koulutus- ja kehittämishanke palveli haja-asutusalueiden asukkaita, alan yrittäjiä ja kuntien viranomaisia maaliskuun 2006 ja helmikuun 2008 välisenä aikana.

Vesihuoltohankkeesta Vesihuoltoyrittäjien koulutushankkeeseen

Vesihuoltohankkeen aikana huomattiin, ettei työtä haja-asutuksen vesihuollon parissa ole vielä saatu loppuun. Toimenpiteitä päätettiin jatkaa uuden hankkeen muodossa, mutta kohdistaa niitä eri tavalla kuin aikaisemmissa hankkeissa. Vesihuoltoyrittäjien koulutushanke keskittyi pääasiassa vesihuoltoon liittyvien yrittäjien ja vesiosuuskuntien kouluttamiseen. Edelleen vietiin tietoa haja-asutuksen vesihuollosta kyliin kouluttamalla niiden aktiivisia toimijoita, "vesihuoltotalkkareita". Hanke päättyi vuoden 2011 lopussa.

Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 2012

Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry (SVOSK ry) antoi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutille kunnian järjestää kolmannet valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät syksyllä 2012. Päivät järjestettiin Saarijärven Tarvaalassa 7.-8.9.

Vesiosuuskuntapäivät keräsivät osallistujia eripuolilta Suomea, aina Pohjois-Karjalaa ja Varsinais-Suomea myöten. Päivien ohjelmaan sisältyi asiantuntijaluentoja ja työpajoja vesiosuuskuntien toimintaan liittyvistä asioista. Omalla näyttelyalueellaan oli myös laitevalmistajia ja muita alan toimijoita esittelemässä tuotteitaan ja palveluitaan.

Päivien yhteydessä luovutettiin SVOSK ry:n myöntämä Vuoden vesihuoltoteko kunniamaininta Jyväskylän ammattkikorkeakoulun luonnonvarainstituutille pitkäjänteisestä työstä haja-asutuksen vesihuollon parissa. Pellervo seura palkitsi vesiosuuskuntatoiminnassa asnioituneita ja sen kehittymiseen vaikuttaneita henkilöitä myöntämillään Gebhard-mitaleilla.

Jätevesineuvonta alkaa uudelleen 2012

Jätevesiasetuksen uudelleen laatimisen yhteydessä 2011, eduskunta edellytti laajan ja puolueettoman jätevesineuvonnan toteuttamista, jotta asetuksen vaatimukset saataisiin täytettyä ajallaan. Neuvontaa pilotoitiin kolmella alueella jo 2011, laajempi neuvonta alkoi 2012, jolloin myös Keski-Suomeen saatiin rahoitusta neuvontatyöhön.

Jätevesineuvonnan tarkoituksena on jakaa oikeaa ja puolueetonta tietoa jätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Neuvontaa tehdään erilaisissa tilaisuuksissa, puhelimitse, postitse ja kiinteistökäynnein. Neuvonta on maksutonta.