Ilman ennakoivaa turvallisuustyötä kaikki on sattumaa

Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan rakennustyömaa levittäytyy edessäni. Katseeni hakeutuu 120 metrin korkeuteen nousevaan piippuun. Työmaalla hyörii lukuisia työntekijöitä, rekkoja tulee ja menee, hitsauskipinöitä lentää… Suomen metsäteollisuuden suurin investointi ei jätä ketään kylmäksi.

Olen sopinut tapaavani Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaan turvallisuuspäällikkö ja -koordinaattori Ilkka Karvosen työmaan perehdytystoimiston edessä. Sisäänkirjautumisen jälkeen kuljemme valvontaporttien läpi työmaa-alueelle. Samoista porteista kulkee päivittäin noin 2000 ihmistä rakentamaan uutta tehdasta.

KARVONEN ON EHTINYT ratkoa aamun aikana jo useita turvallisuuteen liittyvä pulmia. Hänen vastuullaan on koko biotuotetehtaan turvallisuusjohtamisen periaatteet ja valvonta. Karvosta ei kuitenkaan hirvitä: vastaavan tehtaan rakentaminen Stora Enson Uruguayn tehtaalla luo mieheen kokemuksen tuomaa itsevarmuutta.

– Turvallisuusjohtaminen lähtee liikkeelle kolmesta peruspilarista, joita ovat rakentaminen, asentaminen ja käyttöönotto. Työturvallisuuden valvontaa biotuotetehtaan rakennustyömaalla tekee noin 30 henkilön turvallisuusasiantuntijaryhmä, joista suurin osa tulee tehdasalueella toimivista urakoitsijoista. Vaadimme kaikilta yli 50 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä oman turvallisuusvastaavan, Karvonen kertoo.

Yksi tiimiin tärkeistä tehtävistä on valvoa 25-kohtaisen turvallisuussäännöstön noudattamista.

– Tehtaalla työskentelijät edustavat 26 eri kansalaisuutta ja kaukaisimmat ovat tulleet töihin Karibian saarilta. Kaikki työmaalle töihin tulevat käyvät läpi 45 minuutin perehdytyksen. Tähän mennessä perehdytyksiä on tehty lähes 7000. Perehdys- ja turvallisuussäännöt ovat saatavilla kahdeksalla eri kielellä.

Vakavan tapaturman ja kuoleman vaara suurella ja vilkasliikenteisellä työmaalla on todellinen. Tarkka valvonta ja työntekijöiden sitoutuminen turvallisuuskulttuuriin on mahdollistanut sen, että vakavilta loukkaantumisilta on vältytty. Tehdasalue on ahdas ja työmaan kanssa samanaikaisesti käynnissä on täydellä teholla toimiva Metsä Fibren sellutehdas ja Metsä Boardin kartonkitehdas. Tila-ahtautta pyritään minimoimaan tuomalla rakenteet ja osat mahdollisimman isoissa osissa suoraan paikoilleen. Suuret kuljetukset aiheuttavat myös erityisjärjestelyitä maantieliikenteeseen.

– TURVALLISUUSJOHTAMINEN on tärkeä osa operatiivista johtamista ja vastuu sääntöjen noudattamisesta kuuluu tehdasalueella meille kaikille. Työturvallisuussuunnitelma eli yhteiset säännöt ohjaavat niin perehdytys-, tulityö-, varastointi- kuin pelastussuunnitteluamme.

Tärkeinä asioina Karvonen näkee myös riskien arvioinnin, turvallisuusasiakirjat, työmaan yleisjohdon toiminnan sekä tiedonkulun järjestämisen. Kaikilta urakoitsijoilta vaaditaan riskienkartoitus- ja turvallisuussuunnitelmat.

– Yksiselitteinen tavoitteemme on tapaturmien ja vahinkojen osalta puhdas nolla. Projektin turvallisuustaso ja tapaturmien lukumäärä riippuu kaikkien hankkeeseen osallistuvien oikeasta asenteesta ja turvallisista toimintatavoista, toteaa Karvonen.

METSÄ FIBREN Äänekosken tehtaan ideologiana on ennakointi ja tapaturmaton työpaikka. Turvallisuustason mittaus on biotuotetehtaan työmaalla 95 - 96 % luokkaa, mikä on todella korkea lukema vastaaviin työmaihin verrattuna. Loppuosa koostuu sääntöjen noudattamatta jättämisestä, varomattomuudesta ja huolimattomuudesta. Suurimmaksi haasteeksi on noussut ihmisen oma käyttäytyminen.

– Turvallisuusasioita on haluttu lähteä viemään työmaalla positiivisuuden kautta eteenpäin ja laadukkaasta tekemisestä halutaan palkita. Toiminnassaan onnistunut työntekijä tai tiimi palkitaan mm. lounain. Haluamme ottaa puutteista opiksi syyllistämättä ketään.

Isolla työmaalla sattuu ja tapahtuu. Kesken työpäivän saattaa yllättää sairaskohtaus tai työntekijä joudutaan käännyttämään työmaan portilta takaisin alkoholimittarin värähdettyä. Työturvallisuuden laiminlyönteihin puututaan välittömästi.

Harmaan talouden torjunta on myös osa turvallisuutta. Lukuisia lakeja on noudatettava ja yhteistyötä viranomaisten kanssa tehdään tiiviisti hyvässä hengessä. Metsä Fibre vaatii, että tilaajavastuuasiat on oltava kumppaneillakin kunnossa.

RAKENTAMINEN ETENEE aikataulussa ja laitteiden käyttöönottoon aletaan valmistautua. Uuden tehtaan koekäyttö aloitetaan vuoden 2017 keväällä ja tehdas käynnistyy saman vuoden kolmannella neljänneksellä.

Mitä tekee turvallisuuspäällikkö, kun Äänekosken biotuotetehdas on valmis?

– Veri vetää ulkomaille ja hektisiin projektiluontoisiin tehtäviin. Seuraava osoite voi hyvinkin olla uusi työmaa Uruguayn suunnalla.

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas

Tehdas tuottaa korkealaatuisen sellun ohella monipuolisesti myös muita erilaisia biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä, biokomposiittia ja biokaasua, tuotekaasua ja rikkihappoa. Mahdollisia uusia, tuotannon sivuvirroista saatavia jalosteita ovat tekstiilikuidut ja ligniinijalosteet. Kokonaisuudesta tulee syntymään ainutlaatuinen yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi.

Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on maailman suurin markkinahavusellun tuottaja.
Äänekoskella selluntuotanto kaksinkertaistuu uuden tehtaan aloitettua toimintansa.
Investoinnin arvo on 1,2 miljardia euroa.
Biotuotetehdasprojektin kotimaisuusaste on korkea, yli 70 %. Rakentamisen kotimaisuusaste on yli 90 %, laitehankintojen 70 % ja toteutussuunnittelun 100 %.
Selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia/vuosi.
Alueelle kuljetetaan puuainesta 250 rekallista ja 70 junanvaunullista / päivä. Tehdas käyttää puuta 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Uusi tehdas ei käytä fossiilisia polttoaineita.
BAT-tekniikkaa käyttämällä päästöt eivät nouse tuotannon kaksinkertaistuessa.
Työllistävä vaikutus 2 500 työpaikkaa koko arvoketjussa Suomessa.

JAMK on mukana Äänekosken biotuotetehtaan investoinnin synnyttämien biotalouden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäjänä. JAMK luo luonnonvaroja säästävää materiaali- ja kiertotaloutta ja toiminta kohdentuu erityisesti elintarvikeketjuun, metsäteollisuuteen ja sen sivutuotteisiin sekä energiantuotantoon.

TEKSTI TANJA MINKKINEN, KUVAT SAMI KARPPINEN